08.12.2017

Eikö eläkevaroja käytetä eläkkeiden maksuun?

Törmään jatkuvasti väitteeseen, jonka mukaan eläkevaroja ei käytettäisi eläkkeiden maksuun. Ikään kuin eläkevarallisuus olisi jättisuuri säiliö, johon lapioidaan jatkuvalla syötöllä kultakolikoita eikä niitä ikinä käytettäisi. Roope Ankka eli eläkevakuuttajat sitten ihailevat säiliön sisältöä, mutta kieltäytyvät jyrkästi kaikista yrityksistä säiliön sisällön käyttämiseksi.

Jos asiaa jaksaa hieman pitempään miettiä käy selväksi, että tämän kaltainen skenaario on edes teoriassa aika lailla mieletön. Ja jos asian laita tosiaan olisi näin, meillä Suomessa olisivat ehkä maailman huonoimmat päättäjät.

Voin kuitenkin paljastaa jo kirjoituksen tässä vaiheessa, että ei – asia ei ole näin. Eläkevaroja kyllä käytetään eläkkeiden maksuun nyt ja tulevaisuudessakin.

Skeptinen lukija voi yksinkertaisimmillaan tarkistaa asian Eläketurvakeskuksen kustannustenjaon tilastosta. Pelkät tilastot eivät kuitenkaan kenties lisää ymmärrystä itse järjestelmän toiminnasta.

Eläkejärjestelmämme on monimutkainen kokonaisuus ja kenties siitä syystä väärinkäsitykset elävät sitkeästi. Kysymys kuuluu, kuinka havainnollistaa eläkejärjestelmän toimintaa, jotta tämän tyyppiseltä väärinkäsitykseltä vältytään?

Tuntumani mukaan väärinkäsityksen taustalla on kolme tekijää.

  1. Väärinkäsitys eläkerahastoinnin toimintaperiaatteesta
  2. Väärinkäsitys siitä, että eläkevarojen osuus palkkasummasta pitäisi alentua
  3. Väärinkäsitys rahastojen väliaikaisuudesta

Eläkerahastoinnin toiminnasta

Välillä kuulee väitettävän, että ainoastaan eläkerahastojen tuottoja käytetään eläkkeiden maksuun. Johtopäätös on seurausta eläkejärjestelmän virtojen ja varantojen analyysistä, mutta tarkalleen ottaen se ei pidä paikkansa.

Yksityisillä aloilla vuonna 2016 eläkemaksuja kerättiin 15,8 mrd. euroa, toimintakulut olivat 0,4 mrd. euroa ja eläkkeitä maksettiin 16,4 mrd. euroa. Näiden lukujen perusteella eläkejärjestelmä olisi miljardin verran alijäämäinen. Yksityisten alojen varat tuottivat kuitenkin 5,9 mrd. euroa, joten lopulta ylijäämää kertyi vajaa viiden miljardin verran.

Edellisen kappaleen lukujen perusteella voi siis helposti päätyä toteamaan, että eläkevaroja ei purettu ja eläkkeiden maksuun käytettiin eläkevarojen tuottoja. Yleensä luonnehdinta ajaakin asiansa eikä monesti väärinymmärryksen riskiä ole.

Mutta. Jos oikeasti haluaa ymmärtää eläkevarallisuuden muutostrendejä, on ymmärrettävä, kuinka rahoituksen mekaniikka toimii konepellin alla. Seuraavassa yksinkertaistettu kuvaus yhdestä, tässä asiayhteydessä olennaisesta rahastoinnin periaatteesta. Se auttaa ymmärtämään miksi joka vuosi myös rahastoja puretaan ja kerrytetään ja sitä kautta johdattaa ymmärtämään miksi eläkevarojen osuus palkkasummasta käyttäytyy tietyllä lailla.

Joka vuosi palkansaajat kartuttavat eläkerahastoja. Toisaalta joka vuosi eläkkeellä olevat ikäluokat kuluttavat eläkerahastoja.

Joka vuosi osa henkilön kartuttamasta eläkevastuusta katetaan rahastoimalla tietty osa eläkemaksusta. Jos henkilölle maksetaan palkkaa 100 euroa, hän maksaa siitä työnantajan kanssa 24,40 euroa eläkemaksua ja tästä eläkemaksusta noin 4,40 euroa siirretään eläkerahastoon kasvamaan korkoa korolle. Jos taas henkilö on jo eläkkeellä, hän ei enää kartuta eläkerahastoja vaan hänelle jyvitettyä osaa eläkerahastoista puretaan. Tästä seuraa, että eläkerahastoissa on kaikkien ikäluokkien rahaa. Kyseessä ei luonnollisestikaan ole niin sanottu yksilöllinen eläketili vaan yksinkertaisesti eläkevastuun kattamiseksi rahastoon talletettu rahasumma.

