15.04.2020

Meidän rahastot, teidän rahastot, keiden rahastot?

Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu rahastoitujen eläkevarojen määrä oli vuoden 2019 lopussa 215 miljardia. Paljon on suomalaisessa yhteiskunnassa, taloudessa ja myös työeläkejärjestelmässä sen jälkeen muuttunut koronaviruksen levittyä pandemiaksi. Työeläkevarojen määrä esimerkiksi on ainakin hetkellisesti laskenut noin 20 miljardia. Näistä varoista maksetaan eläkkeitä jo nyt ja on tarkoitus tulevaisuudessa maksaa yhä enemmän. Päivitimme Eläketurvakeskuksen tilastoihin ja ennusteisiin pohjautuvan laskelmamme työeläkevarojen jakautumisesta eri ikäluokille. Laskelman viesti on selvä: Vastuuta tulevaisuuden eläkkeistä ei voi koronakriisissäkään unohtaa. Varoista lähes kaksi kolmasosaa on työikäisten rahaa.

Työeläkkeiden rahoitus kahden lähteen varassa – kriisi tuntuu kummassakin

Suomen työeläkejärjestelmässä on käytössä osittainen rahastointi. Se tarkoittaa, että osa kunakin vuonna työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Työeläkevarat muodostuvat näistä rahastoiduista työeläkemaksujen osista sekä niille saatavista sijoitustuotoista. Rahastoissa on jatkuvaa liikettä. Vaikka niihin kartutetaan jatkuvasti lisää, niitä myös käytetään koko ajan työeläkkeiden maksamiseen.

Työeläkkeiden rahoittamisen näkökulmasta peruskuva on seuraava:

  • Rahoitus on kahden lähteen varassa. Niistä merkittävämpi on työeläkemaksut, joita työnantajat, työntekijät ja yrittäjät maksavat tänäänkin tehtävästä työstä. Toinen lähde ovat rahastoidut varat ja niille saatavat sijoitustuotot. Pitkällä aikajänteellä 75 senttiä jokaisesta työeläke-eurosta tulee eläkemaksuista ja 25 senttiä varoista.
  • Jokainen sukupolvi on vuorollaan maksajana ja sitten saajana. Käytännössä kukin ikäpolvi maksaa valtaosan sillä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeistä, mutta säästää samalla myös siivun omaa, tulevaisuudessa maksettavaa eläkettään varten. Näin siis työeläkkeessä, jonka lisäksi pienituloiset eläkeläiset saavat verovaroista kustannettavia Kelan eläkkeitä.

Koronakriisi haastaa eläkkeiden rahoitusta molemmista suunnista. Eläkemaksuista muodostuva rahavirta kapenee palkkasumman eli palkkojen yhteismäärän jäädessä arvioitua pienemmäksi lomautusten ja irtisanomisten takia. Lisäksi työeläkemaksujen alennus ja lykkäysmahdollisuus pienentävät tätä virtaa hetkellisesti. Eläkevarojen sijoitustuottoja ja määrää heikentää rahoitusmarkkinoiden tilanne. Työeläkesijoituksista lähes puolet on osake- ja osaketyyppisissä sijoituksissa, jolloin muutokset osakemarkkinoilla vaikuttavat väistämättä sijoitusomaisuuteen. Lisäksi varoja joudutaan käyttämään eläkkeiden maksuun ennakoitua enemmän heikentyvän eläkemaksutulon takia.

Kaikkien ikäluokkien rahaa

Seuraavassa tarkastelemme eläkerahastojen jakautumista eri ikäluokille. Laskelmaan tarvittavat tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2018. Tarkastelussa on vain yksityisalojen varat (TyEL), sillä niistä on laskettavissa ikäluokkakohtaiset osuudet.

Vain kolmannes nykyeläkeläisten

Jokainen sukupolvi vuorollaan kartuttaa oman ikäluokkansa osuuden työeläkerahastoista huippuunsa ja kun eläkeikä koittaa, potti alkaa purkautua. Suurin osuus on siis varattu kulloinkin juuri vanhuuseläkkeelle jääneelle tai jäämässä olevalle ikäluokalle. He ovat ehtineet kartuttaa useamman kymmenen vuotta eläkerahastoja, mutta eivät ole pääsääntöisesti vielä ehtineet käyttämään niitä enimmilläänkään montaa vuotta.

