16.10.2015

Kestääkö eläkejärjestelmä matalan korkotason?

Euroopan vakuutusmaailmasta on kantautunut useampia viestejä siitä, millaisia ongelmia pitkään jatkunut matala markkinakorkotaso on aiheuttanut erilaisille vakuuttajille. Miten suomalainen eläkejärjestelmä pärjää tässä tilanteessa?

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä tulevia eläkkeitä varten talletettuja eläkevastuita kasvatetaan vuosittain kiinteän suuruisella rahastokorolla. Tämän lisäksi eläkevastuita voidaan kasvattaa hyvien osaketuottojen ja vakavaraisuuden perusteella. Sijoitustuotoilla siis vahvistetaan eläkevastuita, ja turvataan näin tulevien eläkkeiden rahoitusta. Tämä mekanismi on työeläkevarojen ja -vastuiden välillä, eikä sillä ole vaikutusta maksettavien eläkkeiden suuruuteen.

Erityisesti henkivakuutusyhtiöt, myös Suomessa, ovat tiukassa tilanteessa vakuutussopimuksessa asiakkaalle luvatun koron, uudistuvien ja kiristyvien vakavaraisuusvaatimusten sekä pitkään jatkuneen matalan korkotason kanssa. Myös eläkepuolella, esimerkiksi Alankomaissa, joudutaan pohtimaan keinoja selviytyä pitkään jatkuneesta alhaisesta korkotasosta.

Alankomaissa ongelmana on, että maan eläkejärjestelmässä matalasta korkotasosta johtuen eläkevastuiden määrä kasvaa nopeammin kuin sijoituksista saatavat tuotot. Tällöin ongelmia voivat aiheuttaa vakavaraisuussäännökset, joiden mukaan varoja on oltava riittävästi enemmän kuin vastuita.

Finanssivalvonta on tuonut viime aikoina esille huolta myös Suomen työeläkevakuuttajien tilanteesta epävarmojen sijoitusmarkkinoiden ja korkean tuottovaatimuksen aikana. Onko siis syytä huoleen?

Miten eläkevastuita täydennetään?

"Perussääntönä on sijoittaa eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti."

Suomen yksityisalojen työeläkevakuuttajia sitovat omat, kansalliset vakavaraisuussäädökset. Perussääntönä on sijoittaa tulevia eläkkeitä varten talletetut varat tuottavasti ja turvaavasti. Siten varoja on riittävästi enemmän kuin tulevia eläkkeitä varten laskettuja vastuita.

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä eläkevastuita täydennetään vuosittain vähintään 3 prosentin suuruisella kiinteällä rahastokorolla. Tämän lisäksi eläkevastuita voidaan kasvattaa hyvien osaketuottojen ja vakavaraisuuden perusteella. Nämä yhdessä muodostavat rahastoonsiirtovelvoitteen eli niin sanotun tuottovaatimuksen, joka oli vuoden 2014 osalta keskimäärin 5,4 prosenttia.

Tätä tuottovaatimusta ei pidä sotkea ETK:n oletuksena käyttämään pitkän aikavälin laskelmien 3,5 prosentin sijoitusten tuotto-olettamaan. Tuotto-olettamaa tavoitellaan sijoitusvaroille pitkällä aikavälillä, mutta tuottovaatimus tulee täyttää joka vuosi.

Korkea tuottovaatimus saadaan hyvin katettua tämän hetkisillä hyvillä sijoitustuotoilla. Yksityisalojen eläkevakuuttajien (työeläkeyhtiöt ja Merimieseläkekassa) reaaliset sijoitustuotot olivat 6,9 prosenttia vuodelta 2014. Koska osa tuottovaatimuksesta määräytyy osaketuottojen ja vakavaraisuuden perusteella, jää huonossa tuottotilanteessa myös tuottovaatimus matalammaksi. Suomalainen järjestelmä toimii tässä siis hyvin ja joustavasti.

Hyvät sijoitustuotot pitävät ongelmat loitolla

Matala markkinakorkotaso ei aiheuta työeläkevakuuttajille ongelmia ainakaan niin kauan kuin työeläkevakuuttajat saavat hyviä sijoitustuottoja muualta. Vaikka vastuiden täydentämiseen käytettävä korko on vähintään 3 prosenttia, joka tämän hetkisessä markkinakorkotilanteessa on korkea, ongelmia ei tule niin kauan kuin työeläkevakuuttajien markkinoilta saamat sijoitustuotot ylittävät tuottovaatimuksen edellytykset.

Jos työeläkevakuuttajien markkinoilta saamat sijoitustuotot painuisivat tuottovaatimuksen alle, jouduttaisiin tuottovaatimuksen täyttämiseksi ottamaan varoja vakavaraisuuspääomista. Tämä olisi kestämätön tilanne pidempään jatkuessaan.

Jos tällaiseen tilanteeseen haetaan menneisyydestä mallia, niin vuonna 1997 tehtiin eläkkeiden rahoituksen puolella muutos, joka aiheutui muun muassa matalasta korkotasosta ja myös matalasta inflaatiosta. Yhtenä keskeisimpänä ratkaisuna oli alentaa silloista 5 prosentin suuruista rahastokoroa 3 prosenttiin.

Jos matala korkotaso jatkuu, ja eläkevakuuttajien tuotot madaltuvat, on varmasti paikallaan käydä keskustelua, onko rahastokoron suuruus tällä hetkellä ajan tasalla.

Kommentit(2)

08.11.2015  Lauri Saukkoriipi  
Kiitos kirjoituksesta. Sen ajoitus on hyvä, sillä Varma sijoitukset viimeisen neljänneksen aikana tuottivat 1,5 miljardin tappion.
Kun matala korkotaso jatkuu ja tuottoisia sekä turvaavia sijoituskohteita ei ole, on tullut aika palauttaa eläkeyhtiöiden ulkomaille sijoittamat rahat. Suomessa rahat sijoitetaan järkevimmin eläkemaksujen alentamiseen 24,7 prosentista 15 prosenttiin.
Nykyinen eläkemaksutaso on suurin palkkaan kohdistuva vero.
09.11.2015  Telan viestintä  
Kiitos kommentista. Lisätietoa siitä miksi ja miten työeläkevaroja sijoitetaan Suomeen ja ulkomaille löytyy kysymyksiä ja vastauksia eläkevarojen sijoittamisesta Suomeen tietopaketistamme http://www.tela.fi/suomeen_sijoittaminen

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.