16.04.2015

Miten käy tulevaisuuden eläkkeen?

Nordea julkaisi viime viikolla teettämänsä tutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta tuleviin eläkkeisiinsä. Tulosten mukaan epäily eläkkeellä pärjäämisestä on melkoisen suurta. Yli puolet vastanneista epäili eläkkeidensä pienenevän eläkeuudistuksen myötä.

Viime syksynä työeläkeuudistuksesta saavutettu neuvottelutulos laittoi kirkon keskelle kylää siinä näköalassa, jossa:

  • työeläkemaksuja ei voida jatkuvasti nostaa, koska työvoimakustannusten kohoaminen heikentäisi entisestään teollisuutemme kilpailukykyä,
  • suomalaiset elävät vanhemmiksi ja myös eläkkeellä olemisen aika pitenee,
  • työvoimamme määrä suhteessa työvoiman ulkopuolella oleviin pienenee, toisin sanoen työeläkevarat kerätään pienemmällä porukalla suhteessa edunsaajiin.

Saavutettu tulos ei kuitenkaan pienennä euromääräisesti kenenkään eläkettä. Suhteessa aktiiviajan ansiotasoon pienenemistä saattaa kyllä tapahtua.

Eläkkeiden ostovoimasta huolehtii jatkossakin työeläkeindeksi. Siinä elinkustannusten nousua kompensoidaan 80 prosentin painolla ja otetaan 20 prosentin painolla huomioon ansiotasossa tapahtuva kehitys.

Mitä pidempi työura – sitä parempi eläke

"Työeläkeala ponnistelee ehyiden työurien puolesta ammatillisella kuntoutuksella."

Eniten työssäkäyvän ihmisen henkilökohtaisen työeläkkeen määrään vaikuttaa työuran pituus. Mitä ehyempi työura on ja mitä pidempään se jatkuu, sen paremmaksi eläkeoikeus kehittyy. Yleinen talouskehitys ja työmahdollisuuksien olemassaolo vaikuttavat keskeisimmin työeläkkeen kertymiseen.

Työeläkeala ponnistelee omalta osaltaan ehyiden työurien puolesta työeläkekuntoutuksen keinoin. Tässä on viime vuosina saavutettukin huomattavaa edistystä.

Työurien ennenaikaisia katkeamisia voidaan torjua tehokkaasti, kun

  • työpaikalla työolot on järjestetty hyvin,
  • johdon ja henkilöstön välit ovat avoimet ja
  • työterveyshuolto on valjastettu tarttumaan jo varhaisessa vaiheessa henkilöstön työssä jaksamista uhkaaviin tekijöihin.

Viime vuoden tilastot tästä jo todistavatkin: uudet työkyvyttömyyseläkepäätökset vähenivät edellisvuodesta reippaasti. Niitä tehtiin noin 18 800, joista neljännes oli osatyökyvyttömyyseläkepäätöksiä. Viime vuonna työeläkelain mukaisia ammatillisen kuntoutuksen päätöksiä tehtiin noin 8000.

Sukupolvien oikeudenmukaisuudesta

Työeläkealalla on käynnistymässä sen miettiminen, pitäisikö työeläkekuntoutuksen repertuaaria monipuolistaa siitä, mitä se on jo pitkään ollut. Tärkeätä on kuitenkin pitää vastuun- ja kustannustenjako selkeänä kaikkien kuntoutusta toteuttavien tahojen kesken samalla, kun toimijoiden keskinäistä yhteistyötä tiivistetään nopean ja tuloksekkaan kuntoutuksen varmistamiseksi.

Positiivinen tulos Nordean teettämän tutkimuksen tuloksissa oli se, että puolet vastanneista aikoi jatkaa työelämässä yli 65 vuoden iän. Tämä heijastaa paitsi vastaajien tahtoa työskennellä pitempään myös omakohtaista käsitystä kyvystä tehdä niin. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,7-vuotiaina (Lähde: Eläketurvakeskus).

Suurimman haasteen työeläkkeen riittävyydelle antavat repaleiset työurat ja nuorisotyöttömyys. Nuorten aseman vahvistamiseksi onkin sovittu, että vuodesta 2017 alkaen työeläke alkaa kertyä jo 17 vuoden iässä tehdystä työstä. Työeläkkeen maksujen ja etujen pitää kohdella myös eri sukupolvia oikeudenmukaisesti.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kolme miinus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.