05.06.2019

Eurovaalien 2019 jälkilöylyt – sauna ei palanutkaan?

Pirstaloitunut kannatus tuo uusia sävyjä oikeisto-vasemmisto-akselin pitkään hallitsemaan parlamenttiin. Vaalikampanjoita käytiin EU-maissa yhä enemmän kansallisten vaikuttimien pohjalta. Keskeisten jäsenvaltioiden paineet sisäpolitiikassa kasvavat vaalitulosten myötä. Lopputulos vaikeuttaa myös Spitzenkandidat- eli kärkiehdokasprosessia komission puheenjohtajan valinnassa.

Pahamaineisen alhainen äänestysaktiivisuus nousi EU-vaaleissa noin 51 prosenttiin. Suomessa äänestysvilkkaus kasvoi vain hieman noin 43 prosenttiin. Ihmiset aktivoituivat selkeästi ja lisäksi parlamenttiin valittiin suuri määrä uusia meppejä.

Isossa kuvassa ennakkoasetelmat toteutuivat ja ”kansallismielisten” listat menestyivät useissa EU-maissa, mutta suurin rynnistys jäi näkemättä. Vihreät ja liberaalit muodostivat vaaleissa selkeän vastavoiman populisteille.

Ryhmittymien hajautuminen on pitkän aikavälin trendi. Toimintakykyinen parlamentti tarvitsee kuitenkin yhä enemmän parlamenttiryhmien yhteistyötä: kahden suurimman ryhmän (EPP, S&D) liittouma menetti enemmistönsä.

ALDE ja Vihreät ovat vaa´ankieliasemassa

Isoimpana ryhmittymänä jatkaa keskusta-oikeistolainen EPP-ryhmä. Sosiaalidemokraattinen S&D-ryhmä sai toiseksi eniten kannatusta. Ryhmittymät menettivät kannatustaan merkittävästi. Liberaalidemokraattien ALDE kasvatti kannatustaan Emmanuel Macronin puolueen (LREM/R) kautta. Vihreä ryhmä nosti niin ikään kannatustaan.

ALDE ja Vihreät ovatkin parlamentissa ns. vaa´ankieliasemassa. On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan Macron vie tällä hetkellä voimakkaasti talousorientoitunutta ALDE-ryhmää.

”Kansallismieliset” mepit jakautuvat parlamentissa karkeasti neljään eri ryhmään, joita Italian johtavaksi poliitikoksi noussut sisäministeri Matteo Salvini yrittää yhdistää uuden ryhmittymän alle. Aatteiden ja käytäntöjen erot ovat lopulta aika merkittäviä, mutta toisaalta niin saattaa olla muissakin ryhmissä.

EMU:n ja sisäpolitiikan takaisinkytkentä

Ennen EU-vaaleja järjestetty valtionpäämiesten epävirallinen Sibiun huippukokous Romaniassa (9.5) jäi anniltaan vaatimattomaksi julistukseksi. Vaalikampanjoita käytiin jäsenvaltioissa yhä enemmän kansallisten teemojen ja vaikuttimien pohjalta.

Kansallisen politiikan kautta tehdyllä EU-politiikalla on takaisinkytkentävaikutus kotimaahan. EU:n kehityksen moottorin Saksa-Ranska-akselin kohdalla vaalitulokset menivät suuntiin, mitkä luovat erilaisia paineita kansallisille hallituksille.

Talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämiseen ei ole saatu konkretiaa.

Talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämiseen ei ole saatu konkretiaa. Jäsenvaltiot ovat jakaantuneet riskienjaon ja kontrollin tapojen suhteen eri leireihin. Italian viimeaikainen asettuminen näkyvästi talouskoordinaation sääntöjä vastaan on tarkoitettu sisäpoliittiseksi aseeksi, mutta vaikeuttaa jälleen EMU:n kehittämistä.

Eroja kuvaa hyvin se, että Matteo Salvinin ja Lega-puolueen EU-vaalikampanjassa vaadittiin, että Italian perustuslain tulee olla aina kaiken EU-sääntelyn yläpuolella, mikä koskisi myös kasvu- ja vakaussopimusta. Unionille on tässä näytelmässä varattu ulkoisen syntipukin rooli.

Italiassa hallitus on käynyt vääntöä komission kanssa EU:n talouden koordinaation pelisäännöistä. Vuoden vaihteeseen ajoittunut budjettikiista saatiin sovittua, mutta uusi kärhämä on näköpiirissä. Komission taholta on vilauteltu myös taloudellisia sanktioita. Sakotuksen mahdollistavia prosesseja ei ole ikinä viety loppuun asti yhdenkään euromaan kohdalla.

Jäsenvaltioiden tuottavuuserot nousevat jälleen keskusteluun. Ranskan tilanne ei ole yhtä vaikea, mutta myönnytykset ”keltaliiveille” vaikeuttavat entisestään EMU-kriteereissä pysymistä.

Mihin suuntaan vaalitulos vie seuraavaa 5-vuotiskautta?

Pirstaloitunut kannatus tuo jatkossa uusia sävyjä oikeisto-vasemmisto-akselin vuosikymmeniä hallitsemaan parlamenttiin. Suuri mielenkiinto kohdistuu liittoumien muodostumiseen ja parlamentin toimintakykyyn. Valiokuntapaikkojen jaot vaikuttavat myös asiaan. Euroopan tulevaisuuden kysymyksissä parlamenttia enemmän vaikutusvaltaa on jäsenvaltioiden tahtotilalla muissa EU-instituutioissa.

Vaalitulos vaikuttaa kaupankäyntiin EU:n johtotehtävistä. Vastatuulessa olevan Spitzenkandidat-prosessin toteutuminen edellisten EU-vaalien esittelemän mallin mukaisesti vaikeutuu. Tilanne ei suosi EPP:n kärkiehdokasta Manfred Weberiä.

Sosiaalinen ulottuvuus eli sosiaali- ja työllisyyspolitiikan painotus sisämarkkinoiden ja talousasioiden rinnalla on vahvistumassa seuraavien viiden vuoden aikana. Perinteisten sosiaalisen markkinatalouden tukijoiden lisäksi myös keskusta-oikeistosta löytyy kannatusta kilpailukyvyn ja sosiaalisen kehityksen tasapainottamiselle. Ministerineuvosto osoitti jo ennen vaaleja tukeansa Jean-Claude Junckerin komission kaudella esitellyn ”sosiaalisen pilarin” jatkolle.

Myös koko Eurooppa 2020 strategian jatkoa on syytä seurata tarkasti. Strategiaa toteuttava ohjausjakso on pääväline sosiaalisen Euroopan edistämiseen. Keskustelua eri EU-politiikkojen painottumisesta kannattaa ehdottomasti saapua kuuntelemaan Turun Eurooppa-Foorumiin elokuussa, mikä ajoittuu tänä vuonna sopivasti Suomen pj-kaudelle.

Komissio on avannut keskustelun määräenemmistöpäätöksien painottamisesta eri sektoreilla (nykyisten toimivaltojen rajoissa). Jäsenvaltioista ei ole löytynyt tähän tukea ainakaan sosiaalipolitiikan alalla. Toimivallanjaon kysymys on lisäksi hyvin monimutkainen. Siihen ei ehkä haluttaisi puuttua parlamentissakaan sosiaalipolitiikan alalla, vaikka yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen vaikuttaisi yhteispäätösmenettelyn kautta sen asemaan.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kaksi miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.