28.02.2018

Onko ikään perustuva identiteettipolitiikka taas yksi jakolinja lisää?

Sukupolvien välinen ketju näyttää kiristyvän, kun väestö vanhenee voimakkaasti. Ikäluokkien väliset taloudelliset suhteet tulevat erityisen selvästi näkyviin eläkkeissä. Tärkeää sukupolvikeskustelua kirittävät sekä seniorit että nuoret. Ikään perustuva identiteettipolitiikka kaipaa sillanrakennusta ja toisen asemaan tutustumista.

Coca-Colan uudessa mainoksessa seniorikodissa istuva Mr. Hadley saa ensi kertaa käteensä nollasokerisen Zero-pullon, mikä johtaa uusien kokemusten vyöryyn. Uuden kohderyhmän tunnistaneen kampanjan tähtäimessä ovat kulutusvoimaansa ja väestöosuuttaan kasvattaneet ”hopeaketut”.

Samaan aikaan, kun seniorien määrä ja asema kasvaa, yllättävän moni heistä tuntee myös osattomuutta yhteiskunnassa (Huomisen kynnyksellä 2016-tutkimus). Nuorten tulevaisuuden odotukset taas näyttävät näivettyneiltä, sitä enemmän mitä katsotaan oman elämän ulkopuolelle (Nuorisobarometri).

Sukupolvikeskustelun kattilassa on nyt painetta sekä nuorten että eläkeläisten puolelta, joiden ideat tuntuvat hylkivän toisiaan kuin magneetin navat.

Eläkeläispopulismi on herätetty

Kansalaisaloite työeläkeindeksin sitomisesta 100-prosenttisesti palkkakehitykseen keräsi vuonna 2016 yli 80 000 nimeä. Aloitteen ympärillä käytiin yli puoluerajojen hyvin voimakkaasti tunteisiin vetoavaa julkista keskustelua.

Työeläkkeiden tason korotukseen tähdännyt aloite sai viime vuonna täystyrmäyksen eduskunnan käsittelyssä. Siinä ei pystytty perustelemaan indeksikorotuksen rahoitusta, mikä olisi syönyt ajan kuluessa työeläkerahastot loppuun.

Päällimmäisenä mieleen jäi tutkimustietoon perustuvan päätöksenteon periaatteen hylkääminen ja suuren väestöryhmän edustuksen omiminen. Nykyeläkeläinen ikään kuin nostettiin tärkeysjärjestyksessä työssäkäyvien ja tulevien eläkeläisten ohi. Käytännössä Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan suurinta hyötyä saaville olisi haluttu antaa vielä lisää.

Indeksimuutoksen vaikutuksiin ladataan monesti turuilla ja toreilla ylisuuria odotuksia, mitä se edes toteutuessaan ei voisi mitenkään täyttää. Ikuisuusaihe on mediankin perusteella taas nousussa kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Riittävä ja sosiaalisesti kestävä eläketurvan taso on tärkeä tavoite, mutta indeksimuutos on siihen huono lääke, kuten Kotamäen ja Kärkkäisen artikkelissa osoitetaan.

Haluavatko nuoret leikata eläkkeitä?

Nyt eläkkeelle jäävät ovat voineet työskennellä työeläkelakien voimassaoloaikana (vuodesta 1962-). Suuri suunnitelma toimii: työeläke on ylivoimaisesti tärkein suomalaisten toimeentulon lähde eläkkeellä. Kelan minimieläkkeiden rooli on pienentynyt, mutta ei katoamassa.

Finanssikriisin jälkeinen 2010-luku on Euroopan tasolla (Bruegel 2015) on ollut nuorille karua aikaa ja merkinnyt erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvua sekä köyhyyden lisääntymistä. Suomessa eläkeläisiin on kohdistunut leikkauksia, mutta koska työeläkkeet on katsottu vuosikymmenten ajan kuuluvan perustuslain näkökulmasta omaisuuden suojan piiriin, niihin on kohdistunut ainoastaan indeksijäädytys vuonna 2015.

Nuorten riveistä on kuulunut joitain protestiääniä sukupolvien välisestä tulonjaosta, kun omat tulevaisuuden odotukset ovat alentuneet. On totta, että nyt eläkkeelle olevat ovat maksaneet huomattavasti vähemmän vakuutusmaksuja työeläkkeestään kuin tulevat eläkeläiset. Toisaalta koko hyvinvointivaltio on kasvanut 1960-luvun alusta.

