08.04.2015

Kuka ottaa kopin?

Ammatillinen kuntoutus ja eri toimijoiden yhteistyö

Ammatillinen kuntoutus on työeläkejärjestelmässä lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Työkykyongelmiin puututaan varhemmin ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin päästään sen sijaan, että päädyttäisiin suoraan hakemaan työkyvyttömyyseläkettä. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä oli viime vuonna noin 13 000 kuntoutujaa ja työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnettiin noin 18 000 hakijalle.

Vuoden vaihteessa voimaan tullut lakimuutos edellyttää työeläkevakuuttajia aina tutkimaan työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen ja antamaan siitä myönteisen päätöksen, mikäli ammatilliseen kuntoutukseen on oikeus. Tämän lainmuutoksen seurauksena odotetaan ammatillisen kuntoutuksen määrien kasvavan entisestään.

Tuloksellisuutta yhteistyöstä

Eläketurvakeskus on julkaissut tutkimuksen ”Toimijoiden yhteistyöstä työkykyongelmien hallinnassa”. Tutkimuksessa on selvitetty sitä, mikä taho ”ottaa kuntoutujasta kulloinkin kopin”.

"Kuntoutuksen tuloksellisuus riippuu eri tahojen saumattomasta yhteistyöstä."

Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuus on riippuvainen eri tahojen saumattomasta yhteistyöstä. Toimijoina ovat mukana yleensä jo alkuvaiheessa työnantaja, työterveyshuolto tai perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito. Kuntoutuksen käynnistyessä mukaan tulevat Kela ja työeläkevakuuttajat, kuntoutuksen palveluntuottajat sekä työ- ja elinkeinohallinto. Tutkimuksessa selvitettiin ongelmakohtia ja vastuunjakoa näiden eri toimijoiden välillä.

Missä petrattavaa?

Tutkimuksessa kävi ilmi terveydenhuollon osalta, että terveydenhuollon henkilöstön on vaikea ymmärtää, mitä ammatillinen kuntoutus käytännössä tarkoittaa. Myös lääkärien laatimissa kuntoutussuunnitelmissa eivät aina kaikki asiat olleet riittävästi kirjattuina. Lisäksi ongelmia on ollut kuntoutujien ohjaamisessa oikean tahon piiriin. Kyseessä on ollut rajanveto siitä kuuluuko kuntoutuja Kelalle vai työeläkevakuuttajalle.

Lisäksi ammatillinen kuntoutus on saattanut käynnistyä liian varhain terveydentilaan nähden, tai toisaalta liian myöhään, jolloin lääkinnällisiä toimenpiteitä olisi tarvittu vielä pidempään. Tällöin ohjaaminen ammatilliseen kuntoutukseen on venynyt liian pitkälle.

Puhalletaan yhteen hiileen

Hyväksi ja toimivaksi tutkimuksessa todettiin vastuunjako Kelan ja työeläkevakuuttajien välillä, mutta epäselvyyttä oli havaittavissa Kelan ja TE-keskuksien työnjaossa. Eniten ongelmia tuli esiin työeläkevakuuttajien ja TE-toimistojen yhteistyössä, joka oli viime vuosina heikentynyt. Tähän on varmasti monia syitä, mutta olennaista on se, että nyt ongelmakohdat tiedostetaan.

Väliinputoaja ei koskaan saa olla yksittäinen kuntoutuja. Tärkeintä on, että toimijat ”puhaltavat yhteen hiileen” kuntoutujien hyväksi. Tutkimuksessa todettiin, että suunta on kuitenkin hyvä ja yhä enemmän pyritään hoitamaan asioita joustavasti ja yhteistyötä tiivistetään jatkossakin.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yksi plus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.