06.03.2015

Nainen - tuumaa hetki tulevia eläkepäiviäsi

Suomessa ansioon perustuva työeläke kertyy palkasta, mutta myös joistakin palkattomista jaksoista. Yksi näistä jaksoista on äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa. Toinen on kotihoidon tuki. Eläke karttuu niiltä silloin, kun perhevapaan käyttäjällä tai kotihoidon tuen saajalla on ollut siihenastisen työuransa aikana tietty vähimmäismäärä ansioita.

Nämä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita sekä kotihoidontukea koskevat säännökset tulivat voimaan vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Ja mikä parasta, ne säilytettiin ennallaan myös viime syksyn eläkeneuvottelutuloksessa.

Sille kannattaa nostaa hattua naistenpäivänä, onhan valtaosa perhevapaiden ja kotihoidontuen käyttäjistä naisia.

* * *

Naisten eläke on vain 66 % verrattuna miesten eläkkeisiin.

Omien eläkepäivien ajattelu ei yleensä ole mielessä päällimmäisenä silloin, kun tuore äiti hoitaa pientä lasta kotona. Huomio on aivan muualla. Mietitäänpä yhdessä kuitenkin hetki.

Naisten omaan työuraan perustuva eläke oli vuonna 2013 keskimäärin vain 66 prosenttia verrattuna miesten eläkkeisiin. Naisen työstään saama eläke-euro on siis merkittävästi miehen eläkettä pienempi.

Ero johtuu osin siitä, että naisten palkat ovat keskimäärin miesten palkkoja pienemmät. Lisäksi pienten lasten äitien työllisyysaste on ollut ja on selvästi isiä alhaisempi.

Kiitos vuoden 2005 uudistuksen, naisen aikanaan saama työeläke ei vielä juurikaan pienene mieheen verrattuna sillä, että hän on äitiys- ja vanhempainvapaalla. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos hän on sen lisäksi vielä useamman vuoden hoitovapaalla.

* * *

Hoitovapaan aikana maksettava kotihoidontuki kerryttää naisen kuukausieläkettä yhden vuoden aikana noin 10 euroa. Keskipalkkaisesta työstä eläkettä kertyy samassa ajassa vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen karkeasti ottaen noin 45 euroa.

Erotus on noin 35 euroa. Se ei ehkä tunnu äkkiseltään tajuntaa räjäyttävältä. Erotus myös jää selvästi tätä pienemmäksi niillä naisilla, jotka tekevät työtä paljon keskimääräistä pienemmällä palkalla.

Lopulta ero kuitenkin on verrattain iso ja kertautuu kaikkien kotona vietettyjen vuosien myötä. Eroa kasvattaa myös se, että työstä poissa vietetyt vuodet voivat helposti vaimentaa naisen tulevien ansioiden ja uran kehitystä myös myöhempinä vuosina.

Lisäksi ero pysyy voimassa kaikkien niiden lukemattomien kuukausien ajan, jotka tämän päivän nuori nainen on aikanaan eläkkeellä. Ja niitä kuukausia nykyajan nuorilla naisilla on edessään harvinaisen monta.

* * *

Voisiko omaa eläkettään sitten korottaa jollain tavalla? Kyllä voisi. Eläkettä karttuu enemmän esimerkiksi työskentelemällä pidempään tai pyrkimällä mahdollisuuksien mukaan tehtäviin, joissa maksetaan parempaa palkkaa. Myös jokainen alimman eläkeiän saavuttamisen jälkeen työtä tehty kuukausi ja vuosi kartuttaa eläkettä.

Otetaan esimerkiksi vuonna 1985 syntynyt Jenni. Oletetaan, että hän on aloittanut työuransa 22-vuotiaana ja että hän saa työstään naisten keskimääräistä palkkaa eli 3000 euroa kuukaudessa. Jennin eläkeikä on 67 vuotta 5 kuukautta. Jenni hoitaa lastaan kotona noin kolme vuotta. Tällöin hänen lopullinen eläkkeensä on 1723 euroa kuukaudessa.