Yleisfiiliksenä on huoli rahoituksen kestävyydestä sekä isojen muutosten aikaansaaminen, ei siis vain parametrien kanssa kikkailu. Työeläkemallin maksujen, rahastojen ja etuuksien kokonaisuus on nyt rahoituksellisesti kestävämpi kuin koskaan, kuten viimeisimmästä ETLA:n tutkimuksesta käy ilmi, vaikka uudistuksia tarvitaan kyllä jatkossakin. Taannehtiva lainsäädännön muuttaminen olisi kuitenkin ongelmallista luottamuksen ja oikeusvaltioperiaatteiden näkökulmista.

Vanhaksi elämisen riskienhallinta vaatii kaikkialla huomattavia resursseja käy ilmi eläkemaksutasovertailusta (ETK). Muuallakin Euroopassa pohditaan aktiivisesti sukupolvien riskienjakoa ja haasteet ovat samoja, mutta järjestelmät hyvinkin erilaisia.

Muuallakin Euroopassa pohditaan aktiivisesti sukupolvien riskienjakoa ja haasteet ovat samoja, mutta järjestelmät hyvinkin erilaisia.

Vahvistuuko ikäluokkien identiteettipolitiikka seuraavissa eduskuntavaaleissa?

Identiteettipolitiikalla tarkoitetaan rajatun väestöryhmän kautta jäsennettyä maailmankuvaa sekä tehtyä politiikka, kokonaisvaltaisempien ideologioiden sijaan. Esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisen identiteetin ja etnisyyden pohjalta on syntynyt paljon erityyppisiä poliittisia liikkeitä.

Käsitteenä identiteettipolitiikka on pohjimmiltaan neutraali, vaikka sitä on käsitelty viime vuosina myös negatiivisessa sävyssä. Tämä on osittain liittynyt tapaan, jossa vahvan identiteettiin sitoutumisen kautta luodaan ärhäkkä vastakkainasettelu koko yhteiskunnan tai toisenlaisen identiteetin omaavien kanssa.

Ikään perustuva identiteettipolitiikka voi lähitulevaisuudessa vahvistua. Puolueuskollisuus on ollut tähän asti Suomessa suhteellisen vahvaa, vaikka poikkeuksellisissa presidentinvaaleissa se ei tosin näkynyt. Se on kuitenkin houkuttelevaa, koska sillä voidaan todistetusti saada tunteet pintaan ja ihmiset barrikadeille.

Keskustelu eri ikäluokkien asemasta on äärimmäisen tärkeää erityisesti työeläkkeissä, missä työssäkäyvät pääasiassa rahoittavat aina eläkkeellä olijoiden eläkkeet, kun rahastoista katetaan pitkässä juoksussa noin neljännes menoista.

Edustavuus on hankala kysymys, koska eläkeläisiä on noin 1,5 miljoonaa ja nuorisolain mukaisia nuoria (alle 29-v) noin 1,8 miljoonaa. Väistämättä vanhojen ja nuorien välillä voi joskus olla paljonkin yhteistä, elämäntilanteesta riippuen. Ääni tulee olla myös elinkaaren keskivaiheella ja kurahousuikäisillä, joilla kaikilla on intressinsä.

Jakolinjojen sijaan kaikkien pitäisi pystyä kuvittelemaan ainakin hetken, millaista toisen kengissä olisi taivaltaa. Yhden hallituskauden väli ei sekään riitä, vaan etuuksien riittävyyttä ja rahoituksellista kestävyyttä tulisi katsoa pitkällä aikavälillä.

Kommentit(14)

28.02.2018  JukkaJ  
Kiinnitin huomiota väliotsikkoosi 'Eläkeläispopulismi herätetty'. Kysynkin onko se populismia, että eläkeläiset haluavat tasavertaista kohtelua muiden tulonsaajien kanssa? Pikemminkin leimaisin omaan kirjoitukseesi populismin leiman, kun yrität siinä lyödä juopaa nuorten ja vanhempien ikäluokkien välille 'ketun häntä kainalossa'. Oletko muuten sitä mieltä, että työeläkemaksujen ei tulisikaan olla prosentteina työtulosta, vaan joku könttäsumma, kun mainitset, että suurinta eläkettä saaville olisi annettu vielä lisää. Tokihan tietty prosentti suuresta summasta antaa enemmän kuin sama prosentti pienestä summasta.

