29.09.2016

”En mä koskaan mitään eläkettä tuu saamaan”

Näin toteaa moni pari–kolmekymppinen, kun keskustelu kääntyy eläkkeisiin. Vai kääntyykö? Päällimmäisenä mielessä ovat ensin sosiaalinen elämä, opiskelu ja potentiaaliset elämänkumppanit. Sitten ura, oman tien löytäminen, koti ja ehkä perhe. Eläkeasiat pysyvät pitkään kaveriporukan keskusteluaiheiden top kympin ulkopuolella.

Tutkimukset ja julkinen keskustelu kertovat, että suomalaiset nuoret aikuiset eivät luota eläkejärjestelmään. He eivät usko siihen, että luvatut eläkkeet maksetaan tulevaisuudessa tai että eläke ainakaan riittäisi kohtuulliseen toimeentuloon. Johtuuko epäluulo siitä, että eläkeasioista ei tiedetä tarpeeksi?

Huoli toimeentulosta koskettaa jokaista ikäluokkaa. Epäuskoa ruokkii taantuma. Monella on vaikeuksia löytää töitä. Lyhyt määräaikaisuus seuraa toista. Yleinen palkkojen kehitys on pysähdyksissä.

Huoli tulevaisuudesta on syvempää kuin epävarmuus nykyhetken toimeentulosta. Onnistunko työuralla? Pidetäänkö minusta huolta, jos en jaksa tai sairastun?

Lisätään tähän se, että mediajulkisuudessa eläke-sanaan liittyy useimmiten pommi, kriisi tai raju vastakkainasettelu jättieläkkeiden ja eläkeköyhyyden välillä. Olisi varmasti tyhmyyttä luottaa siihen, että edessä ovat leppoisat eläkepäivät?

Riittääkö minulle eläkettä?

On tervettä suhtautua järjestelmiin kriittisesti. Kriittisyys ei kuitenkaan ole itseisarvo vaan se vaatii seurakseen faktojen punnitsemista, itsetutkiskelua ja syvällistä ajatustyötä. Rohkaisen kaikkia tällaiseen pohdiskeluun eläkkeiden kohdalla, sillä aika monta faktaa, keskustelua ja oivallusta myöhemmin minun oloni on eläkkeitä pohtiessa luottavainen. Seuraavassa muutama oivallukseni:

  • Vaikka julkinen talous painii kestävyysongelmien kanssa, eläkkeiden talous on paljon paremmalla tolalla.

Työeläkevakuuttajat huolehtivat siitä, että eläkevarat ovat turvassa. Osa varoista sijoitetaan, jotta eläkkeiden rahoitus kestää muun muassa hankalaksi notkahtaneen väestörakenteemme. Tällaisten rakenteellisten muutosten ennakoimisessa suomalainen eläkejärjestelmä on onnistunut hyvin.

Työeläkejärjestelmä on rakennettu niin, että työeläkevakuuttajat yhdessä kantavat vastuun siitä, että kaikki saavat kerryttämänsä eläkkeen. Asia on kirjattu lakiin.

  • Työeläkettä kertyy joka ikisestä tunnista, kun olen töissä.

Työeläkejärjestelmä perustuu sukupolvien väliseen vastavuoroisuuteen. Kaikki työssäkäyvät suomalaiset vuorollaan maksavat työeläkemaksuja ja aikanaan hyötyvät järjestelmästä.

Omalla vastuulla on tehdä tietoisesti valinnat, joilla on vaikutusta myös työeläkkeen kertymiseen. Kuinka kauan olen poissa työelämästä perheen takia ja miten se vaikuttaa eläkkeeseeni?

Työeläkkeen tehtävä on turvata kohtuullinen toimeentulo työuran jälkeen. Työeläkejärjestelmän kyljessä on kansaneläkejärjestelmä. Se pyrkii paikkaamaan, kun työura jää katkonaiseksi eikä kerrytä riittävää vanhuuden toimeentuloa.

Oman eläkkeen taso on nyt ja tulevaisuudessa noin 50–60 prosenttia työuran aikaisista keskiansioista. Onko se kohtuullista? Vastauksia on yhtä monta kuin on eläkeläisiä, nykyisiä ja tulevia. Eläke on vanhuusiän elintasosta yhteisesti sovittu, lakisääteinen osa. Muu varautuminen on kiinni omasta suunnittelusta ja mahdollisuuksista säästää.

Ollakseen ”vain” lakisääteinen osa, eläke on pirun hyvä turva. Työeläke tulee turvaksi myös silloin, kun työkyky yllättäen horjuu.

  • Toimii kuin tieverkko.

Olisiko fiksumpaa säästää eläkerahat itse ja sijoittaa? Useimpien kohdalla säästöt menevät asioihin, jotka ovat aiemmin mainitussa top kympissä.

Eläkejärjestelmässä on parasta se, että sitä ei tarvitse ajatella. Eläkkeeni kertymisen takana on järjestelmä, joka hoitaa koko asian puolestani, aina säästämisestä eläkkeiden maksamiseen. Käytössäni ovat parhaat asiantuntijat, jotka pitävät huolen siitä, että jokaisen vanhuus on toimeentulon osalta turvattu. Kuin tieverkko – hyppään autoon ja köröttelen huoletta eteenpäin.

