07.02.2019

Elinikäisellä oppimisella pidetään huolta osaamisesta

Elinikäisen oppimisen ydin on ihmisen oma motivaatio oppia uutta ja hankkia koulutusta. Jos motivaatiota ei tunnu löytyvän syystä tai toisesta, pitäisi ympärillä olla kannusteet ja väylät oppia, osata ja hankkia koulutusta sekä tunnustusta osaamiselleen. Motivoituneelle oppimisalustojen löytäminen ei ole temppu eikä mikään, kunhan laajakaistaa riittää.

Jos opinpolku ei ole urjennut ja työn murros iskee yllättäen, tulisi viimeistään työttömänä voida hankkia uutta osaamista. Mikäli työelämä ei kanna ja työkyvyn menettäminen uhkaa työn tekoa, ottaa työeläkejärjestelmä koppia ja tarjoaa jopa mahdollisuuden uuden ammatin hankkimiseen yhtenä työeläkekuntoutuksen palveluista.

Elinikäiselle oppimiselle on monta portinvartijaa ja eteenpäin työntäjää. Silti elinikäinen oppiminen ei ole aito mahdollisuus jokaiselle.

Mikäli työelämä ei kanna ja työkyvyn menettäminen uhkaa työn tekoa, ottaa työeläkejärjestelmä koppia.

Työeläkejärjestelmä kouluttaa vuosittain yli 5 000 ihmistä uuteen työhön. Eikä ketä tahansa ihmistä, vaan heitä, joiden työura uhkaa katketa, mikäli osaamista ei saa uudistettua. Työeläkejärjestelmän intressissä on mitä suurimmassa määrin

  • työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen,
  • jatkuva oppiminen,
  • uuden osaamisen hankkiminen,
  • työelämässä pärjääminen ja mahdollisimman varhaisen vaiheen toimet työurien pidentämiseksi.

Tämä turvaa myös osaavan työvoiman saatavuutta työnantajien näkökulmasta.

Työeläkeala vastaa tutkintoon johtavan koulutuksen rahoittamisesta silloin, kun ihmisen työkyky on uhattuna ja koulutus arvioidaan perustelluimmaksi poluksi jatkaa työelämässä. Olemme mukana Sitran käynnistämässä Osaamisen aika -hankkeessa, jossa luodaan yhteistä tahtotilaa Suomeen uuden, elinikäisen oppimisen mallista.

***

Elinikäinen oppiminen palvelee erityisesti yhteiskunnan taloudellisia intressejä. On selvää, että Suomi ei pärjää ilman osaamistason nostoa, toisen asteen tutkintoa jokaiselle nuorelle ja elinikäisen oppimisen aitoja mahdollisuuksia läpi elämän.

Elinikäisen oppimisen tulevassa mallissa julkisen sektorin rajallisilla varoilla rahoitettaneen yhä selkeämmin ensimmäinen koulutusputki varhaiskasvatuksesta työelämään. Työuran aikaisen koulutuksen rahoitus perustunee yhä selkeämmin työntekijöiden ja työnantajien rahoittamaan koulutukseen. Subjektiivista opintosetelimallia tuskin nähdään.

***

Meillä ei ole varaa muuhun kuin vaikuttavaan elinikäisen oppimisen malliin. Ikärakenteen muutos, automaation kasvu ja talouden rakenteiden vinha muutos edellyttävät lisäämään työssä pärjäämistä. Kouluttautuminen, uuden osaamisen hankkiminen ja omasta työkyvystä huolehtiminen ovat ihmisen kannalta hyvin suositeltavia keinoja työuran pidentämiseen ja oman työmarkkina-aseman parantamiseen. Siksi myös yhteiskunnan kannattaa niihin kannustaa.

Elinikäiseen oppimiseen sisältyy myös se todella hieno ajatus, että ihminen ei ole kertakäyttöinen, vaan alati uudistuva ja arvokas sellaisenaan. Tämä periaate sopii erinomaisesti viiden miljoonan ihmisen maalle, jonka kilpailuvaltti on joukkue, jossa kaikki pelaavat.

Jos pakko tai uhka ei motivoi uudistamaan uuden oppimista koko eliniän mittaiseksi, muistetaan Helsingin Avoimen Yliopiston hieno slogan: onnellinen opiskelee!

Jo itsessään uuden oppiminen ja oivaltaminen tuntuu hyvältä. Oppiminen lisää ja vahvistaa hermoyhteyksiä aivoissa, mikä monipuolistaa omaa ajattelua. Tämä taas parantaa kykyämme kohdata muutoksia ja sopeutua niihin – jopa hyödyntää suuria murroksia.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kuusi miinus kolme?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.