En usko, että kukaan haluaa syödä eväät lastensa lautaselta, mutta toivoisin, että eläkeläisillekin suotaisiin edes tasa-arvoinen kohtelu muihin verrattuna.

Miten itse suhtaudut tietoon, että 68 vuotta täyttänyt eläkeläinen maksaa 'lisäveroina' suunnilleen saman summan kuin muut tulonsaajat maksavat vaikka pakollisina palkansaajamaksuina? KHO totesi vuosikertapäätöksessään 2016:180, että tämä menettely oli oikein 65-vuotiaan kohdalla, koska tällöin hänen ikäisensä palkan- ja eläkkeensaajan nettotulot pysyivät suunnilleen samansuuruisina. Mutta 68 vuotta täyttäneeltä ei enää peritä esimerkiksi työeläkemaksua, vaikka saman ikäinen eläkeläinen maksaa yhä hautaansa asti sen perusteella säädettyä 'lisäveroa'.
KHO korosti päätöksessään myös hallituksen esityksessään mainitsemaa tavoitetta, että sekä saman suuruisista eläkkeistä että työtuloista tulisi jäädä niiden saajille verojen ja veroluontoisten maksujen jälkeen suunnilleen saman verran käteen.

68 vuotta nuoremmilla näin käykin ja siksi KHOn päätös on ymmärrettävä, mutta 68 vuotta täyttäneille käykin päinvastoin ja ero nettotyötulon ja nettoeläkkeen välillä kasvaa. Näin maamme hallituksen toive ei tuossa ikäryhmässä toteudukaan.

Onko siis populismia se, että eläkeläiset toivovat vain samaa kuin maamme hallitus eläketulon lisäverosta päättäessään? Mielestäni ei, koska tässä ikäryhmässä nykyisin noudatettava verotus haiskahtaa jopa syrjinnältä, johon myös perustuslakimme ottaa kantaa.

KHO perusteli päätöstään myös samoin kuin aikoinaan hallituksemme: yhtenä tarkoituksena verouudistuksella oli myös työurien pidentäminen. Mutta esityksessä eikä KHOn ratkaisussa mainittu, missä iässä kansalaisten sanktioilla työelämään kannustamisen voisi lopettaa. Niinpä kysyisinkin, mikä olisi siihen sopiva ikä? Ilmeisesti 80-vuotiaan olisi jo vaikea saada töitä työmarkkinoilta, entä 70-vuotiaan, kun joidenkin mielestä se on vaikeaa jopa 60-vuotiaalle. Mikäli vanhus ei onnistu hänelle asetetun mahdottoman tehtävän suorittamisessa, ei voi olla mielestäni oikein, että häntä rangaistaan siitä lisäverolla.

Edellä esitettyyn liittyvät myös vapaaehtoiset eläkevakuutukset, joita vakuutusyhtiöt maamme hallituksen tuella kauppasivat kansalaisille 1980-luvulla. Silloin ei varoitettu mistään eläketulon lisäverosta, koska sitä ei ollut. Vakuutuksia vain myytiin lähinnä työeläkkeen lisäksi, kun kansalaisiin oli istutettu pelko eläkevarojen riittävyydestä. Kauppa kävi hyvin ja pian alkoi vakuutuksen ehtojen kiristys, joka lähes tyrehdytti mainittujen vakuutusten kaupan. Lopulta näiden ansiotulona verotettavien vapaaehtoisten eläkevakuutusten perusteella maksettavien eläkkeiden tilalle tulivat pääomatulona verotettavat vapaaehtoisten eläkevakuutusten perusteella maksettavat eläkkeet. Molemmat vakuutustyypit ovat eläkevakuutuksia, mutta vain ensimmäisestä maksetaan eläketulon lisäveroa. Miten tämä voi olla oikein? Eikö lisäveron tulisi koskea molempia tai ei kumpaakaan?

