24.04.2014

Elämä eläkkeiden varassa

Taas olen kuullut television vaalikeskusteluissa mielipiteitä, joiden mukaan kunnat, valtio ja maan talous ovat kauniisti sanottuna vaikeuksissa, kun eläkeläisten määrä kasvaa. Mitä? Eikö eläkkeistä maksetakaan veroja vai eivätkö eläkeläiset kuluta?

Eläkeläisistä ja eläkkeistä liikkuu monenmoista käsitystä. Jotkut pelkäävät yhteiskuntamme romahtavan, kun eläkeläisten määrä kasvaa. Silloin tällöin ilmestyy yleisönosastoon kirjoituksia, jossa vaaditaan eläkejärjestelmältämme varsin epämääräisesti yhteiskunnallista vastuuta. Tällä tarkoitetaan kai sitä, että eläkkeisiin tarkoitetut rahat pitäisi saada johonkin mediaseksikkäämpään harrastukseen.

Eläkeläisetkö kunnille taloudellinen haaste?

Otetaan nyt pohjaksi muutama tällainen blogitason fakta. Eläkkeitä maksetaan tänä vuonna noin 28,7 miljardia euroa. Kun keskimääräinen tuloveroprosentti kunnissa on tänä vuonna 19,74, kunnille kertynee veroja eläkeläisiltä kaikkine vähennyksineenkin muutama miljardi, voi olla jopa 5 miljardia euroa.

Eläkeläisten maksamaa kuntaveroa voi verrata vaikkapa valtion kunnille maksamiin valtionosuuksiin, jotka vuonna 2014 ovat yhteensä noin 8 miljardia euroa tai kiinteistöveron kertymään, joka lienee noin 1,5 miljardia euroa.

Jos keskimääräisen kunnan työntekijän palkkaus maksaisi vaikkapa 50 000 euroa, eläkeläisten maksamilla euroilla maksetaan 100 000 työntekijän työvoimakustannukset. No, eiväthän ne työntekijät tietysti pelkällä palkalla sitä työtään tee, tarvitaan työtilat ja -kalut, joten ei innostuta tästä vielä.

Muistetaan kuitenkin, että eläkeläiset maksavat myös valtionveroja. Arvataan nyt vaikkapa, että keskimäärin 10 prosenttia, jolloin valtion pussiinkin kertyy noin 3 miljardia, jolla kuntia avittaa.

Eläkeläiset panevat talouden pyörät pyörimään

Jos jatketaan blogitason tilastonikkarointia, ennustetaan, että eläkeläiset laittavat säästöön 10 prosenttia bruttotuloistaan. Tiedän, etteivät kaikki laita, mutta jos laittaisivat keskimäärin, kulutukseen liikenisi verojen jälkeen sellaiset vaatimattomat 20 miljardia euroa. Ja se kyllä näkyy!

Harva kyläkauppa olisi pystyssä ilman eläkeläisiä. Entä ruotsinlaivat tai Tallinnan vastaavat? Taitaisi alkoholia rahtaavien kansalaistemme elämä kokea takaiskun, jos laivaliikenteeltä poistuisi sen tärkeä perustulovirta, eläkeläisten matkat.

Entäpä vastuumme koko Euroopan taloudesta? Eläkeläiset kantavat kortensa kekoon myös maanosamme heikoimpien kansantalouksien pelastamiseksi. Kreikka, Turkki, Espanja ja Italia saavat nauttia aktiivieläkeläistemme ostovoimasta liki ympäri vuoden. Lisäksi tulevat ne, jotka ovat siirtyneet vaikkapa Espanjaan, Portugaliin taikka Marokkoon pysyväisemmin. Monien sinne muuttavien keskieläke nousee paikallisen keskipalkan yläpuolelle ja elvyttää mukavasti kriisitalouksia.

Eläkeläiset maksavat välillisiä verojakin

Jos kuitenkin oletetaan, että eläkeläisten vähistä rahoista kotimaan yksityiseen kulutukseen jäisi vaikkapa 17 miljardia ja tästä keskimääräinen arvonlisävero veisi keskimäärin 20 prosenttia, maksaisivat eläkeläiset yhteiskunnan pussiin reilut 3 miljardia euroa tätäkin kautta.

Tullaan muna ja kanakeskusteluun, jos aletaan pohtia, kuinka monta henkilöä työllistetään eläkeläisten ostovoiman käytöllä. Kun kuitenkin työllistetään, sieltä kertyy mukavasti verotuloja, joita ilman yhteiskuntamme olisi vaikeuksissa.

Eipäs syyllistetä siellä!

"Eläkkeet ja eläkeläiset eivät ole vain menoerä kansantaloudessa."

Hätäisempi lukija saattaa päätyä epäilemään, että olen keksinyt ikiliikkujan. En ole. Muistan toki, että valtaosa eläkkeistämme maksetaan tämän päivän työntekijöiden eläkemaksuilla ja siitä on myös haittaa kilpailukyvyllemme. Kasvava osa tulee kuitenkin eläkerahastoista, joita on kasvatettu yli 50 vuotta tätä tarkoitusta varten.

Eläkkeet eivät siis kartu itsestään. Ne syntyvät työstä ja sen tuloksista. Siinä sivussa työtuloista maksetaan myös veroja ja veronluonteisia maksuja, jotka ovat valtaosa julkisen talouden tuloista. Kun osana tätä kerätään eläkemaksuja, tullaan tällä turvanneeksi ikääntyvän väestömme kohtuullinen toimeentulo mutta myös levittäneeksi julkista ja yksityistä kulutusvoimaa pidemmälle ajanjaksolle.

Eläkkeet ja eläkeläiset eivät ole vain menoerä kansantaloudessa. Ne ovat myös olennainen ja tärkeä osa siinä koneistossa, jonka varassa Suomi pyörii.

Ihme keksintö, mutta se toimii!

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kaksi miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.