16.10.2014

Eläkeuudistus on hupparikansan puolella

Eläkeuudistuksen rakennuspalikat ovat nyt kasassa. Eläkelupaus sai lisää katu-uskottavuutta, kun yksityisen sektorin maksut ja etuudet tasapainotettiin. Eläkeratkaisun vaikutukset säteilevät pitkälle tulevaisuuteen ja ovat erilaisia eri ikäluokille. Kun elinikä pitenee, niin täytyy työurienkin pidentyä nykyisestä, jotta nuorten työeläkkeiden taso säilyy kohtuullisena.

Työmarkkinaosapuolet julkistivat 26.9 suunnitelman, joka tähtää taloudellisesti kestävään sekä tasoltaan riittävään työeläketurvaan suomalaisten eliniän pidentyessä. Myös julkisen talouden kestävyysvajetta kurotaan kiinni. Osan uudistuksista olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017 ja osan vuoden 2025 jälkeen.

Eläkeratkaisun julkistuspäivänä puoliyhdeksän uutisissa tavalliset nuoret kommentoivat tuoretta neuvottelutulosta – heitä joihin se eniten vaikuttaa. Mieleeni jäi lukemattomia kertoja kuulemani kommentti: ”Varmaan ihan ok, mutta en usko eläkettä koskaan saavani”.

Eläkepommin myytti on murrettu

Jokainen sukupolvi on vuorollaan maksajana ja saajana työeläkkeessä, joka on merkittävin tulonsiirto suomalaisen elinkaarella. Järjestelmä ei ole ikinä ollut yhtä kestävällä pohjalla rahoituksen näkökulmasta kuin nyt. Toivottomuuteen ei ole ollut syytä aikaisemminkaan, sillä väestön vanhenemiseen on varauduttu säästämällä ja sijoittamalla osa palkoista kerätyistä eläkemaksuista.

Alustavien arvioiden mukaan eläkkeellesiirtymisikä myöhentyy ja koko julkisen talouden kestävyysvajeesta höylätään pois muutama miljardi. Harva Euroopan maa voi tänä päivänä sanoa, että eläkejärjestelmän kestävyydestä ja erityisesti riittävyydestä pidetään huolta. Epäluottamus syntyykin muualla.

Pelko ja tarpeettomuus ovat pessimismin alku

Pitkään jatkunut heikko talouskehitys ja ennusteet eivät herätä toivoa. Epävarmuus on työmarkkinoiden arkipäivää. Se voi kuitenkin johtaa pätkäelämään, jossa pitkän aikavälin tavoitteet hautautuvat kuormittavan hetkessä elämisen ja pärjäämisen alle. Eläketurvasta huolehtiminen on todella pitkän aikavälin toimintaa, tekee sitä sitten yksilö tai yhteiskunta.

Nuorisotutkimusten mukaan suomalaisilta löytyy yhä työhaluja. Luterilaisen suorittamisen rinnalle on noussut terve yksilöllinen ulottuvuus, jossa työllä tulisi olla jokin henkilökohtainen merkitys. Samaan aikaan osa nuorista ei kuitenkaan pääse työn tai koulutuksen kaltaisten mahdollistajien piiriin.

Kohtuullinen työeläke edellyttää aiempaa pidempiä työuria

Vanhuuseläkkeen joustavuus säilyy ja ikärajoja nostetaan reippaasti 65–70 vuoteen siirtymäajan jälkeen. Talkoissa ovat mukana kaikki 1955 syntyneistä alkaen. Eläkettä kerryttäviä työvuosia tulee lisää, kun alinta vanhuuseläkeikää hinataan ylöspäin. Eläkeiän ”5 vuoden vyöhyke” voi jatkossa nousta myös tästä. Eläkeratkaisuun sisältyy myös varhennus- ja varhaiseläkereittejä.

Osa pidentyvästä eliniästä on käytettävä työhön.

Osa pidentyvästä eliniästä on jatkossakin käytettävä työhön, jotta työeläkkeen taso ei huonone. Tavoitteena on, että jokaiselle ikäluokalle määritellään vielä tavoite-eläkeikä. Tavoite-eläkeikä tekee elinaikakertoimen vaikutuksen näkyväksi; se kuvaa paljonko pidempään töitä pitää tehdä, ettei elinaikakerroin pienennä eläkettä.

Työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä. Toisaalta korkeammat eläkekertymät työuran lopusta poistuvat. Eläkekertymä on siirtymäajan jälkeen sama kaikille iästä riippumatta. Työeläkemaksua ei enää vähennettäisi palkasta ennen eläkekertymän laskemista, mikä korottaisi erityisesti nuorten tulevia eläkkeitä.

Paljon puhutun ”superkarttuman” korvaa lykkäyskorotus. Työuran loppuvuosina eläkekertymä ei ole pääasiassa riippuvainen palkasta, vaan jo kertynyttä eläkettä korotetaan. Onko tässä nyt sitten työuran loppupäässä downshiftauksen paikka, täysillä ja viimeiseen asti painamisen sijaan?

80-lukulaisista ja sen jälkeen syntyneistä löytyy voittajia

Uudistustyötä pohjustaneen Pekkarisen työryhmän mukaan sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden pohdintaa ei voi rajata vain työeläkejärjestelmään. Huomioon tulisi ottaa kaikki hyvinvointivaltiolta saadut hyödyt ja maksetut maksut elinkaarella.

Jos tarkastellaan vain työeläkemaksuille saatavaa laskennallista pääomantuottoa, niin kaikki ikäluokat hyötyvät, mutta ennen suuria ikäluokkia syntyneet saavat korkeimman tuoton maksuilleen.

Ensilaskelmien mukaan 80-luvulla ja sen jälkeen syntyneet olisivat eläkeratkaisun voittajia verrattuna vanhaan, jos katsotaan eläkemaksujen ja saatujen etuuksien pääoma-arvoja. Laskelmissa huomioidaan tason ohella myös se kuinka pitkään maksuja maksetaan ja etuuksia saadaan.

Työllisyys, jaksaminen ja horizontalshiftaus

Toivottavasti koko yhteiskunnan rakenteilla ja asenteilla on aikaa ja tilaa muuttua vuoteen 2046 mennessä. Tuolloin saavutan oman 1977 syntyneen ikäluokkani ennustetun tavoite-eläkeiän, joka on noin 69 vuotta.

Saadakseni nykyisen tasoista työeläkettä suhteessa palkkaan, minun täytyy työskennellä aiempaa pidempään, mutta toisaalta olen myös vuosia pidempään eläkkeellä.

Jokaisella meistä on jatkossa yhä enemmän ”uusia alkuja” omalla työuralla. Voin vaikuttaa niiden suuntaan toki itse, mutta siirtymien mahdollistamista voitaisiin myös helpottaa yhteiskunnan puolesta. Työeläkevakuuttajien toteuttaman ammatillisen kuntoutuksen merkitys vain korostuu tulevaisuudessa. Itse haluaisin aikanaan ehkä horizontalshiftata samalla tasolla ja sen hetkisellä täydellä potentiaalilla, enkä downshiftata alaspäin ja tekemällä vähemmän.

Kommentit(1)

17.07.2015  Keijo Laine  
"Saadakseni nykyisen tasoista työeläkettä suhteessa palkkaan, minun täytyy työskennellä aiempaa pidempään, mutta toisaalta olen myös vuosia pidempään eläkkeellä."
Mistäs sen tiedät?
Ratkaisu oli suuri puhallus numero 2!

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kolme plus kuusi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.