29.01.2016

Kuntoutusta ohjattava asiakkaiden tarpeista lähtien

Terveydellä ja työkyvyllä on suuri merkitys meidän jokaisen elämässä. Työkyky ja työelämä antavat toimeentuloedellytysten lisäksi myös paljon sisältöä arkipäivään. Työkyky ei edellytä täydellistä terveyttä, ihminen voi olla työkykyinen vaikka joutuisikin kärsimään erilaisista krempoista tai vaivoista. Lainsäädännössä on turvattu mahdollisuudet toimeentulolle myös osatyökykyisenä.

Mitä paremmin kykenemme huolehtimaan työkyvystämme sitä turvatumpi taloudellisesti on myös vanhuutemme. Työkykyyn kannattaa työpaikoilla satsata, se ei ole kuluerä vaan investointi, jolla vältetään ennenaikaisesta työkyvyttömyydestä aiheutuvat kalliimmat kulut.

Työeläkekuntoutuksen volyymi kasvaa

Työeläkekuntoutus tähtää työskentelyedellytysten säilymiseen

Työkykyä ylläpidetään hyvällä henkilöstöpolitiikalla, johon elimellisenä osana sisältyy hyvin järjestetty työterveyshuolto. Se on parhaimmillaan lähellä työyhteisöä, valmiina tarttumaan varhaisessa vaiheessa ilmeneviin työssä jaksamista uhkaaviin oireisiin. Työterveyshuolto voi, yhteistyössä työnantajan kanssa, ohjata yksilöä tarvittaessa hoitoon tai kuntoutukseen, ja näin turvata hänen työuransa jatkumisen entisessä tai muokatussa työssä.

Kuntoutusta toimeenpanevat lakisääteisesti monet organisaatiot, tärkeimpinä julkinen terveydenhuolto, Kela ja työeläkevakuuttajat. Työeläkevakuuttajien kustantama kuntoutus on ammatillista, se tähtää yksilön työskentelyedellytysten säilymiseen joko nykyisessä ammatissa ja uuteen ammattiin kouluttautuen.

Työeläkekuntoutuksen volyymi on kasvanut koko ajan. Vuonna 2014 siihen osallistui jo yli 13 000 työntekijää tai yrittäjää. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että samana vuonna siirtyi työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle vajaat 19 000 henkeä. Oletettavissa on, että lähivuosina nämä käyrät leikkaavat: nopeampi ongelmiin tarttuminen työpaikalla, ja ammatillinen kuntoutus lisääntyvät ja työkyvyttömyyteen johtavat tilanteet vähenevät.

Ammatillisen kuntoutuksen rooli varmistettava

Jotta kehitys voisi jatkua hyvänä, tulee yhteiskunnan suurten ratkaisujen tätä tukea. Myös työeläkejärjestelmän tulee koko ajan tehostaa toimintaansa. Yhteiskunnan ratkaisut liittyvät ennen muuta sote-uudistukseen ja sen rahoitukseen, sekä kuntoutuksen ylätason säätelyyn ja ohjaukseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa on turvattava työkyvyn ylläpitoon ja edistämiseen tähtäävän työterveyshuollon julkinen tuki. Se on kannattava sijoitus yhteiskunnalta, se tulee takaisin pidempien työurien mukanaan tuomina verotuloina ja pienenevinä erikoissairaanhoidon ja työttömyysturvan menoina.

Koko kuntoutusjärjestelmän kehityksessä on varmistettava ammatillisen kuntoutuksen rooli. Siihen luonnollisesti työeläkeala itsekin tähtää mm. uudistetuilla lähivuosien tavoitteillaan, joissa huomiota kiinnitetään erityisesti yrittäjien kuntoutuksen kehittämiseen ja palveluiden digitalisoinnin avulla saatavaan toiminnan tehokkuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimineen kuntoutusasiain neuvottelukunnan toiminta lopetettiin viime vuoden lopulla. Tällä hetkellä Suomesta valitettavasti puuttuu eri kuntoutusjärjestelmien välisen toiminnan koordinaatio. Olisi tuiki tärkeätä, että varsin hajanaista kuntoutuksen kenttää ohjattaisiin asiakkaiden tarpeista lähtien niin, että ihminen löytäisi oikean kuntoutuspolun heti kun hän ongelmia kohtaa. Yksilö voi tarvita samaan aikaan sekä ammatillista että lääkinnällistä kuntoutusta. Siihen hänellä pitäisi olla toimiva ohjaus. Näin varmistettaisiin myös mahdollisimman nopea työhön paluu ja vältyttäisiin kalliimmilta kustannuksilta.

Tutustu myös:

Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2020 -julkaisu

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kuusi plus neljä?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.