12.02.2015

Kovaa porua konsensuksesta

Kun vaalit lähestyvät, alkaa julkisessa keskustelussa näkyä sekä poliittisia että yksilöllisiä irtiottoja. Vaalimenestyksen takia on pakko erottautua muista ehdokkaista ja erityisesti saada näkyvyyttä, mielellään omaan suuntaan ajattelevissa äänestäjissä.

Eräs poliittinen episodi nähtiin, kun pääministeri Stubb kyseenalaisti konsensuksen tarpeellisuuden päätösten kyytipoikana. Tämän lausunnon ehätti kiistämään sekä valtiovarainministeri Rinne, että eläkkeelle jäänyt Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Lasse Laatunen. Molemmat syyttivät Stubbia siitä, että tämä ei tunne asioita, mistä puhuu. Stubb vakuutti tuntevansa ja otti esimerkiksi eläkeuudistuksen, jonka taakse Akava keskusjärjestönä ei liittynyt.

Sanonpa tämän nyt selvästi: suomalainen eläkejärjestelmä on konsensuksen kukkanen. Myös eläkeuudistus. Huolimatta sitä kohtaan tiuhaan esitettyä kritiikkiä, se on elänyt ajassa aktiivisesti ja myötäillyt työelämän muutosta huomioiden samalla keski-iän kasvun, rahoitustasapainon sekä eläkkeen riittävyyden. Se syntyi ja sitä on ylläpidetty konsensuksen hengessä.

Yhteinen tarve

Eläkekonsensus – eli yhteisymmärrys – syntyi aikoinaan yhteisestä tarpeesta. Suomalainen elinkeinoelämä tarvitsi pääomia, jotka hoidettiin eläkevarojen takaisinlainauksella. Palkansaajat taas tarvitsivat työeläkkeen, joka olisi turvassa odottamassa vanhuuden varalle.

"Eläkekonsensus syntyi yhteisestä tarpeesta."

Kun Suomessa ei ollut suuria kansallisia pääomia, eläkkeiden rahoitus turvattiin suoraan työnantajien ja palkansaajien maksamilla työeläkemaksuilla. Ja kun rahavirta kulkee edelleen näiden tahojen kautta, on ollut luontevaa neuvotella varoista työmarkkinajärjestöjen kesken. Moni pitää tätä korporaatioiden ylivaltana, mutta kyse ei ole verovaroista vaan suoraan palkan päälle aiheutuneista työn kuluista.

Stubbin mukaan eläkeuudistus ei täytä konsensuksen tunnusmerkkejä, koska Akava ei hyväksynyt ratkaisua. Akavalle tärkeä niin sanottu eläkkeen superkarttuma ei sisältynyt eläkeratkaisuun, ja siksi Akava ei voinut hyväksyä ratkaisua.

Onko eläkeuudistus konsensuksen tulos?

Onko eläkeuudistus siis konsensuksen tulosta vai ei? Kysymys on lähinnä teoreettinen. Akava on kuitenkin mukana lainvalmistelussa edelleen. Enkä ole tavannut juurikaan tahoja, joiden mielestä oli erittäin huono asia saada eläkeratkaisu aikaan.

Konsensuksen voima on tuloksissa. Vaikka ratkaisut ovatkin useimmiten kompromisseja, eivätkä jonkin osapuolen kirkkaan tavoitteen saavuttamisen riemuvoittoja. Tässä piilee konsensuksen ydin. Konsensuksen tulos on kaikille siedettävissä oleva ratkaisu. Konsensuksen tuloksessa jää vähän voittajia, mutta mikä tärkeämpää, vielä vähemmän häviäjiä. Pienessä maassa se on yhtenäisyyden perusta.

Kommentit(4)

12.02.2015  Ka Karlsson  
Onko konsensusta se että eläkkeistä jatluvasti leikataan vaikka varat riittäisivät eläkkeiden ostovoiman säilyttämiseen.
Onko konsensusta pitää eläkeläiset poissa päätöksenteosta eläkeyhtiöissä. ?
13.02.2015  Josa Jäntti  
Samat kysymykset kuin Karlssonilla! Saako niihin vastaukset?.
Onko järkeä, että meillä on yli 10 työeläkeyhtiötä hoitamassa samoja asioita päällekkäisine organisaatioineen yli 500 miljoonalla €:lla + siihen vielä TELAn ja ETK: n kulut, jotka maksetaan työeläkemaksuista. Suvi - Anne Siimes perustelee sitä mm. sillä, että sijoitustoiminta on hajautettu ? Miksi ei yhdessä yhtiössä voi olla useita - jopa tuloksesta kilpailevia sijoitusosastoja ? Odotan tähänkin vastausta ja samalla voi kertoa, mitä mieltä kv - asiantuntijat olivat tästä ETK:n tutkimuksessa ? Varmistusvastaus on 0 = puheenne Savon Sanomissa !
13.02.2015  Josa Jäntti  
Lisäkysymys: " pitääkö yhtä orkideaa olla hoitamassa 10 puutarhuria ?"
16.02.2015  Telan viestintä  
Kiitos kysymyksistänne.
Monen työeläkevakuuttajan olemassaolo liittyy nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien eläkkeiden turvaamiseen. Työeläkevakuuttamisen hajauttaminen monelle toimijalle tasaa riskejä ja turvaa eläkevaroja.

