02.02.2015

Eläkerahat ovat kovassa käytössä

Työeläkevaroja koskevassa keskustelussa esiintyy usein ajatus ”työeläkevarat pitäisi käyttää eläkkeisiin” tai ”työeläkerahastot pitäisi purkaa”. Näinkö helppoa on kestävä eläkepolitiikka?

Työeläkevarat on kerätty suomalaisten työstä syntyneestä tulosta. Työeläkelaitokset säästävät ja sijoittavat osan työeläkemaksuista. Ne myös lupaavat rahoittaa vastuullaan olevan osuuden eläkkeistä. Kun palkansaaja sitten siirtyy eläkkeelle, osa eläkkeestä rahoitetaan säästetyillä varoilla ja niiden tuotoilla, vaikka tätä osuutta ei ”kuitissa” erotellakaan suoraan eläkemaksuista tulevasta osasta.

Yksityisaloilla työeläkemaksusta säästetään nykyisin noin kuudesosa. Eläkkeen alkaessa sijoituksiin perustuvan rahoituksen osuus onkin tuottojen ansiosta kasvanut jo neljäsosaan.

Eläkerahastoissa on siis ”toisessa päässä” meneillään varojen kerääminen eläkemaksuista, kun ”toisessa päässä” varoja puretaan eläkkeisiin. Jos työssä olevia on vähän ja eläkkeellä olevia paljon, nämä rahavirrat purkavat eläkevaroja nettomääräisesti.

Se, että eläkemeno ylittää maksutulon, on yksityisalojen palkansaajien eläkkeissä pysyvä tila. Erotus katetaan sijoitustuotoilla. Jos varoja ei olisi rahastoitu, eläkemaksujen pitäisi olla tänä vuonna noin 2,5 prosenttiyksikköä korkeammat kuin ne ovat eli aika paljon korkeammat.

Sijoitustuottojen maksuja alentava vaikutus kasvaa tulevaisuudessa.

Sijoitustuottojen maksuja alentava vaikutus kasvaa tulevaisuudessa. Eläkemenot suhteessa palkkasummaan kasvavat, mutta eläkemaksutasoa ei tarvitse juurikaan nostaa nykyisestä.

Sukupolvien rahat

Jokainen sukupolvi on siis vuorollaan kasvattamassa ja vuorollaan purkamassa eläkevaroja. Jokaisella sukupolvella on osuutensa rahastoissa ja osuus riippuu sukupolven elinvaiheesta. Eläkerahastot eivät näin myöskään tyhjene. Aina on säästämisvaiheessa olevia ja eläkkeellä olevatkaan eivät ole vielä käyttäneet kaikkia rahastoituja varojaan.

Entä jos kuitenkin purkaisimme eläkerahastot kokonaan? Sen voisi tehdä joko alentamalla eläkemaksuja niin, että rahan sisäänvirtaus vähenee tai korottamalla eläkkeitä niin, että rahan ulosvirtaus vauhdittuu. Ehkä voisimme toteuttaa ne molemmat, ovathan maksun aleneminen ja eläkkeen korottuminen toivottavia tapahtumia. Kenties talous alkaisi kasvaa ja kenties eläkeläiset saavuttaisivat työssä olevien tulotason.

Olisiko talouden ikiliikkuja näin keksitty! Ei ihan. Esimerkiksi ylimääräisistä eläkekorotuksista nauttivat sukupolvet käyttäisivät muidenkin sukupolvien säästämiä varoja. Kun tätä jatkettaisiin riittävän pitkään, varat loppuisivat eikä enää saataisi sijoitustuottojakaan.

”Ei ole hyvää ilman pahaa”

Ei auttaisi muu kuin alentaa eläkkeitä vielä pienemmiksi kuin ne olivat ennen ylimääräisiä korotuksia – siis korotuksia, joita kukaan ei ollut maksanut. Toinen mahdollisuus olisi nostaa eläkemaksuja kaksin verroin – siis sekä siitä syystä, että eläkkeet ovat korkeampia ja siitä syystä, että sijoitustuottoja ei enää ole.

Yksityisalojen palkansaajien työeläkemenot ja niiden rahoitus ovat likimain tasapainossa viime syksyn eläkesopimuksen perusteella pitkälläkin aikavälillä. Tasapainossa ei voida liikuttaa vain yhtä osaa tasapainon järkkymättä. Rahastojen purkaminen johtaisi muihinkin muutoksiin, jotka eivät enää olisikaan yhtä miellyttäviä kuin säästettyjen varojen vauhditettu käyttäminen.

Kommentit(2)

28.08.2015  Matti  
Eläkerahat ovat kovassa käytössä!
1) - Voisitteko mainita esimerkkejä miten eläkevaroja käytetään Suomen julkishallinnon ja/tai yksityissektorin investointeihin?
2) - Onko olemasa jokin auditointijärjestelmä, josta voitaisiin todeta, missä eläkevarat ovat sijoitettuina ja mitkä tahot niitä hallinnoivat?

Kiitos!
31.08.2015  Reijo Vanne  
Kiitos kysymyksistä.

Varoja on sijoitettuina suomalaisiin kohteisiin yhteensä n. 50 mrd. Suurin sijoitusluokka Suomessa ovat kiinteistöt, mutta myös suomalaisten yritysten osakkeita on paljon. Aloittaviin yrityksiin rahaa kanavoidaan erityisesti pääomarahastojen kautta.

Jokaisen eläkelaitoksen tilit tarkastavat auktorisoidut tilintarkastajat. Sijoituspäätöksiä ohjaavat suunnitelmat hyväksyy eläkelaitoksen hallitus ja sijoitushenkilöstön tulee niitä noudattaa. Toimintaa ohjaavat luonnollisesti myös lait, asetukset ja Finanssivalvonnan (FIVA) määräykset. FIVA valvoo säännösten noudattamista tekemällä tarkastuksia ja vaatimalla säännönmukaista raportointia. Itse yksittäisiä sijoituskohteita on lueteltuina ainakin suurimpien eläkelaitosten vuosikertomuksissa niiden verkkosivuilla.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kolme plus kuusi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.