On kuitenkin muistettava, että rahastoissa on edellä mainitun sukupolven lisäksi myös kaikkien muiden työtä tehneiden tai tekevien sukupolvien varoja; niiden, jotka ovat ehtineet olla jo eläkkeellä jonkin aikaa ja niiden, jotka ovat juuri nyt ensimmäisessä työpaikassaan vasta aloittamassa työuraansa.

Näiden nuorempien ikäluokkien yhteispotin koko voi yllättää. Eläkevaroista lähes kaksi kolmasosaa onkin varattu alle 65-vuotiaille, joista valtaosa on vasta tulevia eläkeläisiä.

Yksityisalojen eläkevarojen kohdentuminen alle ja yli 65-vuotiaille

Euroja ja senttejä myös 90-lukulaisille

Seuraavassa katsomme tarkemmin, mitkä ovat eri ikäluokkien osuudet rahastoista.

  • 1930- ja 1940-luvulla syntyneet ovat saaneet nauttia ansaitusta eläkkeestään jo useampia vuosia, rahastojen kartuttaminen on heidän osaltaan päättynyt ja nyt he kuluttavat pikkuhiljaa työeläkerahastoihin aikanaan eläkettä odottamaan jätettyjä rahastoituja työeläkemaksun osia.
  • Nykyhetken työeläkerahastot muodostuvat pääosin 1950-luvulla syntyneiden työeläkemaksuista rahastoiduista osista. Tämä on luonnollista, koska he ovat ikäluokka, jonka työura on parhaillaan vaihtumassa eläkeläiselämään. Tällä hetkellä työssäkäyvistä sukupolvista heille on ehtinyt kertyä kokonaisuudessaan eniten työssäolovuosia ja siten he ovat ehtineet kartuttaa myös rahastoja eniten. Ja jo vanhuuseläkkeensä aloittaneet 1950-luvulla syntyneet eivät taas ole enimmilläänkään nauttineet vielä montaa vuotta työuran aikana rahastoiduista eläkevaroista.
  • 1960-luvulla syntyneet puolestaan kartuttavat ikäluokkansa rahastoja vielä lähes täydellä vauhdilla saavuttaen vähitellen edellisen ikäluokan asemaa suurimman työeläkerahasto-osuuden tuottajana.
  • 1970- ja 1980-luvuilla syntyneiden rahastot ovat pikkuhiljaa kasvamassa. Monille 1990-luvulla syntyneille ei ole kertynyt vielä montaakaan työvuotta, mutta heilläkin on jo euroja ja senttejä kasvamassa rahastoissa tulevaisuudessa saatavaksi eläkkeenosaksi.

Eri ikäluokkien osuudet eläkevaroista vuonna 2018

Ennuste osoittaa tulevaisuuden vastuut

Tulevien vuosien tilannetta on arvioitu seuraavassa kuvassa, jossa on vertailtu viiden eri kymmenvuosi-ikäluokan osuuksia TyEL:n mukaisista vanhuuseläkkeitä varatuista rahastoista vuosina 2020-2080.

Ennuste eri ikäluokkien osuuksien kehityksestä vuosina 2020-2080

Kuten huomaamme, rahastot elävät ajassa. Osuuksien jakautuminen eri sukupolville muuttuu ajan myötä jatkuvasti sen mukaan mikä ikäluokka on työelämässä ja mikä eläkkeellä.

Esimerkiksi tämän päivän nelikymppisellä (70-luvulla syntyneet) on jo työuraa takana ja rahastoihin kerrytettynä eläkettä. Ikäluokan osuus rahastoista kasvaa jatkuvasti, kunnes eläkepäivät koittavat 2040-luvulla. 2010-luvulla syntyneet sen sijaan astuvat työelämään ja alkavat kerryttää eläkkeitä 2030-luvulla ja eläkepäivät häämöttävät kaukana 2080-luvulla.

