23.08.2019

Mitkä asiat vaikuttavat työeläkemaksuun?

Olet varmaan huomannut, että palkkakuitissasi lukee lakisääteinen työeläkemaksu. Tiedätkö mitkä asiat vaikuttavat työeläkemaksun määrään? Suomessa työntekijöiden työeläkkeet rahoitetaan perimällä työeläkemaksuja ansiotuloista pääasiassa työnantajilta ja työntekijöiltä. Osa maksuista rahastoidaan ja osa käytetään jo eläkkeellä olevien eläkkeiden maksamiseen.

Eläkemaksut eivät enää yksin riitä kattamaan väestön ikääntymisen myötä kasvaneista maksettavista eläkkeistä aiheutuvia kuluja. Työeläkemaksuja ei kuitenkaan ole tarvinnut nostaa yhtä paljon kuin eläkemenot ovat nousseet, sillä rahastoiduilla eläkevaroilla ja niille saatavilla tuotoilla on voitu kustantaa jo maksussa olevia eläkkeitä.

Eläkemaksun suuruus riippuu monesta eri asiasta. Ensin pitää tietää, paljonko eläkkeitä maksetaan eli vuosittainen eläkemeno. Siihen taas vaikuttaa eläkkeelle siirtyvien määrä kunakin vuonna ja kuinka paljon eläkettä kenellekin maksetaan eli paljonko eläkettä on karttunut työssäoloaikana. Merkitystä on myös ihmisen eliniällä eli sillä, kauanko eläkettä maksetaan.

Työikäisten määrä riippuu monesta tekijästä

Syntyvyys, kuolevuus, eliniän pituus, maahanmuutto ja etenkin nettomaahanmuutto määrittävät työikäisten määrää. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alentunut syntyvyys vaikuttaa työikäisen väestön määrään, työvoiman määrään ja sitä kautta työeläkkeiden rahoitukseen tulevaisuudessa.

Eri tekijöiden vaikutus poikkeaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Muutokset syntyvyydessä näkyvät työeläkemaksussa pitkällä aikajänteellä. Sen sijaan työperäinen maahanmuutto voi vaikuttaa nopeastikin.

Maahanmuutto voi nuorentaa väestöä, etenkin jos tulijat ovat perheenperustamisikäisiä. Tällöin myös vaikutus työeläkemaksun kannalta on pitkäaikainen, jos heidän työuransa täällä jatkuu vanhuuseläkeikään saakka. Työperäisen maahanmuuton edistäminen onkin yksi varteenotettava ratkaisu alentaa maksun korotuspainetta. Toisaalta Suomesta muuttaa vuosittain pois korkeasti koulutettuja ihmisiä työhön ulkomaille. Oleellista on nettomaahanmuuton pysyminen riittävän positiivisena.

Ihmisen keskimääräinen elinikä on kasvanut huomattavasti varsin lyhyessä ajassa. Vuonna 2009 käyttöön otettu elinaikakerroin sopeuttaa eläkkeen vastaamaan muutoksia elinajanodotteessa. Elinaikakerroin ei pienennä nyt eläkkeellä olevien eläkkeitä samalla tavalla kuin nuorempien ikäpolvien eläkkeitä tulevina vuosina. Tähän voi toki vaikuttaa työskentelemällä pidempään. Elinaikakertoimen tarkoitus on ohjata osa eliniän kasvusta työvuosiin. Elinaikakerroin joustaa myös toiseen suuntaan, jos ihmisen elinajanodote alenisi.

Työllisyysasteella on suuri merkitys työeläkemaksuun.

Työllisyysasteella eli työikäisistä töissä olevilla on suuri merkitys työeläkemaksuun: töissä olevien palkoista kerätään eläkemaksuja ja työntekijälle itselleen karttuu eläkettä töissä ollessa. Korkean työllisyyden aikana maksu voisi laskea, koska maksajia on paljon. Matalan työllisyyden aikana voisi käydä päinvastoin. Parempi työllisyys tuottaa paremmat eläkkeet paitsi työssäoloajan myös ansiotason kasvun myötä.

Eri sukupolvien koko vaikuttaa maksun määräytymiseen: mitä suurempi joukko on eläkkeellä työssä oleviin verrattuna, sitä suurempi vastuu maksuista on aktiiviväestöllä. Aktiiviväestön määrään vaikuttaa myös eläkkeellesiirtymisikä. Siksi työurien pidentäminen keventää työssä olevien maksutaakkaa.

Sijoitustuotoilla, eläkkeen määrällä ja myös veroilla on merkitystä

Eläkevarojen tuotoilla on keskeinen merkitys työeläkemaksun pitkän aikavälin kehitykselle. Eläkevaroille saatava tuotto vaikuttaa varojen määrään ja maksutasoon. Mikäli pitkän aikavälin tuotto olisi korkeampi, se mahdollistaisi työeläkemaksun alentamisen: prosenttiyksikön lisätuotto pitkällä aikavälillä merkitsee mahdollisuutta alentaa työeläkemaksua pysyvästi noin kahdella prosenttiyksiköllä. Jos eläkevarojen reaalituotto olisi vastaavasti yhden prosenttiyksikön matalampi, olisi maksun korotuspaine kolme prosenttiyksikköä. (Eläketurvakeskus: Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavälin laskelmat 2019)

Keväällä käytyjen eduskuntavaalien aikana saimme kuulla monia erilaisia lupauksia muun muassa siitä, miten yksittäisen eläkkeen määrää korotettaisiin. Kaikilla työeläkkeiden määrään tehtävillä muutoksilla on kuitenkin lopulta vaikutusta myös työeläkemaksuun tai eläke-etuuksiin. Kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin tehtäviä korotuksia varten tarvitaan varat aina niin ikään yhteisestä pussista, verovaroista.

Myös veroasioilla voi olla vaikutusta eläkemaksuihin. Erityisesti eläkevakuuttajien sijoitustoimintaan mahdollisesti kohdistuvat verot ovat poissa käytettävistä eläkevaroista ja ne pitää jostakin kompensoida. Mistäpä muusta kuin eläkemaksuista, ellei sijoitustoiminta olisi erittäin suotuisaa.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on neljä plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.