04.06.2014

Legendoja eläkekatosta

Harva eläkepoliittinen aihe on tuottanut niin paljon aarteistoa urbaanilegendojen parhaimmistoon kuin eläkekatto. Sitä puolustavat pitävät sitä ratkaisuna kovin moniin vaivoihin, usein varsin vastakkaisinkin odotuksin. Asiat eivät ole kuitenkaan ihan niin yksinkertaisia kuin ne ensisilmäyksellä näyttäisivät olevan.

Hyvin ymmärrettävä on näkemys, jonka mukaan tuloeroja on yhteiskunnassa tasoitettava. Useasti eläkekattoa tarjotaan keinoksi myös tähän uskotellen, että leikkaamalla suuria eläkkeitä voitaisiin rahoittaa pienten eläkkeiden korotus. Tässä on muutama mutka matkassa.

Suuria eläkkeitä on maassamme tällä hetkellä kovin vähän ja pieniä puolestaan paljon. Yli 4 000 euroa tienaavia eläkeläisiä oli Eläketurvakeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa 1,6 prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Jos eläkekaton rajaksi asetettaisiin 3 000 euroa, sen ylittää vasta 4,5 prosenttia eläkkeensaajista. Jos eläkekaton haluttaisiin kohdistuvan parhaiten ansaitsevien eläkkeensaajien neljännekseen, eläkekatto olisi asetettava noin 1700 euroon. Se on jo alle viime vuonna eläkkeelle jääneiden keskieläkkeen.

Eläkekaton vaikutuksista

"Eläkekatto leikkaisi työeläkejärjestelmän eläkemenoja heikosti."

Eläkekatto leikkaisikin työeläkejärjestelmän eläkemenoja heikosti. Jos katto todella asetettaisiin niin alas, että sillä olisi myös taloudellista merkitystä eläkejärjestelmälle, Suomessa ei enää voitaisi puhua ansioon sidotusta eläketurvasta.

Sen jälkeen työuralla ja ansioilla olisi vähäinen merkitys eläkkeiden karttumiselle. Käytännössä oltaisiin varsin lähellä tasaeläkemallia. Sille taas ei tunnu olevan kovinkaan suurta kannatusta kansalaisten keskuudessa, vaikka eläkekattoa kannatetaankin.

Eläkekaton oletetaan myös parantavan pieni- ja keskituloisen asemaa, kun suurituloisten eläkkeet eivät enää kuuluisi lakisääteisen turvan piiriin. Käykin itse asiassa päinvastoin. Jos suurista palkoista ei tarvitsisi enää maksaa eläkemaksua, maksurasitus kohdistuisi muille, pienempituloisille. Pulma on näet se, ettei jo tienattuihin eläkkeisiin voida puuttua. Ne kun ovat perustuslain suojan takana, tienattua palkkaa.

Voidaan tietysti vaatia senkin suojan purkamista. Silloin kyllä alkaa kylmätä yhtä ja toista, koska koskaan ei tiedä, mitä puretaan seuraavaksi. Menevätkö talot vai tavarat?

Turvaa työvuosien jälkeen

Seuraavaksi tietysti esitetään, että kerätään kyllä maksut, mutta ei makseta isoja eläkkeitä. Silloin itse asiassa määrätään vain ylimääräinen vero suuremmille palkoille. Miksi rukata eläkejärjestelmää moisen takia? Verojahan voidaan nostaa muutenkin niin paljon kuin kulloisenkin hallituksen kantti kestää. Juuri nytkin peritään niin sanottua solidaarisuusveroa suurempituloisilta palkansaajilta ja eläkeläisiltä.

Jos yhteys maksun ja eläkkeen välillä katoaa, lakisääteisen eläkkeen vakuutusluonne kaikkoaa. Nythän me otamme vakuutuksen sen varalle, että elämme vielä työvuosien jälkeenkin. Jos eläke määräytyykin ihan muun kuin maksetun työeläkemaksun mukaan, korvautuu vakuutusidea jollain muulla. Kerätään siis jonkinlaista veroa ja maksetaan jonkinlaista eläkettä. Kuinkahan moni uskaltaisi luottaa oman eläketurvansa moisen varaan?

Viime aikoina eläkekatto on noussut esille erään huippujohtajan eläkemaksujen ja oletetun eläkkeen noustua esille mediassa. Tässäkin tosiasiat ovat jääneet taustalle. Kyseisen johtajan työnantaja ja hän itse ovat maksaneet eläkemaksuja yli 1 000 000 euroa. Niillä on jo maksettu eläkkeitä ja pieni osa siitä on rahastoitu tulevia eläkkeitä varten. Itse vakuutettu ei ole vielä saanut mitään eikä saakaan, ellei elä yli eläkeikänsä ja hae sen jälkeen eläkettä.

Eläke kertyy työstä

Jos mennään pelisääntöjen mukaan, maksetaan eläkemaksut ja saadaan sitä vastaavat eläkkeet, kenenkään eläke ei ole toiselta pois. Jokainen kantaa kortensa ketoon ja saa kantourakkansa suhteessa eläkkeensä niin kauan kuin elonpäiviä riittää.

