06.11.2019

Maksaako valtio työeläkkeitä?

Kyllä ja ei. Kaikki työnantajat ja työntekijät maksavat työeläkemaksuja, samoin yrittäjät ja valtio. Eli myös valtiolla suurena 75 000 työntekijän työnantajana on samat työnantajien velvoitteet rahoittaa työeläkkeitä omalta osaltaan. Jokaisen työntekijän ja yrittäjän oma työeläke karttuu maksettujen työeläkemaksujen myötä ja työeläke on siten kunkin omalla työllään kartuttamaa vanhuudenturvaa, joka on omaisuudensuojan piirissä.

Kaikkiaan valtio maksaa eläkkeitä – kansaneläkelaki ja työeläkkeet huomioiden – lähes kymmenen miljardia euroa vuosittain. Tämä 10 miljardia pitää sisällään työeläkkeitä, valtion tukea joihinkin työeläkejärjestelmiin, Kelan eläkkeitä sekä muita kansaneläkelain mukaisia menoja, kuten eläkkeensaajan asumistuki. Työeläkkeet perustuvat työntekoon, Kelan eläkkeet asumiseen ja tarpeeseen, ja valtion tuet joihinkin eläkejärjestelmiin perustuvat poliittisiin päätöksiin.

Kelan kautta maksettavaa eläkettä voi saada, jos ei muutoin ole saanut toimeentuloaan turvattua. Nämä noin 2,4 miljardin euron Kelan eläkkeet maksetaan valtion budjetista ja valtion toimesta eivätkä ne ole omaisuudensuojan piirissä. Näin siis myös poliittisesti päätetään tasokorotuksista tähän vähimmäisetuuteen. Lisäksi Kelan eläke-etuuksia korotetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä, joka seuraa kuluttajahintojen nousua. Valtaosa valtion Kela-eläkemenosta on kansaneläkettä, jolla täydennetään matalaksi jäänyttä työeläkettä. Muita Kelan eläkkeitä ovat muun muassa takuueläke ja perhe-eläkkeet. Samalla tavalla eläkkeensaajan asumistuki sekä eläkettä saavan hoitotuki täydentävät pientä työeläkettä.

Koska valtiolla on ollut työntekijöitä, on syntynyt myös työeläkemenoja.

Valtion kaikkinaisista 5,8 miljardin euron vuotuisista työeläkemenoista noin 4,8 miljardia euroa on julkisen alan eläkelakiin perustuvia eläkemenoja – eli: koska valtiolla on ollut työntekijöitä, on syntynyt myös työeläkemenoja. Näistä menoista katetaan valtion eläkerahastosta (VER) tehdyillä tuloutuksilla 1,9 miljardia ja valtion muista budjettivaroista 2,9 miljardia euroa. VERin tulot muodostuvat sen hallinnoiman varallisuuden sijoitustuotoista ja valtion eläkejärjestelmän piirissä olevien laitosten maksamista työeläkemaksuista (1,4 miljardia vuonna 2018). Valtion eläkkeiden maksamista ja täytäntöönpanoa hallinnoi Keva.

Noin miljardi valtion työeläkemenoista selittyy sillä, että valtio kattaa alijäämän, joka syntyy menojen ja maksujen erotuksesta eräissä yksityisalojen eläkelakeihin perustuvissa etuuksissa. Maatalousyrittäjiltä, yrittäjiltä sekä merimiehiltä perittävät eläkemaksut eivät riitä kattamaan näihin lakeihin perustuvia menoja. Valtion tuet perustuvat poliittisiin päätöksiin, joita on eläkejärjestelmän historian aikana tehty. Vuosittain tuo yrittäjäeläkkeisiin kohdistuva valtion määräraha on nyt noin 292 miljoonaa euroa ja sen on arvioitu kasvavan lähivuosina noin puoleen miljardiin euroon.

Ovatko valtion työeläkemenot suuret?

Työeläkkeitä maksetaan julkisen eläkejärjestelmän lisäksi yksityisen eläkejärjestelmän kautta sekä pienemmistä eläkejärjestelmistä. Valtaosa Suomen työeläkejärjestelmän noin 27 miljardin euron työeläkemenosta rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien maksuilla. Valtio käytti 3,8 miljardia euroa verovaroja työeläkkeiden maksamiseen vuonna 2018.

Työeläkejärjestelmä pyörii pääasiassa työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla, jotka ovat pakollisia ja veroluonteisia, mutta eivät veroa. Työeläkejärjestelmää tarkasteltaessa on syytä muistaa, että siinä mielessä työeläkkeet ovat valtiosta erillinen talousjärjestelmänsä, että eläkevarojen käyttö on rajattu vain ja ainoastaan eläketurvan hoitamiseen. Niitä ei voida käyttää esimerkiksi muun julkisen talouden vajeiden katteena. Kansantalouden tilinpidossa työeläkevarat kuitenkin lasketaan osaksi julkista taloutta, onhan kyse sosiaaliturvasta.

Työeläkejärjestelmän varallisuus on kooltaan suurin piirtein saman kokoinen kuin koko Suomen bruttokansantuote. Sillä on siis merkitystä, miten tätä taloudellista valtaa käytetään ja miten taloudelliseen vastuuseen suhtaudutaan. Työeläkealalle tyypillistä on harkitsevaisuus, sillä muutosten vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Lopputuloksena onkin saatu rakenteellisia muutoksia aikaan Suomessa, kuten työurien pidentyminen. Näihin uudistuksiin on pystytty, koska sopimisen kulttuuri on syvällä järjestelmän rakenteissa.

Tulot ja menot (mrd €/vuosi)

Lue lisää uutiskirjeestämme: Mistä tulevat rahat eläkkeisiin ja miten ne maksetaan? Katso rahavirrat kuvina

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yhdeksän plus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.