29.09.2014

Eläkeratkaisu kuroo kestävyysvajetta ja tasapainottaa rahoitusta

Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimukselle oli ennakkoon sovittu kaksi tavoitetta yli muiden. Eläkkeelle siirtymisiän odote piti saada kohoamaan vuoteen 2025 mennessä nykyisestä 60,9 vuodesta 62,4 vuoteen. Julkisen talouden kestävyysvajetta piti supistaa noin prosenttiyksiköllä bruttokansantuotteesta.

Suomalainen työeläkejärjestelmä luetaan kansantalouden tilinpidossa kokonaisuudessaan julkiseen talouteen. Työurien pituudella ja eläkkeelle siirtymisen ajoittumisella on lisäksi välillisiä vaikutuksia muun julkisen talouden tuloihin ja menoihin.

Kestävyysvaje ilmoitetaan yleensä bruttokansantuotteeseen suhteutetulla prosenttiluvulla. Luku kertoo sen, paljonko veroja tai maksuja on korotettava pysyvästi, jotta vallitsevien säännösten ja käytäntöjen mukaiset julkiset menot voidaan ennusteiden mukaan rahoittaa ilman lisävelanottoa.

Nykysäännösten ja aiemmin tehtyjen työeläkemaksua koskevien sopimusten mukaan koko työeläkejärjestelmässä ei ole kestävyysvajetta, mutta kylläkin sen merkittävimmässä osassa eli yksityisaloilla työskentelevien eläkevakuutuksessa (TyEL).

Historiallinen tasapainotilanne

Työeläkkeissä ”kestävyysvaje” on totuttu ilmaisemaan maksunkorotuspaineena suhteessa palkkasummaan. Jo aiemmin sovitun mukaisesti yksityisalojen työeläkemaksua (TyEL-maksu) korotetaan nykyisestä 23,6 prosentista 24 prosenttiin ensi vuonna. Vuodesta 2017 eteenpäin maksu on 24,4 prosenttia.

Kyseessä on historiallisesti ainutlaatuinen tasapainotilanne.

Nykysäännösten mukaan korotuspainetta olisi sen jälkeen ollut vielä noin 1,2 prosenttiyksikköä. Viime viikolla tehty eläkesopimus merkitsee Eläketurvakeskuksen julkaiseman ensikäden arvion mukaan sitä, että vuoden 2017 jälkeen TyEL-maksun korotuksia ei tarvita ainakaan yli 50 vuoteen.

Tämä on historiallisesti ainutlaatuinen tasapainotilanne yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahoituksessa. Maksupaineen purkautuminen johtuu siitä, että vuoden 2020 jälkeen vuoteen 2060 saakka yksityisalojen eläkemeno on arviolta 0,5–1,5 prosenttiyksikköä alempi kuin nykysäännösten mukaan olisi suhteessa vakuutettuun palkkasummaan. Julkisten alojen eläkkeissä eläkemenon alenema suhteessa palkkasummaan on vielä suurempi.

Meno- ja maksuvaikutus on seurausta ennen kaikkea alimman vanhuuseläkeiän ja muidenkin ikärajojen nostamisesta. Vuodesta 2017 vuoteen 2025 vanhuuseläkkeen alaikäraja nostetaan 63 vuodesta 65 vuoteen. Sen jälkeen alaikäraja on pääsäännön mukaan sidoksissa elinajan odotteeseen niin, että työura-ajan ja eläkeajan suhde pysyy samana. Suhdeluvusta käytetään nimitystä työurasuhde.

Eläkkeiden taso nousee, koko potti laskee

Vuosina 2017–2025 vanhuuseläkkeen alaraja nousee todennäköisesti nopeamminkin kuin työurasuhteen pitäminen vakiona edellyttäisi. Toisaalta 65 vuoden ikäraja ei ole ennenkuulumaton, sillä vuosina 1962–2004 vanhuuseläkkeen sai yksityisaloilla juuri tuossa iässä.