Sitten mainitsemaasi kansalaisaloitteeseen. Siinähän haluttiin muuttaa taitettu indeksi työtuloindeksiksi. Voi olla, että siinä tavoite oli liian korkealla ETKn vuosikymmeniä eteenpäin luotaavien laskelmien perusteella, mutta olen ymmärtänyt, että kansalaisaloitteen tarkoitus oli myös avata keskustelu asiasta, jonka perusteella eduskunta olisi voinut päätyä myös suosittelemaan työtuloindeksin sijasta vaikka 50/50 puoliväli-indeksiä tai jotain muuta, joka olisi säilyttänyt eläkerahastojen arvon siedettävällä tasolla myös tuleville sukupolville. Näin ei kuitenkaan käynyt, mikä on valitettavaa, koska uskon jostain kuitenkin löytyvän ratkaisun, mikä olisi kaikille osapuolille siedettävä.

Edellä esittämääni taustaa vasten tuntuvat Hesarin hiljan paljastamat tiedot sinänsä lainmukaisesti työeläkeyhtiöiden jakamista työhyvinvointirahoista valitsemilleen yrityksille vähintään irvokkailta.

Viime vuosina on eläkeläisten taloutta kuristettu tosi rankasti ja mielestäni epäoikeudenmukaisesti. Asiasta voi toki olla eri mieltä, mutta miltä tuntuvat työeläkeindeksin korotukset vaikka entisestä valtiovarainministeri Rinteestä alkaen muistaakseni: 0,39%, 0,00% ja 0,55%? Korjaa jos muistin väärin. Tai tuo huippukorkea epätasa-arvoinen verotus, johon alussa viittasin?

Jos tämän jälkeen vielä leimaat näihin epäkohtiin korjausta haluavia populististeiksi, niin ihmettelen todella sananvalintaasi. Eikö meidän kaikkien yhteinen etu ole syrjinnän lopettaminen - etenkin, kun se kohdistuu ryhmään, jonka puolustuskyky on rajallinen.
01.03.2018  Janne Pelkonen  
Hei,

Kiitos kommenteista. Kirjoituksen tarkoituksena on avoimesti keskustella nyt julkisuudessa olevien erilaisten ikäluokkia edustavien politiikkakeinojen vaikutuksista toisiin sukupolviin. Tässä keskustelussa kaivataan nyt sillanrakennusta eri sukupolvien välille. Kirjoitukseni koskee vain indeksikysymystä.

Tässä vielä lisäinfoa työeläkeindeksistä: https://www.tela.fi/indeksi/qa ja ekonomistimme Mauri Kotamäen blogi Taloustaidossa: https://www.taloustaito.fi/Blogi/blogit-2017/onko-sukupolvien-valisia-eroja-elakkeissa-syyta-tasata/
01.03.2018  Lauri Saukkoriipi  
Blogissa on kiitettävästi linkkejä useissa kohdissa.
Jäin kuitenkin kaipaamaan, mistä tulee tieto: "rahastoista katetaan pitkässä juoksussa noin neljännes menoista".
Voisiko kirjoittaja laittaa linkin myös tälle tiedolle?
01.03.2018  Josa Jäntti  
Jutussasi sanotaan , että käytiin vilkas keskustelu ? Missä ja milloin ? Ehkä TELA : sa ja ETK : sa ja niiden masinoimissa seminaareissa kansanedustajille + heidän avustajilleen. Samoin ko. työeläkeyhtiöiden avusta = yllämainitut " lobbasivat " aloitetta vastaan, niin että esim. Hesarin toimittaja ( Junkkari ) kirjoitti jo vuotta ennen kuin aloite vietiin eduskuntaan : " tämä ei tule koskaan toteutumaan ". Samaa " virttä " veisasivat muut suurimmat lehdet + YLE. Aloitteen tekijöille ei annettu suun vuoroa. Senioriliikkeellä ei ole rahaa vastaiskuun ja mielipidesivuille ei kirjoituksiamme juuri noteerattu. Sanot : " aloite sai täystyrmäyksen eduskunnassa ". Se hylättiin valiokunnassa ( pari sen jäsentä kävi vain paikalla kirjoittamansa nimen ). Salissa äänestettiin siksi vain lausumaehdotuksista. Valiokunnan kokouksessa vakuutusmatemaatikko Pusa + STM : n ex -ylijohtaja Pukkila esittivät palkkaindeksin vaihtoehdoksi 50/50 tai 70/30 indeksejä. Niitä ei suostuttu käsittelemään ? ETK : nkin mukaan tämä olisi ollut mahdollista. Ihmettelen, että kun muutokseen tarvitaan vain OSA sijoitustuotoista, miksi se ei ole mahdollista ? ETK : n omien käyrien mukaan esim. taitetulla indeksillä rahastot ovat v. 2085 n. 1.500 miljardia . Myös sen kirjanen : Työeläkkeiden indeksisuoja kertoo, miten 10 ja 20 vuodessa eläkkeet menettävät 55 %. Ko. valiokunta sanoi ennen indeksin muutosta v. 1995 ( laki 1996 ) -" indeksi alentaa eläkeläisten elintasoa, mutta on hyväksyttävä " !! Tähän vedoten kokoomus ( oppositiossa ) teki aloitteen indeksin muuttamisesta 10 vuotta myöhemmin eli 2006. Nyt on " takkia " käännetty. Talouspolitiikan arviointineuvoston pj . suosittelee aina kokeiluja. Miksi indeksin muutosta esim. 50/50 tai 70/30 voida kokeilla esim. yhden - kahden vaalikauden aikana ?
01.03.2018  JukkaJ  
Sillanrakennusta eri sukupolvien välillä varmaan tarvitaan, mutta silloin kokonaiskuva pelkän indeksikysymyksen lisäksi tulee olla myös mielessä. Tämän johdosta halusin osaltani sitä myös hieman valottaa eläkeläisen kannalta. Sen vaikutus, että eläkeläisen taloutta heikennetään usealta taholta samaan aikaan ja vielä epäoikeudenmukaisiksi koetuilla tavoilla, ei voi olla jättämättä jälkeään eläkeläisen elämään. Jopa niiden nuorempienkin, jotka kokevat, ettei maassamme eläkeläisiä kohdella hyvin.