Toisin sanoin joka vuosi palkansaajat kartuttavat eläkerahastoja ja toisaalta joka vuosi eläkkeellä olevat ikäluokat kuluttavat eläkerahastoja. Vuonna 2015 noin 2,3 miljoonaa palkansaajaa kasvatti osaltaan eläkerahastoja ja noin 1,4 miljoonaa eläkeläistä purki niitä.

Siksi sanonta ”joka vuosi käytetään rahastoja ja rahastojen tuottoja” on tarkempi ilmaus, kuin pelkästään rahastojen tuotosta puhuminen.

Eläkevarojen kehitys suhteessa palkkasummaan

Eläketurvakeskuksen PTS-laskelman mukaan eläkevarat suhteessa palkkasummaan nousevat vielä muutaman vuoden, mutta lähtevät arviolta 2020-luvun alussa laskuun. Alamäkeä jatkuu aina 2030-luvun puoleen väliin asti, jonka jälkeen varojen palkkasummasuhde lähtee uudelleen nousemaan aina laskentaperiodin loppuun saakka (kuvio 1, oranssi viiva).

Yksityisalojen eläkevarat suhteessa palkkasummaan

Sikäli kun tulkitsen oikein, epäselvyys rahastojen käytöstä liittyy siihen miksei varojen suhde palkkasummaan alene nopeammin. Tästä seuraa virheellinen johtopäätös, että varoja ei juuri käytetä suurten ikäluokkien eläkkeiden maksuun.

Tehdäänpä siis pieni ajatusleikki. Ajatellaan, että työssä käyville ikäluokille ei enää vuodesta 2016 lähtien rahastoitaisi uutta rahaa, mutta nykyiset eläkevarat käytettäisiin samoilla säännöillä kuin aikaisemminkin. Seurauksena on kuvion 1 kuvitteellisen skenaarion mukainen varojen kehitys. Varat loppuisivat suurin piirtein vuoden 2050 tienoilla, jonka jälkeen eläkemaksua pitäisi nostaa muutamassa vuodessa liki 10 prosenttiyksikköä.

Laskelma on tietysti absurdi, mutta se pyrkii havainnollistamaan, että eläkevaroja käytetään jatkuvasti eläkkeiden maksuun riippuen toki siitä, miten maksuja on aikanaan rahastoitu (ja rahastoidulle osalle on myös jyvitetty tuottoa).

ETK:n laskelman mukaan vuosina 2015-2035 eläkerahastoja puretaan eläkeläisten hyväksi aiempaa ripeämpää tahtia, yli 90 miljardilla eurolla. On absurdi väite, ettei eläkevaroja käytettäisi eläkkeiden maksuun.

Samalla aikavälillä eläkkeitä myös rahastoidaan tulevien eläkkeiden katteeksi yli 60 miljardilla.

Suurin piirtein 2030-luvun lopussa suurten ikäluokkien edustajia on nykytiedon valossa poistunut keskuudestamme jo siinä määrin, että eläkevarojen purkamisen nopeus hidastuu. Mutta palkansaajat rahastoivat eläkkeitään silti samaan tahtiin. Yhdistettynä tähän korkoa korolle periaate, saadaan eläkevarojen ja palkkasumman suhteen nouseva aikaura vuodesta 2035 eteenpäin.

Eläkevarallisuutta tulee aina olemaan

Jo pidemmän aikaa eläkkeistä puhuttaessa on toisteltu mantraa ”Suomessa on varauduttu suurten ikäluokkien eläköitymiseen”. Lausahdus pitääkin paikkansa. Mutta valitettavasti joku on tulkinnut lauseen myös siten, että eläkerahastot olisi kaikki tarkoitettu käytettäväksi suurten ikäluokkien eläkkeisiin. Toisin sanoin, että Suomessa olisi puhdas jakojärjestelmä, mutta mittavat eläkepuskurit. Tämä on väärinkäsitys.

Suomen eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva eli niin kuin aiemmissa luvuissa yritin kuvata, osa eläkemaksusta siirretään rahastoihin eläkevastuun katteeksi ja loput maksetaan suoraan eläkeläisille. Tästä loogisesti seuraa, että eläkerahastoissa on joka ajan hetki kaikkien ikäluokkien rahaa eikä pelkästään suurille ikäluokille jyvitettyä rahaa - eikä edelleenkään kyseessä ole yksilöllinen eläketili.

