07.03.2014

Miksi EU-vaaleilla on väliä?

Toukokuun europarlamenttivaaleissa luodaan pohjaa tuleville politiikkavalinnoille. Edellisellä 5-vuotiskaudella Eurooppa on siirtynyt kriisistä kriisiin. EU-instituutioilla on ratkaistavana useita ja merkittäviä ongelmia lähitulevaisuudessa. Ne koskettavat myös työeläkejärjestelmää.

Kansalaiset karttavat eurovaaliuurnia. Eurokriittisyydestä povataan nyt jonkinlaista nostetta. Parlamentissa vaikuttavat europuolueet ovat kotimaassa varsin tuntemattomia. Passiivisuuteen ei pitäisi olla mitään syytä.

Parlamentin valta on kasvanut Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen (2009) EU-lainsäädännössä sekä komission puheenjohtajan ja tämän johtotiimin valinnassa. Perinteisten painopisteiden, kuten sisämarkkinoiden ja maatalouden, lisäksi EU ohjaa yhä enemmän myös kansallista työllisyys- ja talouspolitiikkaa.

Kriisien jälkihoito ja ennaltaehkäisy muuttivat kaiken

Finanssikriisin myötä pinnan alla kasvaneet julkisten talouksien sekä työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat paljastuivat Euroopassa. Yhteisesti sovittuja talous- ja rahaliiton (EMU) sääntöjä rikottiin pitkin matkaa nykytilanteeseen. Talouskurin palautus on tapahtunut sekä EU:n normaalin lainsäädäntömenettelyn että poliittisten sopimusten kautta.

Velkatasojen alentaminen - tai ainakin jähmettäminen - on korkean työttömyyden oloissa tarkoittanut myös sosiaalisten ongelmien kärjistymistä ja maakohtaisten erojen kasvua. Euroopassa on kysytty pitäisikö EMU:lla olla myös sosiaalinen ulottuvuus, joka tasaisi eroja maiden välillä euron vakauden nimissä?

Talous- ja rahaliiton syventyminen integraation moottorina

Tulevaisuuden EMU:n rakennuspalikoista pankkiunioni ja talouspolitiikan koordinointi ovat jo aika pitkällä. Yhteisvastuuta esim. velkojen tai sosiaalipolitiikan suhteen sisältävä finanssiunioni taas vaatisi perussopimusten muuttamista. Nyt on tehty se, mikä on mahdollista ilman suurta remonttia. Jäsenvaltioiden tahto määrittelee lopulta solidaarisuuden määrän.

EU-tason suhdannetasaajilla tai esillä olleella keskitetyn työttömyysvakuutuksen kaltaisella elementillä muutettaisiin nykytilaa, jossa jäsenvaltiot käytännössä vastaavat omasta talous- ja sosiaalipolitiikasta.

Työeläkkeistä on päätettävä kansallisesti

"Eläkkeet pitää maksaa suhdanteista riippumatta."

Jäsenvaltioiden toimivaltaa eläkejärjestelmissä on kunnioitettava myös syventyvässä talousunionissa. Valtioneuvoston viime vuoden EU-selonteossa viime vuodelta todettiin, että sosiaalipolitiikan tulee kuulua pääasiassa jäsenvaltioille.

Eläkkeet ovat rakentuneet vahvasti kansallisten valintojen ja olosuhteiden pohjalta. Eläkepolitiikka kuuluu lähelle jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia. Sen pitää myös mahdollistaa työvoiman liikkuvuus sisämarkkinoilla ja tuottaa riittävä eläketurva pitkällä aikavälillä kestävällä tavalla.

Suomessa vakiintunutta kolmikantaista päätöksentekoprosessia ei saa ohittaa. Työeläketurvaa on huollettu ja tuunattu meillä hyvin sekä pitkäjänteisesti. Työeläkesijoitukset tuottavat ylijäämää talouskurissa määriteltyihin julkisen taloudenpidon alijäämä- ja velkamittareihin.

On myös muistettava, että työeläketurva ei ole luonteeltaan suhdannetasaaja. Eläkkeet pitää maksaa suhdanteista riippumatta ja ne riskit, joihin eläkevakuutuksella vastataan, eivät pohjimmiltaan riipu taloustilanteesta.

Talous- ja rahaliiton rakennuspalikoista ehkä tärkein kuitenkin on sen demokraattisen hyväksyttävyyden ja vastuuvelvollisuuden kehittäminen. Europarlamenttivaalit ovat edelleen ainoat, joissa jäsenvaltioiden kansalaiset voivat valita jonkin EU-elimen edustajat suoralla kansanvaalilla.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kahdeksan plus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.