Mutta sitten indeksikysymykseen. Blogissa mainittiin ainoastaan kansalaisaloitteen esittämä ehdotus, mutta ymmärtääkseni myös muista vaihtoehdoistakin on puhuttu. Minulle henkilökohtaisesti kävisi paluu myös puoliväli-indeksiin, koska sekin parantaisi eläkeläisten taloutta nykytilaan verrattuna.

Eläkeläiset eivät näytä juurikaan pääsevän osallisiksi eläkerahastojen arvonoususta. Pelkästään niiden sijoitustuotot ovat olleet useita prosentteja vuodessa, mutta kuten aiemmin mainitsin, on nykyisen työeläkeindeksin vuotuinen kasvuprosentti jäänyt kolmen viimeisen vuoden aikana keskimäärin tasolle 0,31 prosenttia. Se ei ole paljon. Näin siitä syystä, että silloinkin, kun indeksikorotuksen olisi pitänyt olla sovitusti korkeampi, siihen kohdistettiin ylimääräinen leikkaus, jonka korvikkeeksi silloinen ministeri Rinne tosin tarjosi eläkeläisille ilmaisen kalastusluvan.

Nykyisestä työeläkevarojen riittämättömyydestä puhuminen tuo mieleeni 1980-luvun, jolloin kansalaisia myös peloiteltiin eläkevarojen riittämättömyydellä ja eläkevakuutusyhtiöt myivät kilpaa hallituksen tuella vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia.
Niiden oli tarkoitus tuoda lisäeläketurvaa lakisääteisen työeläkkeen lisäksi. Eläkkeisiin kohdistuva marginaalivero on nyt jo korkeimmillaan 60% ja 50 prosentin rajalle pääsee jo alle 4000 euron kuukausituloilla, joten tästäkin lisäeläkkeestä suurin osa saattaa mennä valtiolle - ei sen maksajalle.

Tällä kertaa ei taideta olla kuitenkaan niinkään myymässä uusia eläkevakuutuksia, vaan puolustamassa epäoikeudenmukaiseksi koettua työeläkeindeksiä, jotta työeläkerahastot kasvaisivat nopeasti uusiin ulottuvuuksiin tuomaan lisää taloudellista valtaa niitä hallitseville.





