14.01.2020

Niin makaat kuin petaat?

Taannoinen työeläkealan slogan ’Työstäsi kasvaa työeläke’ on edelleen relevantti. Sen voisi ilmaista myös, että ’sitä saat, mitä tienaat’. Palkastasi karttuu eläkettä ja mitä pidempään työskentelet, sitä parempi on eläkkeesi. Sääntö voi tuntua tylyltä, sillä elämä ei aina mene niin kuin suunnittelee, eikä kaikkeen voi itse vaikuttaa. Näin voi käydä kenelle tahansa, mutta ilmiö korostuu naisten eläkkeissä, jotka tunnetusti jäävät miesten eläkkeitä pienemmiksi.

Yhteiskunnan rakenteen muuttuessa naiset on tarvittu ja saatu houkuteltua töihin kodin ulkopuolelle. Itse sain työssäkäyntiin mallin äidiltäni. Se ei ollut maalla yleistä vielä lapsuudessani 1970-luvullakaan. Kavereilla oli äidit kotona odottamassa koululaisia. Minä kävin usein koulun jälkeen kaupassa ja hain joskus sisaretkin päivähoidosta. Vanhimman lapsen rooli velvoitti huolenpitoon muista.

Sosiaalipolitiikan opinnoissa tulin tietoiseksi, että työssäkäynti on parasta sosiaalipolitiikkaa: se tuo toimeentulon paitsi työssäoloaikana, niin samalla varmistaa eläkeaikaista toimeentuloa, eläkettä. Vaan miksi naisen työskentely tuottaa pienemmän eläkkeen kuin mitä miehen työssäkäynti?

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti marraskuussa tutkimuskatsauksen sukupuolten välisistä eläke-eroista. Naisen eläke on viidenneksen miesten eläkkeitä pienempi. Ero on suuri.

Ongelma ei ole kuitenkaan eläkejärjestelmässä, vaan työelämässä. Eläke-ero juontaa juurensa pääosin palkkaeroista: Naisen palkkaeuro on 84 senttiä. Eläkkeelle siirryttäessä ero suurenee, ja naisen eläke-euro on 79 senttiä. Tarkasteltaessa vain työeläkkeitä huomataan, että naisten työeläkkeet ovat ajan myötä nousseet johtuen naisten työssäkäynnin lisääntymisestä. Naisen työeläke-euro on edelleen 68 senttiä.

Palkkaepätasa-arvo on yksi sitkeimmistä tasa-arvo-ongelmista Suomessa. Näin on linjattu muun muassa Naisjärjestöjen keskusliiton kansalaisjärjestöraportissa. Palkka-avoimuuden edistäminen on tärkeä askel palkkaerojen kaventamisessa. Sitäkin merkittävämpi haaste on se, että Suomen työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet miesten ja naisten töihin.

Naisen työuraa nakertaa moni asia

Ja sitten on ne paljon puhutut perhevapaat, joiden rooli eläke-erojen muodostumisessa on merkittävä. Vanhemmilla on mahdollisuus hoitaa alle kolmevuotiaita lapsiaan kotona ja useimmiten se on perheen äiti, joka käyttää tätä lapsenhoitomahdollisuutta jonkin aikaa. Miehet käyttävät vain kolme prosenttia vapaasti vanhempien kesken jaettavasta vanhempainvapaasta. Onko syy miehen parempi palkka? Toivottavasti ei, sillä perheen tulojen näkökulmasta myös paremmin tienaavan kannattaa pitää vanhempainvapaansa, ne kun ovat ansiosidonnaista etuutta.

Naisten toivottaisiin puolestaan palaavan hoitovapaalta aiemmin töihin, eikä hoitavan lapsia kotona. Kun äidit palaavat töihin, he kantavat suurta vastuuta lapsista ja kodista. Edellä mainitun tutkimuskatsauksen mukaan naiset tekevät miehiä enemmän osa-aikatöitä sovittaakseen työ- ja perhe-elämää yhteen. Perheenisät sen sijaan tekevät enemmän ansiotyötä kuin lapsettomat kollegansa. Yleisemminkin miehet tekevät enemmän ylitöitä, pyytävät enemmän palkkaa ja saavat bonuksia. Näillä kaikilla on vaikutusta ansioihin, joista työeläke kertyy.