Tästä taas seuraa, että eläkevarallisuutta tulee aina olemaan siinä määrin, mitä 1) työssä käyvien eläkemaksusta on rahastoitu, 2) mitä eläkkeellä olevien osuutta on purettu ja 3) kuinka rahastojen tuotto on vuosien saatossa täydentänyt rahastoituja osia.

Suomi on ollut kaukaa viisas, kun se on kerännyt eläkerahastoja tulevien eläkemaksujen katteeksi. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikista Euroopan maista. Ilman eläkevaroja eläkejärjestelmämme olisi kutakuinkin kriisissä – ilman eläkevaroja järjestelmän tasapainottaminen vaatisi noin neljän prosenttiyksikön korotusta eläkemaksussa tästä ikuisuuteen.

Eläkejärjestelmämme on kenties monimutkainen, mutta ei se sentään mystinen ole. Kun seuraavan kerran käärmeöljyn kauppias väittää, ettei eläkevaroja käytetä eläkkeiden maksuun, voit ohjata kauppiaan tämän blogikirjoituksen äärelle.

Kommentit(14)

09.12.2017  Heikki Hietanen  
Lienee selvää, että eläkeyhtiöt voivat maksaa eläkkeitä enemmän kuin mitä keräävät lakisääteisesti vuosittain eläkemaksuina palkansaajilta ja yrityksiltä. Tämä johtuu siitä, että eläkeyhtiöt ovat vuosikymmenten aikana rahastoineet ja sijoittaneet miljardeja euroja eri instrumentteihin ja nämä tuotot ovat merkittävä osa eläkeyhtiöiden saamasta tuotosta. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä, miten tuo esimerkin 24,40 euroa miinus 4,40 ylittävä osa 20,00 euroa palautetaan eläkkeitä maksaville palkansaajille sillä vain pieni osa, 4,40 euroa rahastoidaan.
12.12.2017  Josa Jäntti  
Kirjoitin tähän kommentin, mutta ilmeisesti se ei ollut myötäilevä, joten sitä ei julkaistu !?
13.12.2017  Telan viestintä  
Hei Josa,

Järjestelmästämme löytyi vain tuo yllä näkyvä kommenttisi. Jostakin syystä aiempi viestisi ei ole päivittynyt järjestelmäämme, joten emme ole sitä myöskään pystyneet hyväksymään. Hyvää joulun aikaa!
13.12.2017  Mauri Kotamäki  
Hyvä Heikki Hietanen,

Sikäli, kun ymmärsin kysymyksesi oikein viittaat eläkemaksun osiin. Täältä (http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/vakuutusmaksu/tyel-ja-mel-maksu/tyel-maksun-osat/) saat tarkempaa tietoa niistä.

Karkeasti ottaen rahastoitavan maksun ylittävä osa maksetaan "suoraan" eläkeläisille eläkkeinä (vähennettynä toiminnan kulut).
13.12.2017  Kimmo Kiljunen  
Ekonomisti Mauri Kotamäki on ihailtavan sitkeä, kun jaksaa vakuuttaa, että "eläkerahastoja käytetään eläkkeiden maksuun". Väite on oikea, mutta väärä! Jos ihmisellä on tilillään 100 euroa pankissa ja hän nostaa sieltä 10 euroa ja panee takaisin 20 euroa, niin hän on todella nostanut tililtään 10 euroa. Jep, Kotamäki olet oikeassa. Juuri näin tapahtui yksityisellä työeläkesektorilla vuoteen 2013, ja koko eläkejärjestelmässä vuoteen 2016, sillä siihen asti työeläkemaksut olivat suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Sen jälkeen on tapahtunut seuraavaa: Jos ihmisellä on tilillään 100 euroa, jotka kasvavat korkoa 10 euroa ja hän nostaa sieltä 1 euron, niin tosiaan hän käyttää pankkitiliään. Olet oikeassa Kotamäki. Mutta, mutta ensinnäkin rahastoja käytetään siihen mihin ne on tarkoitettu ja toiseksi, rahastoja (niiden pääomavarantoa) ei ole käytetty, vaan hitusen niiden tuotosta. Ekonomistin sopisi kertoa asia niin kuin se on, eikä koko ajan verhota argumenttiaan siihen kuinka monimutkainen eläkejärjestelmä on.
13.12.2017  Kysymys  
Kysymys: Ketkä lopulta ovat ne johtajat jotka päättävät näistä eläkejärjestelmän muutoksista? Saadaanko heitä koskaan edesvastuuseen, jos havaitaan että eläkepäätöksissä on tapahtunut virheitä ja väärinkäytöksiä? Mitä näille ihmisille maksetaan ja ketä he oikein ovat edustavinaan?
14.12.2017  Josa Jäntti  
Kirjotin saman kommentin uudelleen, mutta eipä ole näkynyt. Kysymys : vastaanko tuohon varmistuskysymykseen numerolla vai sanalla ? Yritin molempia, mutta nyt en muista kumpaa käytin, kun " alistusviestini " kuitenkin meni perille ? Eli kumpaa käytän numeroa vai kirjaimia, kun vastaan vai molempia ?
14.12.2017  Telan viestintä  
Hei Josa,

