08.12.2016

Kansalaisaloite työeläkeindeksistä haikailee menneisyyteen

Eduskunta sai käsiteltäväkseen ehdotuksen työeläkeindeksin sitomisesta kokonaan palkkojen kehitykseen. Se merkitsisi paluuta 70-luvulle. Työeläkkeiden rahoitus ei nykyisellään kestäisi muutosta ja tulevat eläkeläiset olisivat suuria häviäjiä. Keskustelussa on kyseenalaistettu tietoon perustuva päätöksenteko.

Vuonna 1977 Kekkonen vilisti Neuvostoliitossa, disco hallitsi tanssilattioita ja markka devalvoitiin. Tuolloin luovuttiin myös työeläkkeiden indeksitarkistusten sitomisesta sataprosenttisesti palkkoihin. Nyt hintojen muutoksen painoarvo on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia.

Vuonna 2016 eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite työeläkkeiden indeksitarkistusten lainsäädännön palauttamisesta jälleen kokonaan palkkojen muutokseen. Enää ei ole Kekkosta, ei Neuvostoliittoa, ei Suomen markkaa mitä devalvoida ja disco on kuollut.

Vuosikymmenten aikana Suomen väestörakenne on harmaantunut, mikä on johtanut työeläkejärjestelmän kaikkien osien uudistumiseen. Kun työmarkkinat ovat muuttuneet, myös työeläkkeitä on tuunattu. Työeläkkeen taso on korkeampi ja siitä on tullut tärkein eläkeläisten toimeentulon lähde. Indeksi on edelleen tärkeä ostovoiman säilyttämisessä.

Kansalaisaloite ei ole saavuttanut laajaa kannatusta yhteiskunnassa

Indeksimuutokseen ladataan isoja odotuksia, varsinkin kun se ei koske takuu- ja kansaneläkettä. Noin 85 000 ihmistä on allekirjoittanut kansalaisaloitteen vilpittömästi uskoen sen parantavan köyhien eläkeläisten asemaa. Suomessa on eläkeläisiä noin 1 500 000.

Kansalaisaloite ei ole resonoinut merkittävästi suomalaisessa yhteiskunnassa. Sitä vastustavat työmarkkinaosapuolet, nuoret ja opiskelijat, eläkeala, tutkijat sekä lähes kaikki eläkeläisjärjestöt. Puolueistakaan ei ole löytynyt kannatusta.

Indeksikysymys on ikuisuuskysymys. Ideana on parantaa työeläkettä saavien eläkeläisten toimeentuloa, koska pitkällä aikavälillä palkat ovat aina nousseet nopeammin kuin hinnat, mutta erityisesti pitkällä aikavälillä sen kustannukset ovat huimat.

Järjestelmä on kunnossa, koska on uskallettu uudistaa myös indeksiä

Jos varaa työeläkeindeksin parantamiseen kerran olisi, miksi sitä ei ole tehty viimeisten vuosikymmenten aikana?

Eduskunnan ja työmarkkinajärjestöjen päätös pienentää palkkasidonnaisuutta indeksissä on ollut kaukaa viisas, vaikka varmasti hankala. Ilman sitä työeläkkeiden rahoitus olisi huomattavasti nykyistä huterammalla pohjalla. Tulevien etuuksien lisäksi on uskallettu uudistaa myös eläkeläisten indeksiä.

Perustuslakivaliokunta on todennut indeksimuutokset mahdolliseksi, eläkeoikeudet itsessään nauttivat koskemattomuutta. Teemu Muhonen ja Jari Hanska ovat tänä syksynä Eläketurma -kirjassaan haastaneet tämänkin.

Väärinkäsitys työeläkerahastojen suuruudesta ja tarkoituksesta

Nyt työssäkäyvät ja nuoret joutuisivat indeksimuutosten maksumieheksi, sillä tarkistukset maksetaan aina kerätyistä eläkevakuutusmaksuista. Niitä varten ei ole rahastoitu mitään ennakkoon. Kukaan meistä ei ylipäänsä maksa omaa työeläkettään, suurin osa tulee työssäkäyvien pussista.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan palkkaindeksin kustantamista työeläkerahastoista. Tähän liittyy suuri väärinkäsitys rahastojen koosta ja käyttötarkoituksesta, mikä on usein indeksimuutosta kannattavien ajattelun taustalla.

On petollista korostaa noin 180 miljardin rahastopottia ja unohtaa samalla autuaasti pitkälti yli 600 miljardin kokonaiseläkevastuu. Eläkevarat kasvavat ajan myötä suhteessa vastuisiin. Ne riittävät juuri siihen mihin pitää: rahastoituihin työeläkkeen osiin. Rahastot eivät myöskään ole tarkoitettu vain nykyisille eläkeläisille.

Faktojen jälkeinen aika tuli ryminällä eläkekeskusteluun

Kansalaisaloitteen signaali täytyy ottaa vakavasti. Eläkeläisten köyhyysongelma koskettaa erityisesti takuu- ja kansaneläkkeen varassa olevia ja yksinasuvia ikäihmisiä sekä työkyvyttömyyseläkeläisiä. Köyhimmät eläkeläiset eivät hyötyisi kansalaisaloitteesta ja se näyttää oudolta, kun minimieläkkeitä leikataan ensi vuonna.

Kansalaisaloitteen signaali täytyy ottaa vakavasti.

Suomi ei ole oikein päässyt mukaan orastavan talouskasvun karavaaniin EU:ssa, vaan pitää peräpaikkaa komission syksyn talouskatsauksessa. Pitkään jatkuessaan alhainen kasvu vaikuttaa lopulta eläkkeiden rahoitukseen mm. demografisten tekijöiden ja eläkerahastoille saatavien tuottojen ohella.

Tietoon perustuva päätöksenteko on ainoa oikea tapa päättää etuusperusteisesti määritellyistä eläkkeistä, ilman että kansalaisille annetaan liian ruusuinen kuva tulevasta. Eläketurvakeskus tuottaa pitkän aikavälin ennustemallillaan uskottavan painelaskelman eläke-etuuksien, rahastojen sekä maksutulon tasapainon suhteen.

Eläketurvakeskuksen indeksilaskelmia ei ole repäisty hatusta, vaan metodit ja oletukset perustuvat tutkimustietoon sekä asiantuntijoiden kuulemisiin. Mitään ylimääräistä eläkerahastoissa ei nyt ole, ainakin jos haluamme pitää kiinni vastuullisesta päätöksenteosta ja eläkejärjestelmästä, mikä kestää sukupolvelta toiselle.

Kommentit(2)

12.12.2016  Pekka Peitsi  
Rahastot ja eläkevastuut ovat päättymätön jono. Uutta rahaa virtaa kokoajan kassaan ja rahastotuotot juoksee niin kauan kuin maailma on pystyssä. Eihän niitä eläkkeitä kerralla maksuun laiteta. Ja kasvukin näyttää taloudessa viriävän ainakin mitä tulee PM Sipilän kommentteihin
27.12.2016  Mikko Mallikas  
Pekka Peitsi puhuu asiaa, mutta nykyinen pullamussupolvi ei halua
nähdä asian oikeaa laitaa. Eläkelaitokset ovat jäävejä ottamaan kantaa. Mielivät sievoista pottia. Entä ay-järjestöjen varat? Kuka ottaa niihin kantaa ja kuka uskaltaa?

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on seitsemän plus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.