19.03.2020

Korona ja talouspolitiikka – mitä voimme oppia muista Pohjoismaista?

Koronapandemia sekä sen etenemisen torjuntatoimet ovat maailmanlaajuisesti ja meillä kestäneet niin lyhyen ajan, että terveyskriisin reaalitaloudelliset vaikutukset eivät ole juurikaan tulleet näkyviin. Pörssikurssit ovat toki maailmanlaajuisesti reagoineet erittäin voimakkaasti pandemian tuomiin synkkiin talousnäkymiin. Mitä voimme oppia muista Pohjoismaista ja esimerkiksi 1990-luvun lamasta, kun etsimme keinoja koronan talousvaikutusten hoitoon?

Tausta: Kiina antaa esimakua koronan talousvaikutuksista

Tauti havaittiin ensimmäisenä tammikuun lopulla Kiinassa, jossa sen leviämistä alettiin rajaamaan voimakkaasti. Kiinan alustavat talousluvut antavat ennakoivaa tietoa siitä, missä mittaluokassa taudin etenemisen rajaamisesta aiheutuvat kustannukset liikkuvat. Kiinassa vuoden kahden ensimmäisen kuukauden tietojen perusteella palveluiden tuotanto on kaiken kaikkiaan alentunut 13 prosentilla vuoden alusta kuten myös bruttokansantuote. Vähittäiskauppa on viidenneksen ja investoinnit neljänneksen alemmalla tasolla. Tämä on seurannut puhtaasti kotoperäisistä toimista, joilla pandemian kulkua on rajattu. Nämä vaikutukset ovat seurausta vasta yhden kuukauden toimista.

Tauti on sittemmin levinnyt maailmanlaajuiseksi eivätkä siitä johtuvien toimien vaikutukset Kiinan vientiin näy vielä lainkaan taloudellisen aktiviteetin alenemassa. Maailmassa on tällä hetkellä laajalti siirrytty erittäin voimakkaisiin taudin leviämistä rajaaviin toimiin ja on oletettavaa, että niiden taloudellisten seuraamusten mittaluokka on samanlainen kuin Kiinassa. Koronan maailmanlaajuiset talousvaikutukset ja välittyminen maailmankauppaan ovat vasta edessäpäin.

Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomen hallituksen tähän mennessä esittämät toimet ovat toistaiseksi mittaluokaltaan vaatimattomia.

Pandemialla on sekä tarjonta- että kysyntävaikutuksia. Tarjontavaikutukset tulevat luonnollisesti virukseen vakavasti sairastuneiden työikäisten poissaoloista. Toinen tarjontatekijä on kansainvälisen kaupan toimintahäiriöistä syntyvä komponenttipula, joka vähentää tai estää kokonaan niistä riippuvan lopputuotevalmistuksen. Kentien merkittävin vaikutus tulee kuitenkin taudin leviämistä estävistä toimista, joilla rajataan ihmisten kanssakäymistä. Hotelli- ja ravintola-ala, matkustus, kulttuuri, urheilu, ja suuri osa kauppaa pysähtyvät kuin seinään.

Jos tuotanto putoaisi koko taloudessa kolmeksi kuukaudeksi esimerkiksi 25 prosenttia ja sen jälkeen pandemian loputtua palaisi välittömästi vanhalle kasvu-uralleen, BKT:n pudotus vuositasolla olisi noin 6 prosenttia. Pandemian kestosta ei ole mitään varmaa tietoa, eikä paluu entiseen tapahdu yhdessä yössä jo senkään takia, että pandemia ja sen maakohtaiset vaikutukset etenevät maailmalla eri tahtiin.

Helikopterirahaa vai muuta elvytystä?