Vertailua ei tosin kannata jatkaa kovin pitkälle, sillä elinajat olivat tuolloin lyhyempiä kuin elinajat nykyisin tai tulevaisuudessa. Toisaalta eri aikoina oli erilaisia säännöksiä, jotka mahdollistivat työelämästä poistumisen muutenkin kuin vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

Nykysäännöksiin nähden eläkkeellä oloaika siis lyhenee jatkossa. Eläkejärjestelmän tasolla tämä säästää eläkemenoja ja lisää maksutuloja. Näin kertyvät varat mahdollistavat tulevaisuudessa keskimääräisen kuukausieläkkeen tason nousun ja maksuprosenttien korotuspaineen purkamisen.

Pitempien urien myötä myös eläkkeiden kertymisajat pitenevät. Keskimääräiset kuukausieläkkeet siis kasvavat jonkin verran. Koska eläkkeellä oloajat kuitenkin lyhenevät nykysäännösten mukaisesta, koko eläkkeellä oloaikana maksettava yhteissumma saattaa siitä huolimatta laskea.

Eläketurvakeskuksen arvion mukaan näin käykin 1960- ja 1970-luvulla syntyneille, jotka ovat vanhuuseläkkeen alarajan ensi vaiheen nostamisen kohteena.

Kuukausieläkkeet ovat myös näillä ikäluokilla suurempia kuin nykysäännöksillä saisi, mutta eläkesumma on 1–3 prosenttia pienempi. Nyt sovittu vanhuuseläkeiän alarajan nostamisvauhti on pääosin seurausta eläkkeelle siirtymisiän odotteeseen liittyvästä tavoitteesta. Eläketurvakeskuksen julkaiseman ensi käden arvion mukaan 62,4 vuoden tavoite saavutettaisiin uuden sopimuksen toteutuessa.

1980-lukulaisille hyviä uutisia

Käteen jäävän rahan näkökulmasta voittajia ovat 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneet sukupolvet. Heillä eläkesumma eli koko eläkeajalta maksettava yhteissumma kasvaa. Heidän hyödykseen tulee lisäksi eläkemaksutason aleneminen, eli työssäoloaikana maksettavat eläkemaksut laskevat nykysäännöksiin verrattuna.

Sukupolvien sisällä on luonnollisesti paljon yksilöllistä vaihtelua. Jokaisen omaan eläkkeeseen vaikuttaa ikäluokasta riippumatta muun muassa se, mitä valintoja henkilö tekisi toisaalta nykysäännösten ja toisaalta uudistettujen säännösten oloissa.

Miten sitten käy kestävyysvajetavoitteen? Valtiovarainministeriön julkaiseman arvion mukaan myös se tavoite saavutetaan, jos sopimus toteutetaan.

Työeläkejärjestelmän kestävyysvaje supistuu 0,6 ja muun julkisen talouden 0,4 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta eli yhteensä vaaditun yhden prosenttiyksikön. Koko työeläkejärjestelmässä, yksityinen ja julkinen puoli yhteenlaskien, olisi siis uudistuksen jälkeen selvä kestävyysylijäämä julkisten alojen eläkejärjestelmän tilanteen takia.

Se, että tavoitteet näyttävät toteutuvan, ei varmaankaan ole sattumaa eikä myöskään tarkoitushakuista ”ennustamista”. Osapuolten neuvottelut olivat suhteellisen vaikeat ja kestivät kauan juuri siitä syystä, että tavoitteista pidettiin kiinni.

Kommentit(2)

29.09.2014  70-lukulainen  
Nyt on hyvä nostaa eläkeikää kun suuret ikäluokat ovat jo päässeet livahtamaan eläkkeelle, eli kun tarvitaan maksajia heidän eläkkeelleen. Eläkeiän nostamisen tarve oli nähtävissä jo Matti Vanhasen sitä yrittäessä Rukan lumilla vaan sitten tulikin vain tuo "superkarttuma" joka lisäsi suuren ikäluokkien eläkkeisiin vielä viimeisen silauksen päälle.
01.10.2014  Ilpo Rossi  
"Käteen jäävän rahan näkökulmasta voittajia ovat 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneet sukupolvet." Edelltyksenä kaiketi on se että he voivat tehdä katkeamatonta kokopäivätyötä koko työhistoriansa ajan?

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kuusi miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.