Kaikki ikäluokat saavat enemmän eläkettä kuin ovat maksaneet eläkemaksuja. Osaltaan tämän mahdollistavat eläkerahastot ja niiden tuotot. Sijoitukseni siis kannattaa.

  • Eläkeiät nousevat ja se on ihan OK

”Eläkeiät nousevat niin paljon, että olen kuopassa ennen kuin pääsen eläkkeelle”, sanoo moni ikäiseni.

Eläkeikäni sijoittuu 2050-luvun alkupuolelle, kun olen täyttänyt 67 vuotta. 67 on alin eläkeikäni ja tavoite-eläkeikäni on 69 vuotta ja 11 kuukautta. Eläkeikiä ehditään tarkistaa parikin kertaa eliniän odotteen mukaisesti. Tämä on helppo hyväksyä, sillä todennäköisesti elän pitempään kuin isovanhempani. Uskon, että 69-vuotiaana jaksan vielä nauttia elämästä. Ennen kaikkea toivon, että vuodet ennen eläköitymistä ovat täyttä elämää; että työ on tärkeä ja innostava osa sitä.

  • Eläkejärjestelmä uudistuu yhteiskunnan muutoksen mukana.

Eläkeasioita ehditään rukata moneen kertaan ennen kuin oma eläkeikä koittaa. Kuka kantaa vastuun siitä, että tuunaajat eivät mene minun eläkepussilleni?

Eläkejärjestelmää on tuunattu ennen kaikkea positiiviseen suuntaan. Eläkkeen kertyminen alkaa nykyisin 18-vuotiaana ja pian jo 17-vuotiaana. Eläkettä kertyy myös tutkintoon johtavasta opiskelusta sekä joistakin sosiaalietuuksista, kuten ansiosidonnaiselta työttömyysjaksolta ja vanhempainvapaalta.

Tasapaino pyritään turvaamaan siinä, että kaikki ikäluokat hyötyvät järjestelmästä mahdollisimman tasavertaisesti. Tämä ei ole helppoa, sillä järjestelmä on vielä nuori ja vasta kasvamassa täyteen mittaansa. Iso joukko alkoi rakentaa aikoinaan järjestelmää pienillä työeläkemaksuilla. Matkan varrella on jouduttu taklaamaan jo monta työelämän ja väestörakenteen muutosta.

  • Eläke on osa sosiaaliturvaa.

Neuvola, ilmainen peruskoulu ja eläketurva. Kaksi ensimmäistä mahdollistavat sen, että sosioekonominen tausta ei määritä ihmistä. Perheen vaikeuksista huolimatta elämässä voi päästä hyvään alkuun. Eläke taas turvaa elämää myöhemmässä vaiheessa.

Miksi ainoastaan kaksi ensimmäistä ovat Suomen vientituotteita, joista ollaan julkisessakin puheessa ylpeitä?

P.S. Kiinnostaako, miten eläkeuudistus vaikuttaa sinuun? www.elakeuudistus.fi

Kommentit(3)

30.09.2016  thely  
Sijoitettaville eläkevaroille tavoiteltava tuotto on huomattavasti pienempi kuin osakemarkkinoilta saatava tuotto. Itse sijoittamalla työuran voisi jättää esimerkiksi kaksikymmentä vuotta lyhyemmäksi tai vastaavasti hankkia paljon suuremman eläkkeen. Lisäksi eläkemaksujen määrä on huomattavan korkea, sillä suuret ikäluokat ovat päättäneet eläkkeiden tasosta, joka ylittää merkittävästi heidän suorittamansa eläkemaksut. Tämä heikentää myöhempien sukupolvien mahdollisuuksia tehdä itse sijoituksia paremmalla tuotto-odotuksella.

Eläkejärjestelmä on tosiasiassa turvaverkko ihmisille, joilta elämänhallinta puuttuu ja samalla se heikentää menestymisen mahdollisuuksia niiltä, jotka osaavat hoitaa asiansa. Oikea tapa tällaiseen tulonsiirtoon, mikäli se haluttaisiin tehdä, olisi verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä, ei eläkejärjestelmä. Valinnanvapaus kunniaan heikommista huolehtimista unohtamatta.
30.09.2016  Hartsa  
Se onkin Suomessa aivan loistavassa kunnossa tuo tieverkko, liikenteeseen kohdentuvasta kohtuuttomasta verotuksesta huolimatta.
Eli hieno vertaus, joka lisää luottamusta eläkejärjestelmään todella paljon. NOT!
04.10.2016  Jenni Tikkanen  
Hyvä thely

Työeläkkeessä asiat nimenomaan ovat omassa hoidossa, sillä työeläke kertyy työstä, jolloin omasta työurasta ja eläkkeen kertymisestä on itse pidettävä huolta. Turvaa tarjoaa se, että sijoittamisen riskit eivät ole omissa käsissä.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on neljä plus viisi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.