Eläkkeisiimme vaikuttavat indeksit ovat jäämässä tulevana vuonna nollan tuntumaan. Tämä johtuu sekä palkkojen että hintojen kehityksestä. Molempien ”halpuutus” johtaa siihen, että eläkkeitäkään ei nosteta.
Työeläkeindeksi ei muutu tästä vuodesta olleenkaan ja kansaneläkeindeksi laskee 0,4 prosenttia. Sen sijaan palkkakerroin, jolla nostetaan aiempia ansioitamme, nousee 0,7 prosenttia. Tällä on merkitystä paitsi tuleville työeläkkeille, myös sairausvakuutuslain mukaisille sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoille sekä kuntoutusrahan perusteena olevien tuloille ja tulorajoille. Lisäksi palkkakertoimella tarkistetaan muun muassa omaishoidon tuen vähimmäismäärä.
Työeläkeindeksi seuraa 80 prosentin painolla hintojen ja 20 prosentin painolla palkkojen kehitystä. Kansaneläkeindeksi seuraa vain hintakehitystä. Molemmat ovat nyt samassa tilanteessa. Ne eivät tuo lisää rahaa eläkkeisiin. Mutta vielä huonomminkin voisi mennä.
Palkkaindeksi olisi nyt tosi huono
Usein kritisoidaan nykyistä indeksiä, joka ottaa huomioon sekä hintojen että palkkojen kehitystä. Onpa joskus vaadittu jopa kokonaan palkkaindeksiin siirtymistä. Tämä tarjoaisi lähivuosina eläkeläisille varsin hurjat näkymät.
Julkisuudessa on keskusteltu tarpeesta alentaa työvoimakustannuksia. Tätä perustellaan maamme kilpailukyvyn parantamisella. On varsin todennäköistä, etteivät palkat tule lähivuosina kehittymään kovinkaan nopeasti. Ne saattavat jopa pienentyä.
Jos eläkkeiden kehitys olisi nyt sidottu vain palkkoihin, eläkkeiden indeksit saattaisivat mennä vuosiksi miinukselle. Näin kävisi, vaikka hinnat alkaisivatkin taas nousta. Eläkeläisten ostovoima alenisi takuuvarmasti.
Todellinen uhkakuva on palkkojen mahdollisen alenemisen heijastuminen palkkakertoimeen, koska se seuraa indekseistä eniten palkkakehitystä. Jos palkat laskisivat, laskisi myös aiempien ansioidemme arvo. Näin yhdenkin vuoden palkkakehityksellä on vaikutusta koko työuran aikana karttuneen eläkkeemme määrään.
Nykyindeksi on turvallinen
Työeläkeindeksi on laadittu tarkoituksella sellaiseksi, ettei se vaaranna eläkeläisten ostovoimaa. On totta, että se ei reagoi täysillä silloin, kun palkat nousevat reippaasti. On kuitenkin hyvä, ettei se myöskään seuraa pelkästään palkkoja silloin, kun ne laskevat. Ei tule suuria äkkikorotuksia, mutta ei myöskään harmillisia menetyksiä.
"Olennaisinta eläkeindekseissä on ostovoiman säilyttäminen"
Olennaisinta eläkeindekseissä on ostovoiman säilyttäminen. Siksi on tärkeää reagoida hintojen kehitykseen. Eläkkeellä on tultava toimeen inflaation nopeudesta riippumatta. Pieni sidos palkkojen kehitykseen on silti paikallaan. Kaikkien toivehan on varmaan, että pitkällä tähtäimellä sekä palkat että eläkkeet nousevat.
Hyvien aikojen airueet haluavat lisää riskiä
Ne, jotka vaativat eläkeindeksin muuttamista palkkaindeksin suuntaan, uskovat palkkojen aina vain nousevan. Nyt nähdään, että näin ei käykään. Jos eläkkeet on sidottu palkkoihin, riski siirtyy eläkeläisille.
Eläkeläiset kantavat kortensa kekoon taloustalkoissa monin eri tavoin. Kulloinenkin maan hallitus päättää heitä koskevista tulonsiirroista, veroista ja julkisten palvelujen hinnoittelusta. Olisi kohtuutonta panna eläkeläiset maksumiehiksi myös työvoimakustannusten alentamisesta.
Eläkeläiset ovat eläkeoikeutensa ansainneet. On oikein, että sitä suojataan indeksillä, joka turvaa eläkkeiden ostovoiman. Parhaiten, riskittömimmin ja pitkäjänteisimmin se onnistuu nykyisellä työeläkeindeksillä. Se tulee hyvin todistetuksi lähivuosina.
STM: Palkkakerroin nousee - työeläkeindeksi pysyy ennallaan
Eläketurvakeskus: Työeläketurvan indeksitarkistukset vuodelle 2016