Naisten hoivavastuu ulottuu yhä useammin myös omiin ikääntyviin vanhempiin. Ja tämä on ilmiö, joka ei tule ikääntyvässä yhteiskunnassa katoamaan. Naiset tekevät paljon työtä koko elämänsä, mutta se ei välttämättä näy eläkkeessä.

Ratkaisuissa katse tulevaisuuteen

Mitä naisten eläkkeille sitten pitäisi tehdä? Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, pitäisikö naisten eläkekertymää korjata takautuvasti lastenhoitoaikoja kompensoiden. Ongelmaa olisi syytä korjata määrätietoisesti tulevaisuuteen katsoen – eli varmistaa, että naisille kertyy jatkossa yhä paremmin työeläkkeitä.

On otettava kaikki keinot käyttöön siinä, että työelämässä saadaan kerrytettyä kunnon eläkkeet.

Ensisijaisesti on siis otettava kaikki keinot käyttöön siinä, että työelämässä saadaan kerrytettyä kunnon eläkkeet. Vain näin saadaan hiljalleen kurottua eroa umpeen. Osa keinoista on yksilön, osa päättäjien käsissä.

Palkat ovat ykkösratkaisu, kuten edellä jo todettiin. Perhevapaiden pitäisi jakautua tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Valinta perhevapaista olisi hyvä tehdä perheissä punnitsemalla vaikutukset sekä isän että äidin toimeentuloon nyt – ja myös kauempana tulevaisuudessa. Eläkkeen karttuminen nykyisin myös perhevapailta on hyvä asia, joskin on hyvä olla tietoinen siitä, että eläkekertymä ei vastaa palkasta kertyvää eläkettä, vaan voi jäädä etenkin kotihoidontuenjaksolla huomattavastikin pienemmäksi (lue lisää ja laske perhevapaiden eläkevaikutukset työeläke.fi:ssä).

Jotta emme jumiudu tuttuihin kaavoihin, tarvitaan tietoa ja kannustavia esimerkkejä erilaisista tavoista jakaa perhevapaita ja sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää. Laadukkaat päivähoitopalvelut ja joustava perhevapaajärjestelmä sekä molempien vanhempien osa-aikatyön tekemisen mahdollisuus ovat tässä avainasemassa. Päätös on kuitenkin tietysti aina perheen sisäinen.

Naisten kohdalla kyse on myös omista valistuneista valinnoista koulutuksen ja ammatinvalinnan suhteen – ja yhteiskunnan tasolla näiden valintojen ohjaamisesta ja tukemisesta. Eläkeläisköyhyyden suhteen maahanmuuttajanaiset ovat riskiryhmä. Heidän integroitumistaan yhteiskuntaan ja työllistymistään on tuettava entistä enemmän. Toinen riskiryhmä on matalapalkkaiset työntekijäammateissa toimivat naiset. Lastenhoidon tuomat katkokset, työttömyys ja työkyvyttömyys osuvat erityisesti heidän työuriinsa.

Jokaisen meistä kannattaa miettiä, mille alalle hakeutuu, selvittää alan palkkataso ja mahdollisuuksien mukaan pitää huolta omasta palkkakehityksestä. Koulutus kannattaa aina. Mahdollista uudelleen kouluttautumista ja ammatinvaihtoa ei kannata pelätä.

Työkyvystä ja osaamisestaan on syytä kaikkien pitää huoli koko työuran. Jos vain työkykyä riittää ja työtä on tarjolla, töitä kannattaa tehdä eri elämänvaiheissa, vaikka vain osittain. Työeläkettä kun kertyy kaikesta tehdystä työstä, myös lyhyistä rupeamista. Eläkettään voi parantaa myös jatkamalla työuraa alimman eläkeiän yli. Työniloa!

Tela on mukana sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa Sukupuolten eläke-erot -hankkeessa, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014-2020). Hankkeessa on muun muassa tuotettu laskuri, jolla voi arvioida perhevapaiden vaikutukset omaan eläkkeeseen.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yksi miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.