09.11.2016

Matala korkotaso haastaa eläkevakuuttajia

Monessa kehittyneessä maassa korkotaso on tällä hetkellä poikkeuksellisen matala. Pääsyy korkojen viime aikaiseen laskuun on keskuspankkien harjoittama kevyt rahapolitiikka. Sen tarkoituksena on vauhdittaa talouskasvua ja inflaatiota.

Korot ovat osittain painuneet jopa alle nollan. Negatiivinen korko tarkoittaa nurinkurista tilannetta, jossa sijoittaja on valmis ostamaan sijoituskohteen yli sen nimellisarvon. Tilanteesta hyötyy etenkin velallinen, koska hänen rahoituskustannuksensa pienevät. Tämän seurauksena yhä useampi investointi on kannattava, minkä pitäisi tukea talouskasvua. Kärsijänä negatiivisen koron ympäristössä on kuitenkin tulevaisuuden säästäjä eli eläkevakuuttajien tapauksessa sijoittaja. Koron laskiessa, korkosijoituksista on tulevaisuudessa yhä haastavampaa saada totutun kaltaisia tuottoja.

Miksi korkotaso on matala?

Valtionlainojen velkakirjojen korkotason lasku ei ole pelkästään 2010-luvun ilmiö. Korot ovat laskeneet melko tasaisesti jo 1980-luvulta lähtien. Laskun syynä on etenkin keskuspankkiirien inflaationvastainen rahapolitiikka. Sen johdosta inflaation kasvuvauhti on hidastunut ja sijoittajien nimellinen tuottovaatimus eli velkakirjojen nimelliskorko laskenut. Toisin sanoen mitä pienempi inflaatio sitä pienempi on myös nimellinen tuottovaatimus.

Matalaan korkotasoon vaikuttavat monet tekijät, kuten globalisaatio ja sijoittamisen suosion kasvu.

Myös demografinen muutos eli ihmisten ikääntyminen on vaikuttanut korkotasoon laskevasti. Ikääntyneillä ihmisillä on keskimäärin enemmän elämän varrella kertyneitä säästöjä kuin nuoremmilla sukupolvilla. Nämä varat ovat osin kanavoituneet korkomarkkinoille, minkä seurauksena korkosijoitusten kysyntä on lisääntynyt, korko laskenut ja hinta noussut. Globalisaation avulla työn hinta on maailmanlaajuisesti laskenut, mikä näkyy esimerkiksi kulutustavaroiden alentuneina hintoina eli matalampana inflaationa.

Työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnassa puhutaan ensinnäkin tuottovaatimuksesta, joka tulisi täyttää joka vuosi ja toiseksi Eläketurvakeskuksen tuotto-olettamasta, jota tavoitellaan sijoitusvaroille pitkällä aikavälillä.

Eläkevarojen sijoitustuotoilla vahvistetaan eläkevastuita. Suomalaisessa eläkejärjestelmässä eläkevastuita täydennetään vuosittain vähintään kolmen prosentin suuruisella kiinteällä rahastokorolla. Tämän lisäksi eläkevastuita voidaan kasvattaa hyvien osaketuottojen ja vakavaraisuuden perusteella. Nämä yhdessä muodostavat rahastoonsiirtovelvoitteen eli niin sanotun tuottovaatimuksen. Rahastoonsiirtovelvoite koskee yksityisalojen eläkevakuuttajia.

Tuottovaatimusta ei pidä sekoittaa Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin eläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa käyttämään 3,5 prosentin reaalituotto-olettamaan. ETK:n tuotto-olettamaa kuvataan reaalisella ja tuottovaatimusta nimellisellä tuottoprosentilla.

Ympäristö ajaa hajauttamaan sijoituksia entistä enemmän

Eläkevakuuttajilla voi olla ajoittain hankalaa täyttää rahastonsiirtovelvoitteen mukaista tuottovaatimusta. Viime vuonna tuottovaade oli kuusi prosenttia, kun samaan aikaan eläkeyhtiöiden keskimääräinen nimellistuotto oli tasan viisi prosenttia. Mikäli tuottovaade ei täyty, katetaan erotus vakavaraisuuspääomasta.

Haastava sijoitusympäristö ajaa eläkevakuuttajia hajauttamaan sijoituksiaan tuottojen perässä entistä enemmän vaihtoehtoisiin ja osin riskillisempiin sijoituskohteisiin kuin hyvän luottoluokituksen omaaviin valtion- ja yrityslainoihin. Myös Finanssivalvonta on esittänyt huolensa tuottovaatimuksen täyttämisestä. Vuonna 1997 rahastokorkoa alennettiin silloisesta viidestä prosentista nykyiseen kolmeen.

Matalat korot haastavat eläkkeet Euroopassa

Matala korkoympäristö ei ole haasteellinen pelkästään suomalaisille eläkevakuuttajille. Euroopan laajuinen eläkealan edunvalvontajärjestö PensionsEurope on ilmaissut huolensa matalan korkoympäristön kielteisistä vaikutuksista eläkealalle koko Euroopassa. Myös yksittäisten maiden, kuten Saksan, Ranskan ja Hollannin eläkealalla on varoiteltu matalien korkojen tuomista haasteista.

On mahdotonta ennustaa, mihin suuntaan korot tulevaisuudessa liikkuvat. Eläkevakuuttajien tuottolukuja on syytä tutkia pitkällä eikä lyhyellä ajanjaksolla. Lyhyellä aikavälillä tuottoihin vaikuttaa hyvin voimakkaasti sen hetkinen rahoitusmarkkinatilanne. Vasta pitkällä aikavälillä voi nähdä, kuinka valittu sijoitussuunnitelma tuottaa hedelmää. Toistaiseksi pitkänaikavälin tuotot ovat olleet melko hyvät: vuosien 1997-2015 välillä eläkealan reaalinen tuotto on ollut 4,2 prosenttia ja vuosien 2006-2015 välillä 3,0 prosenttia. Sijoitusmaailmassa historialliset tuotot eivät kuitenkaan ole tae tulevaisuuden tuotoista. Tämän vuoksi tuottovaatimuksen täyttäminen, saati reaalisen tuotto-olettaman saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys. Eläkevakuuttajien vakavaraisuus eli puskurien taso mahdollisia heikompia tuottovuosia varten on säilynyt vahvana.

Haastavasta tilanteesta kertoo se, että Eläketurvakeskus ilmoitti pitkänaikavälin laskelmiensa päivityksen yhteydessä laskevansa pitkänaikavälin reaalituotto-olettamaa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi 3,0 prosenttiin aiemmasta 3,5 prosentista. Tämän jälkeen tuotto-olettama nousee jälleen 3,5 prosenttiin. Pitkän aikavälin tuotto vaikuttaa eläkemaksuun. Peukalosääntö on, että yhden prosenttiyksikön muutos pitkän aikavälin tuotossa vaikuttaa kahdella prosenttiyksiköllä eläkemaksutasoon.

Tuottojen ohella toinen olennainen tekijä Suomen osittain rahastoivan eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta on maksutulon eli eläkemaksuista kertyvän euromäärän kehitys. Samaisessa raportissaan Eläketurvakeskus ennakoi maksutulon jäävän hieman ennakoitua pienemmäksi, mikä johtuu Suomen heikosta työllisyys- ja ansiotulokehityksestä. On kuitenkin hyvä huomioida, että ensi vuodelle sovittu työeläkemaksun taso riittää hyvin vähintään 2020-luvun alkupuolelle.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kahdeksan miinus seitsemän?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.