Jos halutaan puuttua tuloeroihin tai uhkaavaan eläkeläisköyhyyteen, niihin löytyy kyllä keinoja. Käypiä hoitomuotoja näihin tauteihin ovat vaikkapa asumistuki, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen nostaminen tai verotuksen progressio. Näistä kaikista päätetään eduskunnassa kulloisenkin hallituksen esitysten pohjalta.

Kysymyksiä ja vastauksia eläkekatosta

Kommentit(7)

04.06.2014  Kristiina Urtamo  
Eläkekatto on kuitenkin ja joka tapauksessa askel tasa-arvoisempaan suuntaan. Tuloerojen ei tule kasvattaa eikä epätasa-arvoa tule edesauttaa, ei työelämässä eikä eläkkeellä ollessakaan. Eläkekatto siis voimaan mahdollisimman pian.
04.06.2014  Nyt en ymmärrä  
Hei,

Voisitko avata lisää tuota lausahdusta:
"Jos eläkekaton haluttaisiin kohdistuvan parhaiten ansaitsevien eläkkeensaajien neljännekseen, eläkekatto olisi asetettava noin 1700 euroon. Se on jo alle viime vuonna eläkkeelle jääneiden keskieläkkeen."

Miten yli puolet viime vuonna eläkkeelle jääneistä voi kuulua ylimpään 25 prosenttiin eläkkeensaajista? Saavatko nykyään eläkkeellejäävät keskimäärin korkeampaa eläkettä kuin 75% eläkkeellä jo olevista?

Ja jos näin on, miten paljon tähän kalkyyliin vaikuttavat isot ikäluokat jotka jäävät nyt eläkkeelle? Mikä on ylimmän 25% raja 10 vuoden päästä?
04.06.2014  Seppo Vartiainen  
Samaa mieltä Kristiina. Eläkekatto voimaan ja pian.
PS! Markku laulaa sen lauluja kenen leipää hän syö ;(
04.06.2014  Samaa mieltä kommentoijan kanssa  
Höpö höpö. Ennen kaikkea tasa-arvosta on kysymys. Tekisivätpähän kaikki pidempää uraakin, eikä niin helposti lähdettäs purjehtimaan jo kuusikymppisenä.
04.06.2014  Markus Moilanen  
Ruotsin ja Saksan malliin eläkekatto ja vaikkapa 5000 euron yläpuolella eläkemaksut tuottoperusteiseen eriliseen järjestelmään 80% sijoituspakolla kotimaan markkinoille.
Kummasti alkaisi kotimaahan investoinnit lisääntymään.
Ongelmana nykyjärjestelmässä on, että palkan ja eläkkeen ollessa "riittävän hyvä" ei maan(eläkejärjestelmän etu) ole enää agendalla, koska raha riittää kuitenkin.
05.06.2014  Markku J Jääskeläinen  
Ensinnäkin, kiitos tähän astisista kommenteista!

Kristiina Urtamo, eläkekatto ei ole tarkoittamasi askel, koska se laskisi suurituloiset vähemmällä ja laittaisi pienempituloiset maksumiehiksi. Jos halutaan puuttua suuriin eläkkeisiin, se onnistuu kyllä vaikkapa verotuksella.

"Nyt en ymmärrä", tilanne on tosiaan niin, että eläkkeiden taso nousee joka vuosi siitä syystä, että uudet eläkeläiset saavat keskimäärin korkeampaa eläkettä kuin jo eläkkeellä olevat. Mediaanieläke lienee yhä hieman yli 1 000 euron paikkeilla ja keskieläke kaikilla eläkkeensaajilla on hieman alle 1 500 euroa.

Seppo Vartiainen, laulan tosiaan lakisääteisen työeläkejärjestelmän lauluja eli puolustan sitä. Niissä maissa, joissa on eläkekatto, on rinnalle tullut vahvat ammattiala- tai yrityskohtaiset järjestelmät, jotka lisäävät eriarvoisuutta ja murentavat lakisääteistä turvaa.

"Samaa mieltä kommentoijat kanssa", lakisääteinen turvamme pakottaa jatkamaan ainakin sinne 63 vuoteen. Ostetuilla "eläkkeillä", erilaisilla säästösopimuksilla, voi lähteä aiemmin ja se kai on se yleensä kritisoitu mahdollisuus.

Markus Moilanen, tuo 5 000 euron eläkekattotaso koskisi todella pientä osaa eläkkeensaajista eikä sillä olisi kovin suurta taloudellista merkitystä.

Keskustelu jatkukoon:)
05.06.2014  Aulis Ruuth  
Yksikään eläkekaton puolustaja ei ole kertonut, a) mitä konkreettista hyötyä eläkekatto toisi, ja b) miten eläkekatto auttaisi pieniä eläkkeitä saavia? Eihän eläkekatossa ole mitään järkeä, ellei se tuo jotain hyötyä nykytilanteeseen nähden.

Eläkekaton kiertäminen on helppoa, mutta kun sekin perustuu rahaan ja voimaan, epätasa-arvoisuus vain lisääntyisi.

Unohtakaa koko eläkekatto!

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yhdeksän plus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.