02.03.2015

Mikä ihmeen kuolevuusperustetäydennys?

Syksyllä työmarkkinajärjestöjen tekemä eläkeratkaisu sisältää eläke-etuuksiin tehtävien muutosten lisäksi myös monta eläkkeiden rahoitukseen liittyvää uudistusta. Eräs näistä on kuolevuusperustetäydennys. Tällä on tärkeä rooli, kun puhutaan tulevia vanhuuseläkkeitä varten rahastoitujen varojen riittävyydestä. Mitä kuolevuusperustetäydennys tarkoittaa ja miksi se tehdään?

Yksityisellä sektorilla vanhuuseläkkeitä rahastoidaan osittain jo työsuhteen kestäessä. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja maksaa työntekijän palkasta pienen siivun työeläkevakuuttajalle, joka tallettaa siivun myöhemmin alkavaa vanhuuseläkettä varten. Se, miten iso siivu on, perustuu mm. arvioon siitä, miten pitkään vanhuuseläkettä tullaan maksamaan. Tähän puolestaan vaikuttaa se, miten pitkään keskimäärin eletään – toisin sanoen, milloin keskimäärin kuollaan.

Jotta varoja on riittävästi tulevia vanhuuseläkkeitä varten, on tärkeää seurata, muuttuuko kuolevuus ajan myötä. Jos kuolevuus alenee eli ihmiset elävät keskimäärin pidempään, myös vanhuuseläkkeitä maksetaan keskimäärin pidemmän aikaa. Tällöin myös rahastoituja vanhuuseläkevaroja tarvitaan enemmän kuin ennen. Vastaavasti, jos elinaika lyhenisi, vanhuuseläkevaroja tarvittaisiin vähemmän kuin ennen.

Työeläkemaksu ei nouse

Telan laskuperusteasiain neuvottelukunta ja sen alajaos seuraavat vuosittain kuolevuuden kehitystä ja vanhuuseläkkeitä varten rahastoitujen varojen riittävyyttä. Kuolevuuden alenemisen myötä vanhuuseläkkeitä on tarvetta maksaa pidempään. Sitä varten varoja tarvitaan myös aiempaa enemmän.

Käytännössä tämä tehdään niin, että tulevaisuudessa rahastoitavia eläkkeitä varten palkasta talletettavaa siivua hieman nostetaan. Myös jo rahastoihin tallennettuja varoja tulee täydentää, jotta rahastoidut varat saadaan vastaamaan alentuneen kuolevuuden mukaista kehitystä.

"Perustetäydennyksen johdosta työeläkemaksua ei tarvitse korottaa."

Tämä ns. perustetäydennys tehdään eläkeratkaisun mukaisesti erilaisista puskurirahastoista ja tulevista vanhuuseläkerahastojen vuosittaisista korotuksista vuoden 2016 lopussa. Esimerkiksi työeläkemaksua ei ole tarvetta korottaa perustetäydennyksen johdosta.

Rahastojen täydennys ei ole uusi asia

Koska elinajan piteneminen on pitkään jatkunut ilmiö, tällaista rahastojen täydennystä on tehty ennenkin. Asiaan on varauduttu myös nykyisessä työntekijän eläkelaissa, jossa täydennyksen rahoitus on kuvattu. Nyt tehtävä täydennys rahoitetaan puskurirahastoista hieman toisella tavalla käyttäen useamman puskurirahaston varoja.

Edellisen kerran vanhuuseläkerahastoihin tehtiin täydennys vuonna 2001. Silloinkin samasta syystä kuin nyt: elinajan pitenemisestä johtuen. Työeläkeala huolehtii tulevia eläkkeitä varten tarvittavien varojen riittävyydestä myös tällä tavoin.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen miinus kolme?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.