Eläkkeiden ostovoima turvataan parhaiten nykyindeksillä

Markku J Jääskeläinen
Kysymys työeläkeindeksistä on vaikea. Usein sen muuttamista perustellaan pientä eläkettä saavien toimeentulon turvaamisella. Indeksi on kuitenkin prosenttikorotus, joka suosii aina suurituloisia eläkeläisiä. Se ei voi olla ratkaisu eläkeläisköyhyyden torjunnassa.
Senioriliike/Heikki Ranki
On totta, että prosenttikorotuksissa suurituloiset saavat enemmän euroja bruttona mutta verotus syö korotuksesta ison osan. Pienetkin työeläkkeet nousevat ja rahat tulevat oikeasta kohteesta eli eläkevaroista. On paljon ”kunniallisempaa” tulla toimeen omalla työeläkkeellään, kun saada sosiaaliavustuksena takuueläkettä tai muita sosiaalitukia. Ratkaisu tukee myös valtion taloutta, eikä ole merkittävä taakka eläkevaroihin. Eläkeläisköyhyyttä ei ratkaista indeksiä muuttamalla, vaan siihen tarvittaisiin lisärahaa yhteiskunnalta, mutta nyt toimitaan päinvastoin eli otetaan pois eläkeläisiltä.

Markku J Jääskeläinen
Jos nyt eläkkeet sidottaisiin palkkakehitykseen, otettaisiin suuri riski. On yleisesti tiedossa, että eri keinoilla ollaan laskemassa maamme palkkatasoa. Jos eläkkeet sidottaisiin palkkoihin, laskisivat myös eläkkeet. Se ei olisi oikein, koska hinnat tulevat kuitenkin aikaa myöten nousemaan. Siksi on tärkeämpää sitoa eläkkeet pääosin hintakehitykseen.
Senioriliike/Heikki Ranki
Riski on olematon, tuskin sitä edes onkaan. Kansaneläkkeet laskevat 0,4 % vuoden 2016 alussa mutta työeläkkeet eivät laske, koska ansioiden kasvu kumoaa hintojen laskun vaikutuksen. Palkka eli ansiotasoindeksi tulee nousemaan tänä vuonna noin 1,2 %. Vaikka vuodelle 2015 sovittiin 0,4 %:n palkkojen yleiskorotus, niin liukumien johdosta palkat nousevat noin 1,2 %. Palkat ovat aina nousseet ja nousevat jatkossakin, sillä liukumat ovat osa yritysten palkitsemisjärjestelmää. Työvoimapulaa on jo monella toimialalla ja niillä kilpaillaan jo nyt myös palkoilla. On totta, että hinnat tulevat aikaa myöten nousemaan mutta niin tulevat palkatkin. Oikeudenmukaista on myös se, että jos palkat laskevat, niin laskevat eläkkeetkin.

Markku J Jääskeläinen
Kaikkein pienintä eläkettä saavien toimeentuloon vaikuttavat myös kansaneläkkeet, asumistuki ja julkisten palvelujen hinnoittelu. Terveydenhuollon ja lääkkeiden hintakehitys näkyy erityisesti vanhempien eläkeläisten toimeentulossa.
Senioriliike/Heikki Ranki
Työeläkkeisiin ja kansaneläkkeeseen sovelletaan eri indeksijärjestelmää. Kansaneläkkeiden ostovoiman säilyttämiseksi eläkkeet tarkistetaan vuosittain kuluttajahintojen muutoksia seuraavalla kansaneläkeindeksillä. Työeläkkeet tarkistetaan vuosittain eläkeajan indeksillä eli työeläkeindeksillä. Kuluttajahintaindeksiin vaikuttaa hyvin monien tuotteiden ja palvelujen hinnanmuutokset. Nämä tuotteet ja palvelut eivät välttämättä kuvaa eläkeläisten kulutustottumuksia. Tänä vuonna öljyn hinnan lasku on ollut suuri ja sen vaikutus indeksiin merkittävä, samoin kulutuselektroniikan hinnat ovat laskeneet jo vuosikausia. Sekä öljyn että kulutuselektroniikan hintojen lasku hyödyttää eniten työssä käyvää kansanosaa. Eläkeläiset ja varsinkaan ikäihmiset eivät enää kovin paljon autoile tai uusi matkapuhelimia joka vuosi. Nykyinen kuluttajahintaindeksi on epäsuosiollinen eläkeläisille. Miten Jääskeläisen kannanotto liittyy indeksikeskusteluun?

Markku J Jääskeläinen
On tärkeää, että huolehdimme eläkeläisten toimeentulosta. Sitä vartenhan eläkkeet ovat olemassa. Eläkerahastot ovat yksi keino varmistaa, että meillä on siihen mahdollisuus myös tulevaisuudessa. Ei kannata käyttää niitä nyt, koska tarvitsemme niitä vielä pitkään.
Senioriliike/Heikki Ranki
Eläkepommista on puhuttu jo kohta 20 vuotta, mutta ainut pommi mikä on syntynyt, on suuri eläkerahastopommi. Eläkerahastot ovat kasvaneet viimeisen 20 vuoden aikana 40 miljardista eurosta 183 miljardiin euroon. Eläkkeiden maksut eivät ole vielä yhtenäkään vuotena ylittäneet eläkelaitoksiin tuloutettuja maksuja. Maksuihin ei ole tarvinnut käyttää edes eläkevarojen tuottoja. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa mutta samat instanssit pelottelevat edelleen eläkepommilla, vaikka ennusteet eivät tähänkään asti pitäneet paikkaansa. Miksi tällä hetkellä eläkkeiden maksuja pitää rajoittaa, kun tuleva työeläkelaki varmistaa varojen riittävyyden. Eläkkeelle siirtymisen ikää lisätään ja elinaikakerroin hoitaa loput haasteesta.