01.03.2018  Josa Jäntti  
Lähetin kommentin ja sain vastauksen, että sitä käsitellään parhaillaan. Ehkä se miellyttänyt kirjoittajaa, koska se ei ole ilmestynyt kommenttien joukkoon ?
02.03.2018  Janne Pelkonen  
Lauri Saukkoriipi kysymäsi tieto löytyy ETK:n pitkän aikavälin laskelmista 2016 sivulta 53. Tässä llinkki raporttiin https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Lakisaateiset_elakkeet_pitkan_aikavalin_laskelmat_2016-1.pdf
02.03.2018  Telan viestintä  
Hei Josa,

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan mahdollisimman pian, kuten olemme blogin esittely- ja etiikka-osiossa kertoneet https://www.tela.fi/blogin_esittely.

Kommentteja ei aina ole mahdollista julkaista saman päivän aikana, mutta tähän pyrimme arkisin klo 9-16 välillä.

Kun jättää kommentin tulee viesti, että kommentti odottaa hyväksyntää.

Hyvää päivän jatkoa!
02.03.2018  Janne Pelkonen  
Hei,

Tässä hieman lisää infoa puoliväli-indeksistä: https://www.tela.fi/indeksi/qa#puolivali_indeksin_vaikutukset

50/50 indeksin vaikutukset ovat lievemmät, mutta se lisäisi kustannuksia ja loisi epätasapainoa eläkkeiden rahoituksen näkökulmasta. Paremmat eläkkeet tarvitsevat yleensä myös rahoituskeinon. Rahastojen tuotto on yksi osa kokonaisuutta ja eläkeläiset hyötyvät, koska rahastoista maksetaan heidän eläkkeitään, yhä enenevässä määrin. Jos maksujen, rahastojen ja etuuksien kokonaisuuteen muodostuisi pitkällä aikavälillä jotain jaettavaa, miltä ei siis vielä näytä ETK:n laskelmien mukaan, niin sen käyttämisestä ei päätetä huutoäänestyksellä, vaan siinä olisi intressi työntekijöillä, työnantajilla, tulevilla eläkeläisillä ja nykyisillä eläkeläisillä. Ei siis vain eläkeläisillä.
02.03.2018  Lauri Saukkoriipi  
Pelkosen referoiman 8/2016 -raportin sivulla 53 on taulukko 4.9.3 (Varat ja rahavirrat).
Taulukon arvoista voidaan laskea maksutulot ja menot. Maksutulot kattavat menoista 96 - 88 prosenttia menoista taulukossa esitettyinä vuosina.
Loput katetaan rahastoista.

Blogissa pitäisi olla teksti "rahastoista katetaan pitkässä juoksussa noin kymmenesosa menoista".

Sekä Tela että Eläketurvakeskus ovat ottaneet identiteettipolitiikakseen rahastoinnin puolustamisen.
Rahastoinnin vuoksi eläkemaksut on nostettu korkeiksi, josta on seurannut työvomakustannusten nousu ja blogissa mainittu nuorisotyöttömyys.
Kun varat on pääosin investoitu ulkomaille, Suomesta on tehty pääomaköyhä maa.
02.03.2018  Janne Pelkonen  
Pitkän aikavälinlaskelmat 2016 -raportin sivulla 53 taulukossa (4.9.2) näkyy rahastoitu osuus eläkemenosta ajassa. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Lakisaateiset_elakkeet_pitkan_aikavalin_laskelmat_2016-1.pdf
05.03.2018  Lauri Saukkoriipi  
Pitkän aikavälinlaskelmat 2016 -raportin sivulla 51 todetaan:
"Vuosina 2010–2012 TyEL:n eläkemeno ja maksutulo olivat likimäärin yhtä suuria.
Tämän jälkeen menot ylittävät pysyvästi maksun.
Erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla."

Raportin mainitsema eläkemenojen ja maksutulojen erotus lasketaan taulukon 4.9.3 arvojen perusteella.
Vuonna 2015 taulukon arvoista saadaan erotukseksi 531 mrd euroa.Toimintakulut olivat 385 mrd. Siten rahastoinnilla katettiin maksimissaan 916 miljardia euroa menoista (< 7 %).