Ansaituilla työeläkkeillä on perustuslain suoja ja työeläkevakuuttajat kantavat yhteisesti vastuuta eläkkeistä: jos yksi vakuuttaja menisi konkurssiin, varat ja vastuut jaettaisiin jäljelle jääneiden kesken. Näin eläkkeensaaja ei joudu kärsimään yksittäisen toimijan epäonnistumisesta.

Työeläkejärjestelmässämme eläkevarat ovat erillään valtion budjetista, toisin kuin monissa muissa maissa. Tällöin työnantajilta, yrittäjiltä ja työntekijöiltä kerättyjä eläkevaroja ei myöskään voida käyttää muuhun kuin eläkkeiden maksuun.
Työeläkevakuuttajia ovat työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöt ja -kassat, julkisen alan työeläkevakuuttajat sekä erityisaloilla toimivat työeläkevakuuttajat kuten Maatalousyrittäjien eläkelaitos ja Merimieseläkekassa. Erikoistuminen eri alojen työeläkevakuuttamiseen mahdollistaa erityisasiantuntemuksen tarjoamisen asiakkaille.

Työeläkkeen hajautettu toimeenpano on koko yhteiskunnan mitassa myös riskinhallintaa: varojen sijoittamisessa ei olla vain yhden toimijan näkemyksen varassa.

Työeläkevakuuttajat panevat toimeksi niitä päätöksiä, joita maamme eduskunta eläkkeiden osalta tekee. Myös niiden hallinto on rakennettu sen mukaan kuin eduskunta kulloinkin päättää.

Työeläkeyhtiön hallituksen kokoonpano perustuu lakiin (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970354). Katsomme, että eläkeyhtiöiden hallinnon lainsäädännöllinen kokoonpano kuuluu eläkejärjestelmän rahoittajien toimivaltaan.

Työeläkeyhtiöitä koskevan lain mukaan vähintään puolet työeläkeyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä on valittava keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Molempia on oltava yhtä monta. Loput puolet edustavat asiakasyrityksiä tai muita sidosryhmiä. Estettä sille, etteikö tässä joukossa voisi olla myös esimerkiksi eläkkeellä olevia henkilöitä, ei nykyisessä lainsäädännössä ole. Mikäli hallintoneuvostossa tai hallituksessa on eläkkeellä olevia jäseniä, edustavat he siellä joko työmarkkinaosapuolia, asiakasyrityksiä tai muita sidosryhmiä.

Eläketurvakeskuksen teettämästä eläkejärjestelmää koskeva arviointiraportti kertoo suomalaisen työeläkejärjestelmän hallintokulujen olevan korkeat suhteessa kansainväliseen vertailuun. Vertailun ero syntyy työnantajiin kohdistuvista palveluista. Vakuutettujen palveluissa kulut ovat hiukan vertailuryhmää pienemmät. Raportissa todetaan että muista maista poiketen suomalainen järjestelmä kattaa sekä pääosin lakisääteisen vanhuuseläkkeen, että työsuhteeseen perustuvan ammatillisen eläkkeen. Monissa muissa maissa nämä on eriytetty kahteen erilliseen järjestelmään. Jos tämä otetaan vertailussa huomioon, suomalaiset kulut ovat alemmat kuin muissa maissa keskimäärin.







Lisätietoa työeläkeyhtiöiden hallinnosta
http://www.tela.fi/elakeyhtioiden_hallinto

Lisätietoa työeläkejärjestelmän toimeenpanosta ja kustannuksista
http://www.tela.fi/toimintakulut

Mihin tarvitaan monta työeläkevakuuttajaa? http://www.tela.fi/medialle/uutiskirje/arkisto/1/0/miksi_tarvitaan_monta_tyoelakevakuuttajaa

Kestävää eläkejärjestelmää on tehostettava http://www.tela.fi/medialle/uutiskirje/arkisto/1/0/kestavaa_elakejarjestelmaa_myos_tehostettava

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on neljä miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.