20.01.2015

Meillä on hyvä työpaikka

ParTy eli Parempi työyhteisö kyselyn tulokset kertoivat millainen työpaikka meillä on. Olemme tehneet tämän Työterveyslaitoksen kyselyn nyt kaksi kertaa. Meille on muodostunut hyvä käsitys työhyvinvoinnistamme ja työyhteisön ilmapiiristä. Saimme selville myös kehittämiskohteitamme.

Olemme tehneet kyselyn marraskuussa 2012 ja marraskuussa 2014. Marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa valittiin kyselyn ajankohdaksi siksi, että työpaineemme ovat silloin kovimmillaan ja syksy pimeimmillään. Kesästä ja lomasta on jo aikaa ja jouluun vielä matkaa.

Mitä kyselyt meistä kertoivat?

Marraskuussa kaksi vuotta sitten meillä oli takana tuoreet organisaatiomuutokset. Lähes jokaisen työntekijän tehtävät ja toimenkuvat olivat muuttuneet. Strategiatyömme oli juuri saatu päätökseen ja olimme rekrytoineet uusia työntekijöitä.

Kyselyn tulokset eivät tulleet yllätyksenä. Vaikka ylsimme kaikilla mitatuilla alueilla (henkilöstön hyvinvointi, työn perusedellytykset, työyhteisön toimivuus ja työyhteisön kehittämisedellytykset) suomalaisten työpaikkojen keskiarvoon, oli kehittämiskohteita useita.

Saadun palautteen mukaan omien ja työtovereiden tehtävissä ja toimenkuvissa oli epäselvyyttä. Tiedonkulku ei ollut riittävää, yhteisiä pelisääntöjä kaivattiin ja esimiestyössä oli puutteita. Työn kuormittavuus ja työstressi olivat vertailuaineistoa korkeammat. Avoimissa palautteissa toivottiin vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa voisimme tutustua toisiimme.

Ilahduttavaa oli, että johdon päätöksentekoon suurista muutoksista huolimatta luotettiin. Se antoi hyvät lähtökohdat yhdessä henkilöstömme kanssa lähteä kehittämään työpaikkaamme.

Mitä sitten teimme?

Ensimmäiseksi kävimme läpi olemassa olevat pelisääntömme, korjasimme niissä olevat puutteet ja epäselvyydet. Loimme uudet yhteiset säännöt tilanteisiin, joihin niitä erityisesti oli kaivattu. Sääntöjä tehtiin johdon voimin, yhdessä työterveyshuollon kanssa, erikseen asetetuissa työryhmissä sekä työsuojelutoimikunnassa.

Järjestimme työterveyshuollon kanssa kolme puolen päivän mittaista työpajaa, jossa yhteisesti kävimme lävitse sekä ideoimme kehityskohteitamme.

Esimiehet kävivät vuoden mittaisen koulutuksen, johon sisältyi 360-arviot. Arviointien avulla kerättiin palautetta esimiesten johtamis- ja vuorovaikutuskäyttäytymisestä. Saatua palautetta käytettiin henkilökohtaisen esimiesvalmennuksen pohjana. Käynnistimme myös kaksi kertaa vuodessa käytävät kehityskeskustelut, jotka nimesimme pysähtymiseksi asioiden ääreen.

Selvitimme kyselyn avulla työtapojemme ongelmakohtia asettamalla kysymyksen muotoon ”työni sujuisi paremmin, jos..”. Saimme paljon hyviä ideoita, joita lähdimme kehittämään tätä varten asetetussa projektiryhmässä. Projektin lopputuloksena saimme käyttöömme yhteisen sosiaalisen intran ja aikaisempaa yhtenäisemmät tavat työskennellä.

Vuosi 2014 oli luottamuksen rakentamisen vuosi. Toiveeseen tutustua työkavereihin vastasimme järjestämällä paljon ja monipuolisesti yhteistä toimintaa. Järjestelyistä vastasi osin työnantaja, osin henkilöstön keskuudestaan valitsema huvitoimikunta.

Ja mitä saimme aikaan?

Viime marraskuussa tehdyn kyselyn tulokset osoittivat, että tekemämme ponnistukset ovat olleet oikeita. Tulokset olivat parantuneet huimasti, sillä kaikilla alueilla ne olivat vertailuaineistoa paremmat. Ylsimme tulokseen, johon kyselyn tuottajan mukaan vain ani harva suomalainen työpaikka pääsee.

"Työ yhteisen hyvän eteen ei lopu."

Olemme yhdessä aikaan saadusta tuloksestamme ylpeitä ja iloisia. Työ yhteisen hyvän eteen ei kuitenkaan lopu tähän. Haasteenamme on vähintäänkin säilyttää saavuttamamme. Ja aina löytyy jotain, joka voisi olla vielä paremmin.

Mitä tästä eteenpäin?

Työolomme ja työilmapiirimme ovat nyt hyvässä kunnossa. Kunnioitamme toisiamme, toistemme ammattitaitoa ja tekemää työtä. Luotamme työkavereihimme. Olemme sitoutuneita työhömme ja motivaatiomme on korkea.

Vahva sitoutuminen ja innostus voi asiantuntijatyössä johtaa sellaiseen työn imuun, ettei työn kuormittavuutta havaita ajoissa. Työ vie mennessään. Tänä vuonna käymmekin erityisesti käsiksi työmme kuormittavuustekijöihin. Tulemme entistä tarkemmin seuraamaan resurssejamme ja työmme määrää ja sitä, että teemme ns. oikeita töitä. Totuttujen To do –listojen ohella mietimme myös Not to do eli Lakkaa tekemästä –listoja. Tavoitteenamme on, että työtehtävät ja työajat ovat oikein mitoitetut. Työn lisäksi aikaa ja energiaa tulee jäädä myös perheelle ja vapaalle.

Mittaamme työilmapiiriämme seuraavan kerran marraskuussa 2016. Silloin saamme jälleen tietoa, miten hyvin olemme tavoitteissamme onnistuneet.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kahdeksan plus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.