29.01.2018

Merkityksellinen työkyky

Tammikuun toistaiseksi voimakkain oivallukseni liittyi siihen, että minulla on työuraa jäljellä 32 vuotta. Kyseessä on siis tavoite-eläkeikäni. Sen saavuttaminen toki edellyttää, että myös muut asiat menevät putkeen elämässä; että riittää terveyttä ja elinvuosia.

32 vuotta. Se on lähes yhtä pitkä aika kuin tähänastinen elämäni, 37 vuotta. Ajanjakso on kuitenkin vaatimaton, kun vertaa työeläkejärjestelmään, jossa näin viiden vuosikymmenen jälkeen sisäänajo alkaa olla lopuillaan. Ehkä ihmistenkin sisäänajo alkaa olla valmis viidenkympin jälkeen?

Työeläkekuntoutuksella uusi polku työelämään

Elinaika ja siten myös työurat pidentyvät. Työurien pidentymisen äärellä on aiempaa tärkeämpää, että työkyky pysyy kunnossa.

Mikäli varsinkin fyysisen työn tekemisen alkuvuosina ilmenee jo vakavia terveydellisiä ongelmia – vaikkapa kroppa ei kestä lähihoitajan työn fyysistä rasitusta - ei ennuste työssä jatkamiselle vuosikymmenten ajan ole kovin hyvä. Työeläkevakuuttajat kantavat vastuuta siitä, että työelämässä kiinni olevalle löytyy uusi urapolku työeläkekuntoutuksen kautta. Uusi polku voi löytyä kuntoutuksen, työhön valmennuksen, työkokeilujen tai uuden koulutuksen kautta.

Työeläkevakuuttajat kantavat vastuuta, että työelämässä kiinni olevalle löytyy uusi urapolku työeläkekuntoutuksen kautta.

Uuden urapolun etsimisessä ovat mukana myös vakuutuslääkärit. Järjestelmä lähtee pääosin siitä, että mikäli työkykyä on jäljellä, sitä on kaikkien kannalta viisasta päästä hyödyntämään. Työkyvyn menetyksen arvio perustuu taas niihin löydöksiin ja lääketieteellisiin diagnooseihin, joita oma hoitava lääkäri tekee. Vaikka moni saattaa ajatella, niin ’työkyvyttömyys’ ei ole diagnoosi. Sen sijaan vakava masennus on ja se saattaa johtaa työkyvyttömyyden toteamiseen.

Työkyvyn kohentaminen on kahden kauppa. Hoito kohentaisi ihmisen oloa ja palauttaa työkykyä, mutta vaikkapa lääkehoitoa tai lääkärin ohjeita ei noudateta – eikä työkyky kohennu. Voiko siis olla, että hoitavan tahon kanssa olisi syytä löytää entistäkin tiiviimpi yhteistyön tapa, jotta ihmiset saisivat kokonaisvaltaisempaa apua? Toisinaan olisi tarvetta antaa palautetta hoitavan lääkärin suuntaan, mutta lääkäri on saattanut vaihtaa työpaikkaa eikä viesti löydä perille. Noin viisi vuotta sitten tehtyjen lakiuudistusten myötä työeläkevakuuttajat perustelevat entistä selkeämmin päätökset, jotta hoitava lääkäri ja ihminen itse saavat tarkempaa tietoa päätöksen taustalla olevasta lainsäädännöstä. Työkyvyttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeestä päättäminen perustuu kuitenkin aina kokonaisvaltaiseen arvioon – lainsäädännön puitteissa - ja ihmisen kulloinkin omaan tilanteeseen.

Koska työkyvyttömyys ja kuntoutus rahoitetaan samasta pussista meidän jokaisen maksamilla työeläkemaksuilla, on järjestelmänkin kannalta parempi, että ihminen saadaan tuettua takaisin työelämään. Ennen kaikkea ihmisen itsensä kannalta on ylivoimaisesti parempi päästä työhön, kuin työkyvyttömyyseläkkeelle. Ihmisen toimeentulo on parempi siis siksi, että palkka on aina parempi kuin työkyvyttömyyseläke, ja sitten myös lopullinen eläke kertyy paremmaksi lisätyövuosien ansiosta. Esimerkiksi vanhuuseläke oli vuonna 2016 juuri eläkkeelle siirtyneillä noin 1700 euroa, kun työkyvyttömyyseläke oli tuhat euroa.

Merkityksiä työstä

Työ ei ole vain toimeentuloa, vaikka eläkealalla työtä katsotaan usein juuri palkan ja eläkekertymän kautta. Elintason nousun myötä kipuamme myös Maslowin tarvehierarkiassa korkeammille tasoille, ja itsensä toteuttaminen nousee yhä tärkeämmäksi asiaksi. Suomen elinkeinorakenne on muuttunut radikaalisti viimeisen sadan vuoden aikana; ei olekaan ihme, että nykynuoriso pitää tärkeänä itsensä toteuttamista työssä ja toimeentulon hankinnassa. Elämän merkityksellisyyden pohdintaa on käynyt myös filosofi Frank Martela, joka jäsensi asian seuraavasti: merkityksellinen elämä rakentuu siitä, että pääsee osaksi itseään suurempaa kokonaisuutta sekä siitä, että voi toteuttaa autenttista omanlaistaan elämää.

Työeläkkeiden kannalta on varsin positiivista, että työn kautta on osa suurempaa missiota ja työssä pystytään toteuttamaan itseä - sekä samalla hankkimaan toimeentuloa samalla kartuttaen eläkettä. Mieleeni muistuu klassinen tarina Nasan talkkarista, joka kysyttäessä ei suinkaan käynyt ’vain’ töissä, vaan kertoi lähettävänsä ihmisiä kuuhun. Itse pidän päivittäin huolta siitä, että vaikkapa omalle sukupolvelleni riittää eläkkeitä tulevaisuudessa, 2050-luvulla.

Kysymyksiä ja vastauksia työeläkekuntoutuksesta

Kommentit(2)

30.01.2018  Risto Syvälä  
Hyvä oivallus. Itse oivalsin, että olen saman kesän lapsia TEL- ja LEL-lakien kanssa - siis sisäänajettu, mutta matka jatkuu. Työelämää takana jo enemmän kuin edessä, mutta ei vielä loppuunajettu - ei myöskään TYEL, joka korvasi TELit ja LELit noin kymmenen vuotta sitten.
31.01.2018  Olavi  
Aivan oksettaa lukea näitä eläkelobbareiden makeilevia kirjoituksia, kun samaan aikaan järjestelmää ajetaan hiljalleen alas pala palalta. Kai tuollaisella asioiden vääristelylläkin pitäisi olla jokin raja? Miksi jatkuvasti maalailette mustaa valkoiseksi näissä kirjoituksissa?

Eläkeikää nostetaan, työelämä raaistuu, kilpailu kiristyy, sairaita ei päästetä työkyvyttömyyseläkkeelle, työttömiä rangaistaan, syntyvyys laskee. Tämä on sitä todellisuutta missä elämme. Ollaan menossa kohti kovaa ja armotonta yhteiskuntaa.

Minkähänlaisessa todellisuudessa kirjoittaja itse oikein elää? Jonkinlaisesta elämänkokemuksesta olisi ehkä hyötyä. Toimistotyttöset eivät näköjään ymmärrä mistään mitään.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kolme miinus kolme?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.