05.12.2016

Kuulumisia työeläkekoulukiertueelta – ensi vuonna startataan taas!

Alueelliset työeläkekoulut ovat löytäneet mukavasti paikkansa viimeisen kolmen vuoden aikana. Niitä on järjestetty yhteistyössä SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa vuodesta 2013 alkaen. Tänä vuonna teemoina olivat työeläkekuntoutus, uudet eläkemuodot: osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke. Sokerina pohjalla olivat vakuutuslääkärit, jotka kertoivat omasta näkökulmastaan työkyvyn arvioinnista työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessissa.

Kiertue meni hienosti, tavoitimme yli 600 kohderyhmämme kuulijaa ja aihealueiden sisältöjä pidettiin selkeinä, ymmärrettävinä ja kiinnostavina. Työeläkekoulut olivat kohdennettu palkansaajajärjestöjen luottamushenkilöille, liittojen toimihenkilöille ja hallinnon jäsenille sekä aktiiveille.

Työeläkekuntoutus ja mahdollisuus työurien pidentämiseen

Työeläkekouluissa käytiin läpi työeläkejärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia työurien pidentämiseen työeläkekuntoutuksen avulla. Työeläkevakuuttajien tarjoaman työeläkekuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia. Näin mahdollistetaan työuran jatkuminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta.

Kuntoutuksen avulla on saatu hyviä tuloksia, esimerkiksi viime vuonna päättyi n. 5 500 kuntoutusohjelmaa, joista 73 prosenttia onnistuneesti. Työeläkekuntoutuksella pystyttiin palauttamaan kuntoutujan työkyky ja he pääsivät takaisin työhön, jatkoivat opiskelua tai hakeutuivat työnhakijoiksi. Kuusi prosenttia päätyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle, sillä he ovat kuitenkin osittain työkykyisiä. Heillä on mahdollisuus osallistua työelämään työkykynsä puitteissa.

Jokainen onnistunut kuntoutusohjelma pidentää henkilön työuraa ja parantaa hänen toimeentuloaan sekä työssäoloaikana että aikanaan eläkkeellä. Työeläkekouluissa luottamusmiehet vahvistivatkin tilastojen kertoman tarinan työeläkekuntoutuksen tuloksellisuudesta ja uusien työmahdollisuuksien luomisesta. Usealla osallistujista oli kokemuksia kuntoutuksen prosesseista omilla työpaikoillaan.

Uudet eläkemuodot: osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke

Vuonna 2017 eläkeuudistuksen neuvottelujen lähtökohtana oli saada eläkkeiden rahoitus ja eläketurvan sisältö tasapainoon. Palkansaajajärjestöille uudistuksen neuvotteluissa oli tärkeää, että eläkelupauksesta nuorille pidetään kiinni ja rahoitus pidetään riittävällä sekä kestävällä tasolla: Lisäksi haluttiin, että ikääntyvien asema turvataan, koska kaikki eivät pysty jatkamaan työssä tavoite-eläkeikään asti. Merkittävää oli, että työelämän laatu ja joustavuus sekä sukupolvien välinen tasa-arvo toteutuvat.

Palkansaajajärjestöjen luennossa keskityttiin kahden uuden eläkemuodon mukanaan tuomiin muutoksiin. Osittain varhennettu vanhuuseläke (OVE) tulee voimaan ensi vuoden alusta ja viimeiset - nykylain mukaiset - osa-aikaeläkkeet voivat alkaa 1.1.2017. Tämän jälkeen osa-aikaeläke jää historiaan.

Osittain varhennetussa vanhuuseläkkeessä työntekijä voi (alkuun 61-vuotiaana) ottaa osan 25% tai 50 % ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä maksuun ennakkoon. Varhennusvähennys pienentää ennakkoon otettua eläkkeen osaa. Työaikaa ei ole automaattisesti pakko lyhentää, mutta halutessaan ja työnantajan kanssa niin sovittua, voi siirtyä osa-aikatyöhön.

Uusi OVE on joustava. Sen rinnalla tehtävää työtä ei koske palkka- ja työaikaseuranta, eikä se ole työttömyysturvaa estävä tai vähentävä etuus. Se herätti kuulijoissa runsaasti keskustelua kaikilla kiertuepaikkakunnilla. Pohdiskeltiin myös sitä, että tiedostetaanko varhennusvähennyksen vaikutus pieniin eläkkeisiin. Varhennusvähennyshän on pysyvä, eikä OVE lakkaa vanhuuseläkkeelle siirryttäessäkään.

Myös työuraeläke herätti kiinnostusta kuulijoissa. Pitkän ja raskaan työuran tehneillä on mahdollisuus hakea työuraeläkettä 63-vuotiaana. Edellytykset eläkkeeseen ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Pitkän työhistorian (38 vuotta) lisäksi vaaditaan, että on työskennellyt fyysisesti tai psykososiaalisesti kuormittavassa työssä. Työn rasittuneisuutta ja kuluneisuutta arvioidaan monin eri kriteerein ja eri tekijöiden yhteisvaikutus huomioidaan kokonaisuutena.

Merkkaa jo ensi vuoden työeläkekoulut kalenteriisi!

Työkyvyn arviointia vakuutuslääkärin näkökulmasta

Työeläkevakuuttajien asiantuntijalääkärien puheenvuorojen koettiin selkeyttävän monia asioita työkyvyn arviointiin liittyen. Suurella yleisöllä on vaikea hahmottaa yksilökohtaisia hylkäysratkaisuja. Työkyvyttömyys on juridinen käsite, eikä lääketieteellinen diagnoosi. Vakuutuslääkärin tehtävä on korvausoikeudesta päätettäessä suhteuttaa yksittäinen hakija kokonaisuuteen ja asettaa hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa oleviin hakijoihin nähden yhdenvertaiseen ja oikeudenmukaisesti samanlaiseen asemaan.

Asiantuntijalääkärit kuvasivat myös mitä eroja hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin rooleissa on. Vakuutuslääkärin työssä ja ratkaisuissa pitää pyrkiä tasapainoiluun ja oikeudenmukaisuuteen, jotta luottamus ja järjestelmän uskottavuus säilyvät. Haasteita aiheuttaa mm. sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen työkyvyttömyysmääritelmien poikkeavuus toisistaan. Sairauspäiväraha arvioidaan ammatillisesti, kun taas työkyvyttömyyseläkkeessä sovelletaan yleisen työkyvyn käsitettä. Hoitavilla lääkäreillä voi olla haasteellista hahmottaa, kenellä hakijalla on ammatillinen ja kenellä yleinen arvio.


Alueelliset työeläkekoulut vuonna 2017

  • ke 6.9. Turku
  • ke 13.9. Tampere
  • ke 20.9. Lahti
  • ke 27.9. Lappeenranta
  • ke 4.10. Jyväskylä
  • ke 11.10. Seinäjoki
  • ke 18.10. Oulu
  • ke 25.10. Rovaniemi

Telan omat työeläkekoulut vuonna 2017

  • Ti 7.3. Telan työeläkekoulu nuorille
  • Ti 28.3. Telan palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yksi plus yhdeksän?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.