29.11.2016

Muisti lyhyt, eläkerahoitus pitkä

Poliittista muistia sanotaan usein lyhyeksi. Ehkä se sellainen onkin. Mutta kyllä muistin lyhyyttä esiintyy myös muualla. Emme ole siitä täysin vapaita edes vuosikymmenten mittaisia sitoumuksia sisällään pitävien eläkkeiden ja niihin liittyvän älyllisemmän keskustelun saralla.

Vai mitä muuta voi sanoa siitä, että pitkään huonoina jatkuvien sijoitustuottojen vaikutuksilla spekulointi alkaa sillä siunaaman sekunnilla, kun yksityisalojen työeläkesijoitusten kuluvan vuoden kahden ensimmäisen kvartaalin yhteenlaskettu nimellistuotto on nolla?

***

Korkojen mataluus on toki aito kotimaisen ja kansainvälisenkin sijoitusympäristön ongelma. Ja on ilman muuta mahdollista, että korot pysyvät matalina pitkään ja että tuottojen saaminen sijoitusmarkkinoilta on jatkossakin kovan työn takana.

Kehitys näyttää juuri nyt valitettavan verkkaiselta myös työeläkkeiden toisen rahoituslähteen eli työeläkemaksujen ja niiden kannalta keskeisen palkkasumman kasvun saralla. Palkkasumma kasvaa kovin kituliaasti eivätkä kotimainen työllisyys ja talouskasvukaan räjähdä silmille ainakaan ihan lähiaikoina.

Mutta haloo! Tästä kaikesta ei seuraa, että eläkejärjestelmämme olisi yht'äkkiä suorastaan ennen näkemättömissä vaikeuksissa. Tai että mallimme perustavimpia arvovalintoja pitäisi rientää muuttamaan tuossa tuokiossa.

***

Huonot näkymät eivät tuhoa mitään käden käänteessä. Pitkään jatkuessaan ne toki kasaavat nousupaineita työeläkemaksuun hieman tuonnempana, nopeimmillaan jo 2020-luvun alkuvuosina. Lähtötilanne tulevaisuuteen on kuitenkin juuri nyt poikkeuksellisen hyvä.

Eläkejärjestelmämme rahoituksellista tasapainoa on ensinnäkin parannettu merkittävästi ensi vuoden alussa voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa. Toisekseen työeläkelaitosten vakavaraisuus on keskimäärin vahvalla tolalla eli matalat tuotot eivät saa niitä heti hälytystilaan. Lisäksi työeläkemaksuistakin on tällä hetkellä sovittu useaksi vuodeksi eteenpäin, peräti vuoden 2021 loppuun saakka.

Sitä ennen ehditään järjestää seuraavat eduskuntavaalit Suomessa ja Euroopan parlamentissa, ja myös valita uusi presidentti niin Suomessa, Venäjällä kuin vasta muutama viikko sitten uuden presidentin jo kertaalleen valinneessa Amerikan Yhdysvalloissa. Myös sijoitusmarkkinoilla, maailmantaloudessa ja kotimaisen työllisyyden kehityksessä ehtii tapahtua sitä ennen kaikenlaista.

Vuoden 2022 eläkemaksusta päästään siksi aikanaan päättämään paljon nykyhetkeä varmemman tiedon varassa.

***

Negatiiviset skenaariot ovat näistä hyvistä lähtökohdista huolimatta mielestäni hyödyllisiä. Ne avartavat ensinnäkin ajattelua. Ja ne osoittavat kiistatta sen, miten tärkeää on hakea ja saada työeläkevaroille tuottoja myös Suomen ulkopuolelta.

Kun oman talouskasvumme mataa ja vienti ei vedä, ulkomaille sijoittaminen tuo maksussa jo oleviin eläkkeisiimme rahoitusta toisten maiden talouskasvun hedelmistä. Ja näin siis todella ihan oikeasti tapahtuu, sillä työeläkevarojen sijoitustuotot ovat olleet tämän vuoden kahta tuoreinta kvartaalia lukuun ottamatta pääosin positiivisia. Tuotot ovat olleet viime vuosina myös paljon maamme omaa talouskasvua parempia.Negatiiviset skenaariot kertovat myös siitä, että eläkejärjestelmämme perustavat arvovalinnat ovat merkityksellisiä ihmisten ja työpaikkojen arjen kannalta.

Osittaisen rahastoinnin ansiosta voimme ensinnäkin rahoittaa nyt maksussa olevat eläkkeet alhaisemmilla palkoista perittävillä maksuilla kuin siinä tapauksessa, että rahastoja ei olisi ollenkaan olemassa. Se on erittäin myönteistä työn tarjoamisen ja vastaanottamisen kustannusten näkökulmasta.

Sijoitusriskien kantaminen yhdessä saa puolestaan aikaan sen, että työeläkettä saavien eläkeläistemme elintaso ei riipu vuosittaisista sijoitustuotoista.

Se oli erityisen miellyttävää finanssikriisiä välittömästi seuranneina vuosina. Mutta sillä on merkitystä myös nykyisten matalien sijoitustuottojen aikana.

***

Olen itse kehitysoptimisti ja uskon siihen, että niin maailma kuin maailmantalouskin muuttuvat vielä moneen kertaan ennen 2020-luvun alkuvuosia. Uskon myös, että vaikeidenkin päätösten tekeminen ajassa on aina mahdollista – myös politiikassa. Näinhän kävi myös ensi vuonna voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa.

Uudistuksen valmistelu oli perusteellista ja siihen liittyvä päätöksenteko välillä tuskallisenkin hidasta. Valmista tuli pitkän väännön jälkeen kaikesta huolimatta. Samaa ei voi valitettavasti ainakaan vielä sanoa muista Suomen talouden ja kansalaisten elintason kehityksen kannalta tarpeellisista rakenneuudistuksista. Sitä suuremmalla syyllä tulee olla iloinen ja tyytyväinen ensi vuonna voimaan astuvasta eläkeuudistuksesta.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kahdeksan miinus kahdeksan?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.