Olemme julkaisseet kaikki järjestelmään perille tulleet kommentit. Varmistusviestiin voi vastata joko numerolla tai sanallisesti. Testasimme tuon kommentin jättämisen vielä molemmilla tavoilla ja ainakin nyt molemmilla tavoilla kommentit tulevat perille järjestelmään.
14.12.2017  Telan viestintä   
Eläkejärjestelmän muutoksista neuvottelevat työntekijöiden ja työnantajien edustajat, eli työmarkkinakeskusjärjestöt. Lainsäädännön valmistelusta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja eduskunta käsittelee ja hyväksyy muutokset. Viimeisimmän eläkeuudistuksen päätöksenteosta kerrotaan tarkemmin tietopaketissamme: https://www.tela.fi/elakeuudistus#tyomarkkinajarjestojen rooli
14.12.2017  Josa Jäntti  
Olen nyt kaksi kertaa kirjoittanut kommentin ja käyttänyt sekä numeroa että kirjoitettua numeroa, mutta ei ole kommenttiani näkynyt - ei kumpaakaan?
15.12.2017  Telan viestintä  
Hei Josa,

Valitettavasti muita kommentteja ei järjestelmässä ole. Kun olet kirjoittanut kommentin ja lähettänyt sen, niin sen jälkeen ruudulle tulee viesti, että kommenttisi odottaa hyväksyntää. Onhan tuo teksti tullut ruudulle? Testasimme vielä uudelleen kommentointia eri selaimilla ja kommentit tulevat perille. Ja tosiaan kysymyksen laskun tulos kirjoitetaan joko numerona tai tekstinä ei molempina.
15.12.2017  Josa Jäntti  
Kolmas kerta toden sanoo myös Kotamäelle . Olit mukana VM: n edustajana Talouspolitiikan arviointiryhmässä aivan äsken eli v. 2016. Raportissa sanoitte ( ETK:n + TELAn edustajat) : " Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta. Ylijäämää syntyy , kun tulot ylittävät menot." Alijäämä tarkoittaa päinvastaista - ymmärsin. "Työeläkejärjestelmässä alijäämä kasvaa vuoteen 2025 saakka,. jonka jälkeen se kääntyy laskuun ( = alijäämä ). Eläkevaroista saatavat pääomatulot kattavat eläkemenojen ja maksutulojen erotuksen. ... työeläkejärjestelmä pysyy kestävänä. Varojen tuotot luovat kestävyys ylijäämän. " Siirryttyäsi VM:stä Telaan olen aivan eri mieltä ! Miksi ? Johtuukos se työpaikan vaihdoksesta ja sen strategiasta ? Viittaan Kiljusen kommenttiin eli 3 viime vuotena on jouduttu ottamaan osa tuotoista eläkemaksuihin ( 52 riittäneet eläkkeiden maksuun ). Tämä muuttuu 2025 kuten raportissa sanottiin. V. 2016 eläkemaksut olivat 26, 0 mrd ja työeläkemaksut 21, mrd . Tuotot olivat 10, 6 mrd eli tuotoiksi jäi 5 mrd .Silloin otetaan huomioon 600 miljoonaa työeläkemaksuista v. 2016 eläkeyhtiöiden + ETK:n ja TELAN kuluihin. Jos jatkossa vuoden 2025 jälkeen ( raportin mukaan alijäämä loppuu ) eläkemenot/ työeläkemaksut menevät tasan jatkuvasti, niin tuo saavutettu 200 mrd "potti " tuottaa jo 4 % :n korolla 30 vuodessa korkoa korolle = rahastot silloin n. 650 mrd.
15.12.2017  Josa Jäntti  
Uskallettiinko nyt ottaa viestini perille ?
15.12.2017  Telan viestintä  
Hei Josa,

Nyt viesti on tullut järjestelmäämme ja se on hyväksyttynä tuossa edellä. Aiemmin viestit eivät ole tulleet perille järjestelmäämme. Hyvää joulun aikaa!

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on neljä plus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.