23.03.2015

Keskimäärin oikealla tiellä

Sijoitetuilla eläkevaroilla on tulevaisuudessa suomalaiselle eläkkeensaajalle entistä enemmän merkitystä. Eläkemaksut pidetään kurissa ja kasvava osuus ulos maksettavista eläkkeistä rahoitetaan sijoitustoiminnalla.

Eläkevarat sijoitetaan rahoitusmarkkinoille eri tyyppisiin kohteisiin kotimaassa ja ulkomailla. Vajaan 20 viime vuoden aikana sijoitukset ovat tuottaneet keskimäärin 4,2 prosenttia vuodessa reaalisesti eli yli kuluttajahintojen nousuvauhdin.

Viime syksynä valmistui Telan ja Eläketurvakeskuksen selvitys, jossa suomalaisia eläkeyhtiöitä verrattiin muiden eläkkeitä rahastoivien eurooppalaisten maiden suurimpiin eläkerahastoihin ja kaikkien OECD-maiden eläkerahastojen keskiarvoon. Suomalaiset ovat pärjänneet sijoituksissaan OECD-maiden keskiarvoa paremmin, mutta suurimpia eurooppalaisia toimijoita heikommin.

Yksi syy tähän on kotimaisten sijoitusten suuri osuus. Kotimaan painottaminen sijoituksissa toimii hyvin silloin, kun kotimaan talouskasvu on vahvaa. Viimeisten vuosien aikana Suomen BKT:n kehitys on kuitenkin ollut negatiivista.

Työeläkejärjestelmän alkuaikoina 1960-80-luvulla eläkevaroja sijoittaminen oli lähinnä takaisinlainausta eli lainanantoa eläkevakuuttajien asiakkaina olleille yrityksille. Myöhemmin alettiin sijoittaa myös valtion lainapapereihin, osakkeisiin ja kiinteistöihin. Käytännössä eläkevarat sijoitettiin alkuvaiheessa pitkälti kotimaisiin kohteisiin.

20-30 viime vuoden aikana työeläkevakuuttajien sijoitusympäristö on muuttunut merkittävästi, kun Suomessa pääomamarkkinat ovat vapautuneet ja kansainväliset rahoitusmarkkinat kehittyneet. Tuotontekomahdollisuudet ovat samalla parantuneet.

"Eläkesijoittamisessa ei voida tuijottaa vain tuottoja."

Eläkesijoittamisessa ei kuitenkaan voida tuijottaa vain tuottoja, niin tärkeitä kuin ne ovatkin. Lain mukaan eläkevarat on sijoitettava myös turvaavasti, eli tuottojen hakemisen ja riskinhallinnan on oltava tasapainossa.

Yksityisalojen eläkevakuuttajat joutuvat vakavaraisuuslainsäädännön alaisina huolehtimaan siitä, että niiden riskit eivät tuotontavoittelunkaan takia ylitä niiden riskinkantokykyä. Yksityisalojen eläkevakuuttajien varojen ja vakavaraisuuden on oltava sillä tasolla, että ne pystyvät kantamaan pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat vastuunsa rahastoiduista eläkkeistä.

Lainsäädäntö ja muut määräykset asettavat sijoittamiselle tietyt raamit, mutta muuten kukin työeläkevakuuttaja tekee itse omat sijoituspäätöksensä. Työeläkevakuuttajilla erilaisia sijoittamisen strategioita, joihin perustuen ne valitsevat itsenäisesti sijoituskohteensa.

Toisaalla eläkevakuuttajia vaaditaan usein sijoittamaan enemmän kotimaahan, ja osallistumaan siten nykyistä enemmän talkoisiin Suomen nostamiseksi suosta. Toisaalla eläkevakuuttajia arvostellaan siitä, että niillä on liikaa vaikutusvaltaa Suomen taloudessa. Lisäksi monet asiantuntijat ovat eri yhteyksissä todenneet, että riskien hajauttamiseksi ja parempien tuottojen saamiseksi pitäisi sijoittaa entistä enemmän maailmalle.

Tämän ristivedon näkökulmasta eläkevakuuttajien valitsema nykyinen linja taitaakin olla keskimäärin oikea.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kolme plus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.