22.01.2019

Jälkikirjoitus: Mitä, jos elän satavuotiaaksi?

Eläisinkö satavuotiaaksi? Sataa vaisummasta elinajanodotteesta huolimatta, sadan vuoden ikä tulee tällä vuosituhannella todellisuudeksi yhä useammalle. Jos satun elämään satavuotiaaksi, niin miltä maailma mahtaakaan silloin näyttää? Jos liberaalin demokratian sanotaan olevan kriisissä jo nyt – kuinka tästä eteenpäin toimitaan ja päätetään yhteisistä asioista?

Itse asiassa olisin satavuotias jo vuonna 2077 eli 58 vuoden kuluttua. Vaikka puhumme elinikäisestä oppimisesta ja työnteosta, otaksun olevani tuolloin onnellisesti eläkkeellä. Lakisääteiset eläkemenot bruttokansantuotteesta vuonna 2077 ovat Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin perusskenaarion mukaan laskeneet hieman nykyisestä 14 prosentin tasosta. Ja tähän se varmuus tulevaisuudesta sitten taitaa jäädäkin.

Puhuimme Sillanrakentajat-podcastissa Maria Veitolan ja tulevaisuustalo Sitran ennakointijohtaja Paula Laineen kanssa eläkejärjestelmämme vakaudesta ja siitä, miten maailma makaa vajaan kuudenkymmenen vuoden kuluttua. Totuuden nimissä on todettava, että voimme oikeasti vain visioida noin pitkän ajan päähän. Voimme toki tehdä ennusteita ja laskelmia - ja esimerkiksi sijoittaa eläkevaroja pitkän tähtäimen strategialla. Avain tulevaisuuteen on ennakoinnissa ja ennusteiden riittävän säännöllisessä uudelleenkalibroinnissa. Tärkeintä lienee kyky tunnistaa pahimmat karikot ja ylläpitää älyllistä ketteryyttä, jotta pystymme uudistumaan maailman muuttuessa.

Voimme tehdä ennusteita ja laskelmia - ja esimerkiksi sijoittaa eläkevaroja pitkän tähtäimen strategialla

Työhaastatteluissa kysytään usein: ”Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?” Pidän kysymystä heikomman puoleisen työhaastattelun huipentumana, mikä useimmiten vesittää keskustelun. Mielessäni piirtyvät erilaiset tulevaisuusskenaariot noudattavat normaalijakaumaa, jonka reunoilla olevissa erittäin pienen todennäköisyyden havainnoissa olen syystä tai toisesta jo menehtynyt. Täten vastaus voisi olla vanhaa patologituttavaani lainaten: ”Parhaassa tapauksessa kuollut.”

Saman kysymyksen tulevaisuuden näkymistä voisi esittää demokratialle, jolle Paula Laine ennustaa viidestätoista kahteenkymmeneen vuotta elinaikaa. Demokratia eli kansanvalta ei ole meille alkujaan ominainen valtiomuoto, sillä tuhansia vuosia sitten esimerkiksi egyptiläisten heimojen hallitsemien kaupunkivaltioiden päätöksistä vastasivat hallitsijasuvut, dynastiat. Vuosituhansien kuluessa olemme kulkeneet monarkioiden ja tyrannioiden kautta kohti demokratiaa.

Tällä hetkellä näyttää hieman siltä, että demokratian maantieteellinen leviäminen on pysähtynyt. Demokratian tehokkuutta ja toimivuutta kyseenalaistetaan tämän tästä. Demokratian ongelmista on kuitenkin keskusteltava senkin uhalla, että esiin nousee myös asiatonta puhetta. Näille soraäänille voimme toistaiseksi todeta, että he eivät ole tuoneet pöytään mitään uutta, mitä ei historiassa jo olisi kokeiltu. Useimmiten demokratian kritiikki ei sisältönsä tai sen esittäjän luonteesta johtuen vakuuta kovinkaan montaa kuulijaa. Povaan sekä itselleni että demokratialle pitkää ikää.

Tämä kirjoitus on Sillanrakentajat-podcastinKuka Katsoo sadan vuoden päähän?" -jakson synnyttämää jälkipohdintaa. Kuuntele podcast ja tule käymään dialogia somessa tunnisteella #Sillanrakentajat

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.