26.08.2014

Emme halunneet emmekä hyödy

Eläkeasioihin liittyvät urbaanilegendat ovat saaneet joukkoonsa näin loppukesästä yhden lisätarinan. Siinä esiintyvät ”rikkaat eläkeyhtiöt”, jotka halusivat ja hyötyvät maamme hallituksen kehysriihessään päättämästä indeksiratkaisusta, joka pienentää ensi vuoden indeksikorotuksia. Kuten urbaanilegendoissa yleensä, tässäkin faktat puhuvat pahasti tarinaa vastaan.

Ensinnäkin, eläkeyhtiöt tai muut eläketoimijat eivät ole toivoneet eivätkä pyytäneet maamme hallitukselta tällaista indeksipäätöstä. Päinvastoin, olemme vuosikausia puhuneet pitkäjänteisen, vuonna 2005 voimaan astuneen indeksijärjestelmän puolesta. Mielestämme se turvaa eläkeläisten ostovoiman eikä alista eläkeläisten toimeentuloa liiallisesti suhdannevaihteluille, joille palkkatulot ovat alttiimmat.

Toiseksi, eläkeyhtiöt eivät hyödy tehdystä ratkaisusta. Ainoat hyötyjät ovat eläkemaksujen maksajat, siis palkansaajat, työnantajat ja yrittäjät. Heidänkään puoleltaan ei ole kuulunut riemunkiljahduksia, koska vaikutus maksuun on varsin pieni, ja varmaan heillekin pitkäjänteisempi indeksipolitiikka olisi turvallisempi.

Käytännössä työeläkemenot olisivat ensi vuonna arviolta noin 250 miljoonaa euroa pienemmät kuin muuten. Tätä rahaa ei voi käyttää mihinkään muuhun kuin tulevien eläkemaksujen alentamiseen. Niillä ei voi esimerkiksi lisätä hallintokuluja tai maksaa korkeampia palkkoja työeläkealalla. Tässä suhteessa säädökset ovat hyvin selkeät.

"Haluamme pitkäjänteistä ja kestävää eläkepolitiikkaa."

Kolmanneksi, työeläkeala tekee jo tällä hetkellä työtä sen hyväksi, että voisimme maksaa kunnon eläkkeet myös vuonna 2070. Alamme päätöksenteolle ja päättäjille ei ole tyypillistä yhden vuoden mittaisten ratkaisujen suosiminen, ovat ne sitten myönteisiä tai kielteisiä. Haluamme pitkäjänteistä ja kestävää eläkepolitiikkaa.

Poukkoilematon, suhdanteista riippumaton, yli vuosikymmenet kestävä eläkepolitiikka on ollut maamme vahvuus. Pohjan sille ovat luoneet eläkepäätösten valmistelujen laaja-alaisuus sekä poliittisen päätöksenteon puolella laaja yhteisymmärrys. Näiden toivomme jatkuvan nyt ja tulevaisuudessa. Äkkinäiset muutokset synnyttävät vain epävarmuutta ja vievät pohjaa yli sukupolvien ulottuvan järjestelmän luotettavuudelta.

Työeläkeala ei siis vaatinut kehysriihessä tehtyä indeksiratkaisua eikä siitä hyödy. Ymmärrämme, että ratkaisun taustalla ovat laajemmat tarkoitusperät. Ne ovat kuitenkin poliittisia, eivät eläkepoliittisia.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on neljä miinus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.