Entä jos Jenni haluaisi eläkettä 300 euroa enemmän, siis yhteensä yli kaksi tonnia kuussa? Tuo summa kertyisi, jos hän jatkaisi työskentelyä vielä 2 vuotta ja 5 kuukautta alimman eläkeiän saavutettuaan. (*)

* * *

Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että naisten kannattaa pysyä vaikka vain hennoillakin säikeillä kiinni työelämässä myös niinä vuosina, kun lapset ovat pieniä - ja uhrata kaiken kiireen keskellä muutama ajatus myös omalle eläkkeelleen.

Toinen oppi voisi olla se, että omasta jaksamisesta ja osaamisesta kannattaa pitää kiinni myös oman elämän ruuhkavuosina. Sen turvin työuraa on helpompi jatkaa myös sitten, kun lapsiperheen arjen ruuhka hieman helpottaa.

(*) Jennin eläke on laskettu sen mukaan, että vuoden 2017 eläkeuudistus tulee voimaan työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaisesti. Elinaikakerroin on 0,878. Laskelmissa ei ole huomioitu palkkakehitystä tai indeksointia. Lähde: Eläketurvakeskus.

Kommentit(3)

06.03.2015  Pauli Sumanen  
Sanot: "Ero johtuu osin siitä, että naisten palkat ovat keskimäärin miesten palkkoja pienemmät."

Onko sinulla tutkimusta tai tilastoa, johon perustat väitteesi?
Jos nimittäin jaat verotiedoista saatavat miesten ja naisten palkkatulot miesten ja naisten tekemillä vuosityötunneilla, saat tuloksen, jonka mukaan miehet ja naiset saavat Suomessa suunnilleen samaa keskituntipalkkaa tekemäänsä työtuntia kohden. Eli palkkataso on miehillä ja naisilla sama.
Eikä noissa eläkkeissäkään ole epätasa-arvoa. Vuonna 2010 miehet ja miesten työnantajat maksoivat TEL-maksuja noin 11,1 miljardia euoroa, mutta miehet saivat TEL-eläkkeitä samana vuonna vain noin 10 miljardia. Naiset maksoivat 7,9 miljardia ja saivat työeläkkeitä noin 9 miljardia.
Sinulla on kaikki mahdollisuudet julkaista uudet luvut vuodelta 2014.

Ole hyvä ja tee niin, niin saamme viralliset tiedot, mikä on totuus eläkkeiden saajista ja eläkkeiden maksajista.
07.03.2015  Tapani Tauriainen  
Olisi kyllä paikallaan ottaa huomioon myös se, että jää saamatta 2 vuoden ja viiden kuukauden eläke, jos jatkaa työntekoa yli normaaliajan. Jos haluaa jatkaa työntekoa, voinee eläkettä kerryttää uudella eläkejaksolla. Tätä asiaa eivät suuret eläkejohtajat näytä "muistavan" jutissaan.
11.03.2015  Telan viestintä  
Kiitos kommenteistanne. Naisten ja miesten välisiä palkkaeroja on käsitelty esimerkiksi STM:n tänä vuonna julkiasemassa raportissa ”Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen”. Raportista käy ilmi esimerkiksi, että vuonna 2008 sukupuolten väliset keskimääräiset erot säännöllisen työajan keskituntiansioissa yksityisellä sektorilla olivat 18,3 prosenttia. Säännöllisen työajan kuukausiansioissa sukupuolten väliset keskimääräiset erot olivat puolestaan 22,8 prosenttia. Kyseinen raportti on luettavissa verkossa, osoitteessa http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=12777119&name=DLFE-33725.pdf

Kuten tässä blogikirjoituksessakin tuotiin esiin, työeläkkeen kannalta merkitystä on koko työuralla tehdyllä työajalla. Työeläke perustuu ansaittuun palkkasummaan, johon vaikuttavat sekä yksikköpalkat että tehty työaika. Kirjoituksessa ei otettu kantaa siihen, mikä on kunkin henkilön tai sukupuolen maksamien maksujen ja saatujen eläkkeiden välinen suhde, vaan haluttiin herättää naisia ajattelemaan hetki omaa työeläkettään myös silloin, kun on kotona hoitamassa pientä lasta. Kuten kirjoituksessa todetaan, hoitovapaan ajalta kertyvä eläke voi jäädä huomattavastikin pienemmäksi kuin vastaavana aikana työstä karttuva eläke olisi. Tämä on seikka, joka on hyvä tiedostaa tehdessään omia valintojaan tuoreena äitinä.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kuusi miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.