Se mikä ei muutu, on se, että rahastot kuuluvat kaikille, jotka ovat maksaneet työeläkemaksua työuransa aikana ja jokaiselle eurolle on käyttötarkoitus. Varat on mitoitettu riittämään tarkkojen laskelmien pohjalta ja niitä puretaan suunnitelmallisesti.

Rahastot ovat osa nykyisten ja tulevien eläkeläisten eläkettä. Sinun, minun, meidän kaikkien työeläkevakuutettujen.

Fakta: Tiesitkö tämän rahastoista?

  • Rahastoinnin ensisijainen tavoite liittyy työeläkemaksun tasoon. Rahastoinnin ansiosta eläkemaksujen taso pystytään pitämään matalammalla kuin eläkemenot edellyttäisivät. Työnantajalle tämä tarkoittaa matalampia työvoimakustannuksia, ja työntekijälle jää palkasta enemmän käteen.
  • Rahastointiin ja työeläkkeen karttumiseen liittyy jonkin verran harhaluuloja. Meidän työeläkemallissamme jokainen kartuttaa itselleen eläkeoikeutta. Eläkemaksut eivät kuitenkaan kilahtele henkilökohtaiselle säästötilille, vaan jokaisesta palkkaeurosta kertyy eläkettä, joka sitten aikanaan rahoitetaan osin työssäkäyvien palkoista ja osin sijoitusvaroista ja niiden tuotoista. Työeläke ei siinäkään mielessä ole itse säästettyä, että käytännössä jokainen ikäluokka keskimäärin saa enemmän kuin on laittanut sisään.
  • Eläkerahastoja kerätään sekä yksityisillä että julkisilla aloilla. Vuoden 2019 lopussa rahastojen yhteensä 215,3 miljardista 134,7 miljardia on yksityisalojen rahaa ja 80,6 miljardia julkisten alojen. Rahastoinnin periaatteet poikkeavat toisistaan. Yksityisaloilta on laskettavissa varojen jakautuminen eri ikäluokille. Laskelmaa varten tarvittavat tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2018. Lähde: Tela ja ETK

Kuvat: Koponen+Hildén

Kommentit(2)

16.04.2020  Mikael  
Olisi hauska tietää miten paljon eri ikäluokat saavat odotusarvoisesti(/ovat saaneet) enemmän ulos kuin ovat maksaneet sisään. Minun mutuni on että tämän hetken eläkeläiset ovat suhteellisia hyötyjiä, kun taas tämän päivän nuorison tuotto sijoitetulle pääomalle tulee olemaan varsin vaatimaton. Mikäli näin on, olisi hyvä nostaa se esille, jotta "rahastot ovat eläkeläisten"-keskusteluun saisi enemmän faktaa ja vähemmän katkeruutta.
17.04.2020  Hanna Mäkinen  
Keskimäärin jokainen sukupolvi saa työeläkettä enemmän kuin mitä on maksanut työeläkemaksuina. Maksettuihin eläkemaksuihin nähden 1970-luvulla ja siitä eteenpäin syntyneet saavat keskimäärin noin kaksinkertaisesti työeläkettä. Tätä vanhempien ikäluokkien kohdalla ns. tuotto on toki suurempi. Olihan työeläkemaksujen tasokin järjestelmän alkuvuosina toista luokkaa kuin nyt. Tässä vanhassa uutiskirjejutussamme on käsitelty aiheesta tehtyä selvitystä:
https://www.tela.fi/uutiskirje/artikkeli/1/0/tyoelaketta_saa_enemman_kuin_on_maksanut_maksuja

Työeläke on toki vain osa sukupolvien välisiä tulonsiirtoja. Kun arvioidaan sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, katse kannattaa nostaa pelkästä eläkejärjestelmästä. Sukupolvet antavat ja saavat yhteiskunnalta hyvin eri tavoin esimerkiksi työmarkkinoiden ja tukijärjestelmien näkökulmasta. Tätä on tutkittu ns. sukupolvitilinpidon alla,
https://www.tela.fi/uutinen/1/0/tuore_artikkeli_tarkastelee_julkisen_talouden_kestavyytta_eri_sukupolvien_nakokulmasta.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kuusi miinus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.