Käsillä oleva tilanne ei ole perinteisen kysyntäshokin aikaansaama, jollaiseen standardilääkkeenä tarjotaan julkisen talouden kokonaiskysyntää tukevia toimia: veronalennuksia tai julkisten kulutusmenojen lisäyksiä. Poikkeustoimena on Hong Kongissa jaettu kaikille kansalaisille käteistä noin 1200 euron edestä. Vastaavia toimia on tehty Singaporessa ja Macaossa. Tätä helikopterirahaksi kutsuttua elvytystä suunnitellaan myös USA:ssa mittaluokassa, joka on kuusi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Myös muissa Pohjoismaissa on julkisen talouden toimin pyritty rajaamaan koronaviruksen eristämistoimien taloudellisia vaikutuksia.

Ruotsin valtion kriisipaketti, jolla pyritään rajaamaan koronapandemian torjunnan taloudellisia vaikutuksia, on suuruusluokaltaan 30 miljardia euroa, mikä on lähes kuusi prosenttia suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Paketissa työnantajien kustannukset puolitetaan lomautustapauksissa, mutta määräaikaiset lomautuskustannukset korvataan jopa 90 prosenttiin saakka. Hallitus maksaa kaikki sairauslomien kustannukset määräaikaisesti myös yksinyrittäjien kohdalla. Yritykset voivat lykätä työnantajamaksujen tilitystä, ennakkoveroja ja alv-tilityksiä sekä verojen maksuja kolmella kuukaudella. Valtio ottaa myös kantaakseen kunnille ja koko terveydenhuoltojärjestelmälle tulevat lisäkustannukset. Valtion toimien lisäksi Ruotsin keskuspankki lainaa yrityksille pankkien kautta jopa 50 miljardia euroa. Myös Tanskalla ja Norjalla on samanhenkiset toimenpideohjelmat.

Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomen hallituksen tähän mennessä esittämät toimet ovat toistaiseksi mittaluokaltaan vaatimattomia. Pienen lisäbudjetin (100 miljoonaa) lisäksi hallitus on ryhtynyt toimiin verojen ja työnantajamaksujen lykkäysten mahdollistamiseksi sekä yritysten rahoituksen helpottamiseksi.

Vaikkei nykyistä kriisiä poikkeuksellisuudessaan voikaan suoraan verrata mihinkään aiemmin koettuun, nykytila muistuttaa enemmän 1990-luvun lamaa kuin vuoden 2008 finanssikriisiä. 90-luvun lama kohdistui huomattavasti suuremmalla painolla kotimarkkinoihin kuin vuoden 2008 finanssikriisi. Rakennusteollisuudessa työllisyys aleni 44 prosenttia, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus ja rakennustoiminnassa pudotus oli suurimmillaan 25 prosenttia lamaa edeltäneeseen tasoon. Yhteensä työllisyys putosi näillä kolmella toimialalla pahimmillaan 170 000:lla lamaa edeltäneeseen tasoon verrattuna.

Oikea-aikainen ja päättäväinen toiminta keskeistä

Lamaan 1990-luvulla vaikutti luonnollisesti monet seikat. Osaltaan se kuitenkin koetteli kaikkia Pohjoismaita ja yhdistävä tekijä oli pankkikriisi. Reaktio kasvavaan työttömyyteen oli kuitenkin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin osalta silmiinpistävän erilainen. Tuolloin Ruotsissa valtiontalous velkaantui paljon voimakkaammin kuin Suomessa. Valtion talouden alijäämä kasvoi 8,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 1992 aikana ja oli suurimmillaan yli 10 prosenttia. Tämä johti kasvaneen työttömyyden nopeampaan pysähtymiseen merkittävästi alemmalla työttömyysasteen tasolla. Ruotsi ei selvinnyt kriisistä kuivin jaloin, mutta merkittävästi pienemmin vaurioin kuin Suomi, jossa osaltaan onnettoman ja pelokkaan finanssipoliittisen reagoinnin takia syntyi suurtyöttömyys, josta toipumiseen meni vuosikymmeniä. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että pohjoismaisessa vertailussa olemme toistamassa 1990-luvun tragediaa.

