10.11.2020

Hei viisikymppinen, mitä sinusta voisi tulla isona?

Jo ennen kouluikää haaveeni oli tulla sairaanhoitajaksi. Naapurissa asuva kummitätini oli terveydenhoitaja ja kätilö. Anttilan postimyyntikuvastosta ihailin sairaanhoitajan asua ja lääkärisalkkua. Pienen tytön unelmien täyttymys oli, kun kummitätini lahjoitti minulle vanhan nahkaisen terveydenhoitajan laukun. Ammattihaaveet vaihtuivat sittemmin monta kertaa, kun tietämys maailmasta ja eri ammateista ylipäätään lisääntyi iän myötä.

Heräsin ammatinvalinta-ajatuksiin koronakeväänä, kun Uusimaa oli suljettu, eikä vanhempien luo ’rajan yli’ ollut menemistä. Jos olisin ollut sairaanhoitaja, rajat eivät olisi minua pidätelleet. Työtä olisi ainakin riittänyt, kun ammattitaitoisesta työvoimasta on hoitoalalla koko ajan pula.

Tärkeitä valintoja…

Ammatinvalinta ja koulutukseen hakeutuminen on tärkeä vaihe ihmisen elämässä. Lapsuuden sairaanhoitajahaaveista voi tulla totta tai elämä vie ihan toisiin tehtäviin. Ammattia valitessa toimeentulo on harvoin ainoa tai määräävä tekijä, eivätkä ajatukset useimmilla ole tulevassa eläkkeessä. Elämän ehkä tärkeimmät valinnat tuleekin tehdä mielekkyys ja jopa kutsumus edellä, mutta on hyvä ajatella läpi myös taloudelliset vaikutukset.

Eriytyminen naisten ja miesten aloille alkaa jo viimeistään koulussa ainevalinnoissa.

Suomessa työmarkkinat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan: hoitoala on hyvin naisvaltaista, kun taas esimerkiksi rakennusalalla työskentelee enimmäkseen miehiä. Tämä segregaatio näkyy ikävä kyllä myös naisten ja miesten palkkaeroina. Tänä vuonna naisen palkka on keskimäärin 83,8 prosenttia miehen palkasta. Ero on lisääntynyt 0,4 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. EU-tasolla Suomi saa huomautuksia palkkatasa-arvon puutteesta. Ansioerot näkyvät luonnollisesti myös sukupuolten eläke-eroina.

Eriytyminen naisten ja miesten aloille alkaa jo viimeistään koulussa ainevalinnoissa. Naispuoliset läheiseni ruokkivat aikoinaan sairaanhoitajahaavettani. Isä kannusti sittemmin ihan muuhun. On tutkittu, että nimenomaan äidin koulutustaso vaikuttaa lapsen koulutussuuntautumiseen. Esimerkin voima on suuri, totesi Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman Sukupuolten eläke-erot -hankkeen päätösseminaarissa (tallenne vielä toistaiseksi Musiikkitalon ja myöhemmin STM:n YouTube-kanavalla). Kauhanen pohti sitä, kuinka monet eri elämänvaiheet, ihmiset ja muut tekijät vaikuttavat lapsen ja nuoren näkemykseen omista mahdollisuuksistaan: vanhempien esimerkki, lähipiirin ja -alueen esimerkki, kulttuurinen tausta. Asenteisiin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan – jo päiväkodista lähtien.

…Vaihtaakin voi

Onnellisia ovat he, jotka pääsevät opiskelemaan toivomaansa alaa ja saavat vielä koulutusta vastaavan työpaikan. Entä, jos ala ei tunnukaan jossain vaiheessa omalta? Alanvaihto on myös usein paikallaan. Jos se tulee pakotettuna esimerkiksi pitkän työttömyyskauden jälkeen, voi jälkikäteen huomata, että ikävältäkin tuntunut sysäys johti myös hyviin asioihin. Elämä on kuitenkin jatkuvaa oppimista.

Alan vaihtaminen on yhä yleisempää varttuneemmallakin iällä, usein jopa ihmisen omasta halusta. Valitettavan usein on niin, että ihminen jää työttömäksi, eikä saa uutta työtä. On tunnustettu, että ikäsyrjintä on Suomessa merkittävä ongelma. Kuinka pääsemme siihen tilanteeseen, että on yhtä luontevaa kysyä neli-, viisi- ja jopa kuusikymppiseltä kuin kuusivuotiaalta ”Mikä sinusta voisi tulla isona?”

Entä olemmeko liian sitoutuneita koulutukseen, ammattiin ja asuinpaikkaan jo kauan ennen eläkeikää niin, että työttömyyden kohdatessa emme ole valmiit joustamaan? Kaivattaisiin tukea ja joustoa yhteiskunnalta, jotta alan vaihto ja muuttaminen jopa toiselle paikkakunnalle olisi helpompaa.

On hienoa, että on haaveita. Mikä tahansa sinusta tulee, tuli tai piti tulla isona, niin lopulta meistä kaikista tulee eläkeläisiä. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että säilyt työkykyisenä ja kaikista saamistasi ansioista maksetaan työeläkevakuutusmaksuja.

**

Olemme Telana mukana sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa Sukupuolten eläke-erot -hankkeessa, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014-2020). Hankkeessa ovat mukana myös Eläketurvakeskus ja Kela.

Kommentit(2)

13.11.2020  M  
Onko asenteita tosiaan syytä muokata? Ehkä tärkeämpää olisi panostaa eri alojen vetovoimaisuuteen. Hoitoala on nykypäivänä monella tapaa ongelma-ala. Huonot palkat, jäykät työajat, ei suoria etenemismahdollisuuksia, heikot mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnkuvaan. En usko että yksikään mies jättää valitsematta hoitoalaa sen naisvaltaisuuden takia. Muut tekijät painavat enemmän. Miehiä kuitenkin työskentelee hoitajina. Kannattaa kiinnittää huomiota mihin he hoitoalan sisällä hakeutuvat. Mihin tehtäviin jne. Sukupuolten välisiä erojahan ei voida koskaan täysin poistaa.
17.11.2020  Seija Lehtonen  
Kiitos kommentista! Olet oikeassa siinä, että alojen eriytyminen on monitahoinen asia, ja tekemistä riittää naisvaltaisten alojen vetovoiman parantamiseksi. En tätä puolta blogissani käsitellyt. Asenteisiin vaikuttamisella tarkoitin sitä, että emme – tiedostamatta tai tiedostaen – rajaa nuoren käsityksiä eri uravaihtoehdoista.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kuusi plus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.