Taulukon 4.9.2 "josta rahastoitua" -arvo vuonna 2015 on 2767 mrd. Se on aivan eri luku kuin todellinen menojen kattamiseen käytetty summa. Taulukon 4.9.2 luvut eivät edusta rahastoinnin todellista hyötyä ja merkitystä menojen kattamisessa.
Rahastoinnilla katetaan siis kymmenesosa menoista eikä neljännestä kuten Pelkonen esittää blogissaan.
05.03.2018  Mauri Kotamäki  
Hyvä Lauri. Epäilen, että tässä sekoittuu nyt julkisten eläkkeiden rahoitustekniikka yksityisalojen vastaavaan. Julkiset eläkevarat ovat nk. puskurirahastoja, jolloin järjestelmä toimii suurin piirtein kuvaamallasi tavalla. Yksityiselle puolella on kuitenkin eri. Asiaa sivutaan lyhyesti esimerkiksi tässä blogikirjoituksessa: https://www.tela.fi/blogi/1/0/eiko_elakevaroja_kayteta_elakkeiden_maksuun. Myös ETK:n kotisivuilla on paljon hyödyllistä tietoa eläkerahastoinnin tekniikasta (ks. https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/elakkeiden-rahoitus-ja-sijoitustoiminta/rahoitusperiaatteet/ ja kys. sivustoon liittyvät linkit).

Yksityisillä aloilla eläkkeitä koko ajan rahastoidaan eläkevastuun katteeksi, mutta myös puretaan niiden kohdalla, jotka ovat jo eläkkeellä. Oli miten tahansa, niin näin osittain rahastoiva eläkejärjestelmä Suomessa toimii. Vuonna 2016 yksityisillä aloilla eläkerahastoista maksettiin hieman yli 3 miljardia euroa eläkkeitä eli eläkevastuuta purettiin tuon verran. Samaan aikaan uusia eläkkeitä rahastoitiin runsaalla 2 miljardilla eurolla (ks. https://www.tela.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/tela/embeds/telawwwstructure/21226_Tyoelakerahan_kiertokulku_2016.pdf).

Eläkejärjestelmän nettovirtojen pohtiminen on hyödyllistä tietyissä tilanteissa, mutta se ei kerro kuinka suuri osa eläkkeistä katetaan eläkerahastoista. Vuonna 2016 eläkerahastoista maksettiin noin 3,1 miljardia euroa eläkkeitä. Suhde eläkemenoon on siis vähän alle 20 %. Viittaamasi nettovirran suhde eläkeme-noon mittaan jotain muuta kuin rahastoista maksetun eläkemenon suhdetta kokonaiseläkemenoon.
06.03.2018  Lauri Saukkoriipi  
Ekonomisti Kotamäen laskennassa rahastoihin siirrettävä raha on ilmaista eikä mistään poissa.
Tällä logiikalla TyEL -rahastojen kasvattaminen 460 miljardiin vuonna 2085 on ilmaista.
Kuitenkin vuosien 2015 - 2085 välillä eläkemenot ovat 2100 mrd ja maksut 1900 mrd, joten kerättävät maksut kattavat 90 % eläkemenoista.
Rahastoista katetaan loput 10 % ja tuo 460 mrd jää edelleen kasvamaan, jos Telan ja Etk:n järjen mukaan mennään.

Kun "ilmaisen" rahastoinnin takia varoista 70 % on viety ulkomaille, on Suomen taloudelle aiheutettu mittaamatonta vahinkoa.
Vahingon suuruutta voi arvioida mm seuraavasti:
Jos vuonna 2016 rahastointiin ei olisi käytetty 2,1 miljardia,
- TyEL maksuprosenttia olisi voitu laskea 4 %-yksikköä ja
- yritykset olisivat voineet työllistää 50 000 työntekijää enemmän lisäämättä työvoimakuluja.


Blogin https://www.tela.fi/blogi/1/0/eiko_elakevaroja_kayteta_elakkeiden_maksuun alussa esitetty väite kuvaa hyvin tilannetta.
Väite yritetään todistaa vääräksi virkkeellä:
"Ja jos asian laita tosiaan olisi näin, meillä Suomessa olisivat ehkä maailman huonoimmat päättäjät."
Tosiasiassa riittää, kun luotetaan asiantuntijoihin, jotka kertovat päättäjille, että rahastointiin saadaan ilmaista rahaa.

Saksassa ei harrasteta Suomen tapaan työeläkerahastointia. Liekö siellä mennyt luottamus asiantuntijoihin 1940 luvulla.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yksi plus kolme?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.