Kuva: Julkisen talouden alijäämät ja työttömyys Suomessa ja Ruotsissa 1990 - 2000

Julkisen talouden alijäämät ja työttömyys Suomessa ja Ruotsissa 1990 - 2000
- Ruotsissa valtiontalous velkaantui paljon voimakkaammin kuin Suomessa. Tämä johti kasvaneen työttömyyden nopeampaan pysähtymiseen merkittävästi alemmalla työttömyysasteen tasolla, Vaittinen kuvaa.

Entä työeläkemaksun tilapäinen alentaminen?

Hallituksen toimenpidelistalla on ollut työnantajien sosiaaliturvamaksujen, kuten työeläkemaksun, tilapäinen keventäminen. Työeläkemaksujen lykkäysmahdollisuus on nyt sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa työeläkeyhtiöiden valmisteltua asiasta yhteisen hakemuksen.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat eilen tehneet ehdotuksensa koronakriisin toimenpiteistä, yksi niistä on työnantajien työeläkemaksujen tilapäinen alentaminen 910 miljoonalla eurolla. Ehdotukset ovat hallituksen käsittelyssä tänään. Työeläkemaksun tilapäinen prosentuaalinen alentaminen (ehdotuksessa 2,6 prosenttiyksikköä) helpottaa yritysten ahdinkoa tällä hetkellä, mutta sen vaikutus koronasta seuraavan työllisyyden laskun hoitoon on rajallinen. Vaikutus tulee kriisin akuutin hoidon näkökulmasta myöhään ja kohdistuu kaikkiin toimialoihin samalla tavoin, vaikka eri toimialat kohtaavat koronashokin eri voimalla. Lisäksi mitä enemmän palkkasumma laman vuoksi putoaa, sitä pienempi vaikutus tilapäisellä maksutason alennuksella on. Työeläkemaksu määräytyy työnantajan toteutuneen palkkasumman eli kaikkien maksettujen palkkojen perusteella.

Jos lähdetään siitä, että julkisen vallan panostus Suomessa olisi samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi Ruotsissa, tulisi meillä käyttää julkisia varoja 15 miljardia euroa. Ruotsin ja Tanskan malli, jossa valtio sitoutuu kattamaan lomautettujen palkkamenoja rajoitetun ajan, mutta niin että määräaikaisesti piikki on auki, on paljon parempi tapa hoitaa tätä ongelmaa, koska se tukee taloutta sitä enemmän mitä syvemmälle pudotaan ja niin pitää ollakin. Tällaisilla toimilla ei kyetä eliminoimaan pandemian eristämisen aiheuttamia tuotannon menetyksiä, mutta niillä kyetään vaimentamaan tuotannon pudotuksesta aiheutuvia kerrannaisvaikutuksia, jotka ilman julkisen talouden interventiota tulevat erittäin suuriksi.

Huomio julkiseen talouteen kokonaisuutena

Alennetut eläkemaksut täytyy kattaa purkamalla rahastoja. Vaikka nyt näyttää osakemarkkinoilla huonolta, ennen pitkää edessä on kuitenkin paluu johonkin ”normaaliin”, jossa sijoituksille saadaan tuottoa. Pitkällä aikajänteellä historiassa eläkevarojen reaalinen tuotto on ollut keskimäärin neljä prosenttia. Kun nykyisissä taloudellisissa oloissa Suomen valtio saa luottoa negatiivisella korolla niin kauas kuin silmä siintää, voisi olla hyvä tarkastella julkista taloutta kokonaisuutena, jossa valtio ottaa lainaa negatiivisella korolla.

Valtiontalouden päättäväinen käyttö koronalaman vaikutusten lieventämiseen on nyt myös mahdollista Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n kasvu- ja vakaussopimuksesta huolimatta. Komissio ei aio laskea EMU-kriteereihin mukaan kertaluontoisena pitämiään ”koronamenoja”. Se valmistautuu poikkeustilanteessa luopumaan väliaikaisesti kasvu- ja vakaussopimuksen säännöistä esimerkiksi alijäämien suhteen.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on nolla plus kahdeksan?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.