13.08.2021

Hoi 38-vuotias, tiesitkö kuuluvasi ”suureen ikäluokkaan”?

Tilastokeskus julkaisi keväällä väestörakennetilaston, josta löytyi kiinnostava tieto. 1948-syntyneet eivät enää olekaan suurin ikäluokka, vaan kaksi viimeistä numeroa on kääntynyt lähestulkoon toisin päin. Tarkalleen ottaen 1983 syntyneet ovat nyt suurin väestössä oleva ikäluokka. Oli myös mielenkiitoista havaita, että nyt jo eläköitynyt johtava ekonomistimme Reijo Vanne tutki samaa tilastoa vuonna 2015. Silloin ennustettiin, että näin tulee käymään: ”kasikolmoset” ohittavat vuonna 2021 suuret ikäluokat ja ”kuuskolmoset”.

Suunnanmuutokset vaikuttavat sukupolvien talouteen ja siihen, minkälaisessa Suomessa elämme. Reijo avasi blogissaan sukupolvien taloutta siten, että se tarkoittaa kokonaisen syntymävuosiluokan elinkaarellaan keräämää ”saldoa” – saadut etuudet ja palvelut vähennettyinä veroilla ja maksuilla – joka riippuu muun muassa siitä, miten suuri ikäluokka on syntyessään ja mikä sen koko on myöhemmin. Nykyinen johtava ekonomistimme Risto Vaittinen on käsitellyt tätä sukupolvitilinpitoa muun muassa väestökehityksen ja sen suurten talousvaikutusten näkökulmasta.

Uusimpaan muutokseen ikäluokkien koossa on syynä, ehkä hieman yllättäen, maahanmuutto. Suomessa asuneista 1983 syntyneistä noin joka seitsemäs on vieraskielinen.

Nuoremmat ikäluokat eivät kuitenkaan enää jatkossa yllä ikäluokkien suuruuskisoissa mitalisijoille, sillä syntyvyys on laskenut. Väestö ikääntyy ja väkiluvun arvioidaan kääntyvän laskuun noin kymmenen vuoden kuluttua: vuonna 2050 suomalaisia on noin 100 000 vähemmän, kertoo Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufva videotervehdyksessään.

Väestökehitykseen vaikuttaa moni muuttuja

Meillä Telassa väestökysymykset ovat laajasti esillä ja tästä teemasta oppii jokainen. Eläkejärjestelmä on yhteiskunnan kiinteä osa. Väestörakennetta koskevat kysymykset vaikuttavat eläkejärjestelmään monella tapaa, sillä eläkkeiden rahoittamiseen tarvitaan työikäistä väestöä. On hyvä huomata, että näin on sekä kansan- että työeläkkeiden kohdalla, vaikka Telassa ja tässä blogissa tarkastelemme asioita usein erityisesti työeläkejärjestelmän näkökulmasta. Kansaneläkkeet rahoitetaan verovaroin, työeläkkeiden rahoitus lepää suurelta osin työstä kerättävien eläkemaksujen varassa.

Jos meille ei synny riittävästi ihmisiä ja nuoret ikäluokat ovat selvästi liian pieniä, voidaan väestönkehitykseen vaikuttaa muun muassa maahanmuuttopolitiikalla. Työeläkejärjestelmän yhteydessä olennaista on nimenomaan työperäinen maahanmuutto, jotta saamme järjestelmän maksutulopohjaan osallistujia. Myös muuttoliikkeen toisesta suunnasta, maastamuutosta, on huolehdittava: yhä useampi osaaja pitäisi myös saada jäämään Suomeen ja työvoiman osaamisesta sekä työkyvystä on huolehdittava. Tärkeää olisi myös saada lisättyä työssäkäyvän väestön määrää sillä tavalla, että saamme mukaan työelämään eri tavoin työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ihmiset.

Työperäisen väestön vähenemisen lisäksi paineita eläkejärjestelmään aiheuttaa elinikien pidentyminen. Tämä on tietysti yhteiskunnallisesti hieno ja positiivinen saavutus, mutta eläkkeiden rahoituksen kannalta on haaste, jos pitempään elävät eivät ole myös pitempään töissä. Eläkejärjestelmässä tähän on reagoitu ja varauduttu nostamalla vanhuuseläkeikää ja ottamalla käyttöön elinaikakerroin.

Olemmeko havahtuneet muuttuvaan väestömaisemaan?

Terveiden elinvuosien lisääntyminen näyttäytyy esimerkiksi meille 1970-luvulla syntyneille parhaillaan siten, että vanhempamme ovat vielä hyvässä vedossa tai tahti on juuri hiipumassa. Tällöin ei voi kuin toivoa, että omat lapset ovat jo päässeet edes hitusen vankemmin omille jaloilleen, kun vanhempien hyvinvointiin ja terveyteen kohdistuu entistä enemmän huomiota, huolta ja avuntarvetta. Vanhempiemme toimeentulosta meidän ei kuitenkaan tarvitse huolehtia, sillä siitä pitää huolen sosiaaliturvajärjestelmämme, johon työeläkkeetkin kuuluvat. Luottamus eläkejärjestelmään on Eläketurvakeskuksen vuosittaisessa kyselytutkimuksessa Eläkebarometrissä säilynyt varsin korkealla.

“Väestömaisemamme” on toden teolla muutoksessa. Ruuhkavuosi-ikäisellä on huolta sekä vanhemmista että jälkikasvusta (niin sanottu sandwich generation), vaikka varttuneemmat ovat yhä parempikuntoisia. Ikääntyminen on maailmanlaajuinen megatrendi, jota voi monella tapaa verrata ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos on toki paljon akuutimpi ja ratkaistavana kriisinä kokonaisvaltainen, mutta siihenkin olemme havahtuneet liian hitaasti.

Sopeutumisen lisäksi meidän on myös pyrittävä vaikuttamaan tähän melko harmaalta näyttävään tulevaisuuteen. Kesäiset vauvabuumiuutiset kertovat, että väestö voi myös yllättää. Ja juuri vauvojen johdosta meidän on ratkottava näitä suuria tulevaisuushaasteita.

Yllä olevat teemat olivat esillä Telan ja Eläketurvakeskuksen SuomiAreena-tilaisuudessa 13.7. Kannattaa katsoa mielenkiintoinen keskustelu työeläkkeiden tulevaisuudesta, tallenne on katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla.

Lue lisää

Tietosivumme työeläkkeiden rahoitukseen vaikuttavista tekijöistä

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yhdeksän miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.