Uskomatonta tosiasioiden vääristelyä.Kannattaa katso miten eläkkeiden ostovoiman on käynyt leikatun indeksin aikana.
Ei taida TELAssa olla munaa julkaista siitä graafia!

Eläkeindeksi on rakennettava siten, että se turvaa eläkkeen ostovoiman pitkällä jänteellä. Sitä ei pidä arvioida suhdannekierron mukaan kuten Markku J. Jääskeläinen jutussaan tekee.
Työeläke on ansiosidonnainen etu ja ainoa oikea tapa on sitoa se palkkaindeksiin. Kun palkat nousevat, niin eläkkeet nousevat. Jos palkat eivät nouse, eläkkeetkään eivät nouse, eli ne varat, joilla eläkkeet maksetaan.
Hintapainotteinen eläkeindeksi on johtanut eläketasojen laskuun. Sen todistaa viimeisen 20 vuoden kehitys. Kaiken lisäksi poikkeuslaeilla on varmistettu, että jos hintaindeksi olisi palkkaindeksiä edullisempi, niin eläkkeet eivät nouse palkkoja enempää. Turhaa Jääskeläisen on vakuuttaa, että jatkossa tehtäisiin toisin. Asia on jopa kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan.

Uskotko vakavissasi, että jos palkat olisivat nollan tienoilla ja kulutusindeksi nousisi, että eläkkeitä nostettaisiin siitä huolimatta ? Näin ei tule koskaan tapahtumaan, sillä jos näin kävisi, niin päättäjät pudottaisivat korotusprosentin kuten viimeksi
tapahtui = 0,39 % :si !!

Lisäkysymys : väitätkö todella, että ostovoima on säilynyt vuodesta 1996, jos silloin on jäänyt eläkkeelle ?

Kylläpäs johtaja Markku J Jääskeläinen nyt on liikuttavan "huolestunut" eläkeläisten asemasta siinä tapauksessa, että työeläkkeiden tarkistuksissa palattaisiin alkuperäiseen työeläkeindeksiin. Tällaista huolestuneisuutta ei Jääskeläisenkään taholta ole tainnut ilmetä kertaakaan niiden 20 vuoden aikana, jolloin työeläkkeiden kehitys on seurannut 20/80 mukaista lehmänhäntätrendiä.

Jääskeläiseltä on tainnut unohtua, että yleisen sosiaalipoliittisen ajattelun mukaan työeläkkeet ovat jatkopalkkaa ja siksi ne alun perin 1960-luvun alussa sidottiinkin 100-prosenttisesti palkka- ja ansiokehitykseen. Juuri nyt on oikea aika "takoa kun rauta on kuumaa" eli vaatia koko eläkeläisrintaman voimin paluuta ansiokehitystä seuraavaan työeläkeindeksiin.

Nykyinen indeksi vaarantaa jo nyt ostovoiman laskiessaan tulotasoa vuosi vuodelta tasaisen varmaan tahtiin eikä loppua näy. Tämä väite ei perustu kuvitelmiin, vaan virallisiin tilastoihin.

Eläkkeiden ostovoiman kehityksen kannalta on olennaista, miten eläkkeet kehittyvät suhteessa palkkoihin. Palkkojen mahdollisesti noustessa hinnat nousevat ja yhä useampi eläkeläinen joutuu pulaan.

Miksi eläkeläisiä pitäisi tulonsaajina kohdella eri tavalla kuin palkansaajia? Eivät eläkeläiset hae tässä etuoikeutta vaan tasa-arvoista kohtelua.

Hoh hoijaa. Sen lauluja laulat jne.

Miksi kansaneläkkeiden indeksi laski 0,4% vuoden 2016 alusta.?
Mehän olemme kaikkein vähätuloisimpia.
Se on taas ostovoimasta pois.

Taitettu indeksi täytyy saada takaisin

Pahoittelemme Helena Kokolle hänen kommenttinsa julkaisun sekä siihen vastaamisen viivästymistä. Viive johtui sekaannuksesta kommenttien hallinnassa. Vastauksena hänen esittämään kysymykseen: kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintojen perusteella. Kansaneläkeindeksi siis elää kuluttajahintojen kehityksen mukaan. Koska kuluttajahintojen kehitys on viime vuonna ollut alenemaan päin, näkyy se nyt myös kansaneläkeindeksissä. Kansaneläkkeet ja niiden korotusmekanismit eivät sisälly työeläkejärjestelmään, vaan niihin liittyvä päätöksenteko on valtion, joka myös vastaa kansaneläkkeiden rahoituksesta. Lisätietoja kansaneläkeindeksistä löytyy Kelan sivuilta: http://www.kela.fi/kansanelakeindeksi