07.10.2014

Raportointivelvoitteet kasvattavat EU:n vaikutusvaltaa työeläkevakuuttajiin

Euroopan unioni tunnusti työeläkejärjestelmämme sosiaaliturvaluonteen Suomen liittyessä EU:hun. Työeläkejärjestelmämme on kansallista, lakisääteistä sosiaaliturvaa. Tämän myötä Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa suomalaisten, lakisääteisten työeläkejärjestelmien rakennetta ja sisältöä koskevissa kysymyksissä. Se on kasvavassa määrin kuitenkin ulottanut vaikutusvaltaansa myös suomalaisiin työeläkevakuuttajiin.

Työeläkeala on määritelty tilastoinnissa osaksi Suomen julkista sektoria Euroopan komission tammikuussa 1997 tekemällä päätöksellä, koska kyse on lakisääteisistä etuusjärjestelmistä joihin osallistuminen on pakollista. Tästä syystä Suomen työeläkkeet ovat olleet laskennallisesti osa julkisyhteisöjen jäämää ja velkaa koskevaa tilastointia sekä valvontaa jo pitkään vaikka työeläkkeiden toimeenpano onkin osittain yksityistä.

Komission päätöksestä sisällyttää työeläkeala julkisyhteisöihin on ollut hyviä ja huonoja seurauksia. Työeläkealan näkökulmasta siitä on seurannut erityisesti viime vuosina myös aivan uudenlaisia uhkakuvia.

Raportointi kasvattanut hallinnollista taakkaa

EU:n julkisten talouksien sääntely, valvonta sekä talouspolitiikan koordinaatio ovat kiristyneet viime vuosina merkittävällä tavalla. Taustalla on Euroopan talouskriisi, joissakin EU-maissa tapahtuneet tilinpitotietojen vääristelytapaukset ja julkisten talouksien alijäämät.

Marraskuussa 2011 hyväksyttiin EU:n ja euroalueen talouspolitiikan koordinaation tehostamista koskeva ns. six pack –lainsäädäntöpaketti, johon myös nk. budjettikehysdirektiivi lukeutuu.

Siitäkin huolimatta, että EU:lla ei ole toimivaltaa lakisääteisten työeläkejärjestelmien rakenteeseen tai toteutustapaan, on se kasvavassa määrin ulottanut vaikutusvaltaansa suomalaisiin työeläkevakuuttajiin lisääntyneiden raportointivelvoitteiden kautta. Yhteistä näille velvoitteille on yleensä ollut, että raportoitavan informaation lisäarvo on vähäinen suhteessa hallinnolliseen taakkaan.

Kuluvan vuoden alusta työeläkevakuuttajat ovat saaneet raportoida kuukausittain tulojaan ja menojaan budjettikehysdirektiiviin kirjatun velvoitteen vuoksi. Sen mukaan jäsenmaiden on toimitettava ajantasaista tietoa julkisen talouden tilastoseurannastaan.

Kuukausitason raportointi lisäsi hallinnollista taakkaa ja sen myötä kustannuksia. Kansalliselle tilastoviranomaisellemme raportoitavan informaation laatua suhteessa aiempiin neljännesvuoden lukuihin se ei juurikaan parantanut. Työeläkealan tulot ja menot, kun suoriteperusteisesti kirjattuina pysyvät melko vakaina tämän ajanjakson sisällä.

EPSAS-hanke – järeä ratkaisumalli

Komission uusin ehdotelma jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpitotietojen luotettavuuden lisäämiseksi kulkee nimellä EPSAS (European Public Sector Accounting Standards) –hanke. Komissio haluaisi, että kaikki EU:n jäsenvaltioiden julkiseen sektoriin lukeutuvat toimijat työstäisivät tilinpäätöksensä yhteisten suoriteperusteisten tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Yksittäiset tilinpäätösstandardit annettaisiin yleisen puiteasetuksen nojalla asetuksina, mikä johtaisi kansallisen toimivallan menettämiseen näiden instituutioiden tilinpäätöskäytäntöjen sääntelyssä. Tätä ennen tilinpäätöskäytäntöjä on yhtenäistetty EU:ssa asetuksen voimin ainoastaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhteisöjen, eli hyvin rajatun yhteisöjoukon osalta.

EPSAS-hankkeen taustalla oleviin varsinaisiin ongelmiin nähden komission esittämä ratkaisumalli tuntuu lievästi sanottuna järeältä, eikä hankkeen läpimenoa voi pitää lainkaan itsestään selvänä. Esimerkiksi Saksan tilintarkastustuomioistuin, joka toimii neuvoa-antavana elimenä Saksan hallitukselle, ilmaisi vastikään raportissaan kielteisen kantansa hanketta kohtaan.

"Valtion päätösvalta säilytettävä kirjanpitoinstituutioi- den kehittämisessä."

Se millä tavalla EPSAS-hanke tulisi toteutuessaan vaikuttamaan työeläkevakuuttajiin, joilla on jo omat suoriteperusteiset ja kattavat säädöksensä, on vielä epäselvää. Työeläkevakuuttajien tilinpäätöstiedon käyttötarkoitus ja koko toiminnan luonne poikkeavat merkittävästi valtion talousarviotalouteen kuuluvista yksiköistä ja budjettijärjestelmälle perustuvasta julkishallinnosta.

Valtiolla olisi syytä tältä osin säilyä suvereeni päätösvalta kirjanpitoinstituutioiden kehittämisessä myös jatkossa. Uuden komission on määrä antaa tiedonanto hankkeen etenemisestä näillä näkymin marraskuussa.

Kansallinen päätösvalta säilytettävä

Tarve seurata EU:n jäsenvaltioiden julkisen talouden tilaa kokonaisuutena paremmin ja luotettavammin on kannatettava. Talouskoordinaatiota toimeenpantaessa ei kuitenkaan pitäisi rajoittaa Suomen kansallista päätösvaltaa työeläkkeitä koskevissa asioissa tai saattaa työeläkejärjestelmän kannettavaksi tarpeetonta hallinnollista taakkaa.

On myös olemassa huoli siitä, että EU:n vaikutusvalta ei välttämättä rajoitu pelkästään lisääntyvien raportointivelvoitteiden tulvaan. EU:lla on kasvava intressi saada eläkkeisiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyvät asiat tiiviimmin osaksi yhteistä ohjausta ja tiukkenevaa talouskoordinaatiota. Talouskoordinaation kiristyessäkin on pystyttävä huolehtimaan siitä, että työeläkejärjestelmä pysyy kokonaisuudessaan kansallisen päätöksenteon piirissä.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kaksi miinus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.