27.03.2014

Sosiaaliturvaa rahoitusmarkkinoilta

Osa työnantajien ja palkansaajien maksamista työeläkemaksuista säästetään ja sijoitetaan. Kun palkansaaja on eläkkeellä, osa hänelle maksettavasta eläkkeestä rahoitetaan säästetyillä varoilla ja niiden tuotoilla.

Eläkemaksusta rahastoitava osa suhteessa koko maksuun on pienempi kuin säästetyistä varoista rahoitettava osa suhteessa koko eläkkeeseen. Yksinkertainen selitys tähän on se, että varat ovat säästöaikana ”kasvaneet korkoa” eli sijoituksille on hankittu tuottoa ja ohjattu se eläkkeisiin.

Hiukan monimutkaisempi, mutta täsmällisempi selitys on se, että sijoitukset ovat tuoton takia kasvaneet nopeammin kuin toinen rahoituksen lähde eli koko talouden palkkasumma.

Kuudesosa yksityisalojen vakuutusmaksuista rahastoihin

Vuonna 2013 yksityisalojen palkansaajien eläkkeitä varten kerättiin vakuutusmaksuja noin 12,1 miljardia euroa, josta rahastoitiin noin 2,1 miljardia eli kuudesosa. Vastaavia eläkkeitä maksettiin noin 12,9 miljardia, josta noin 2,7 miljardia eli runsas viidesosa rahoitettiin sijoituksilla.

Toteutunut sijoitusten osuus eläkkeiden rahoituksesta ei ole niinkään tulosta saman vuoden tapahtumista, vaan siitä, paljonko maksusta on rahastoitu aikaisempina vuosikymmeninä ja paljonko sijoituksille on sen jälkeen saatu tuottoa.

Ilman rahastointia eläkkeitä olisi pitänyt leikata noin 5 prosenttia.

Viime vuonna maksusta rahastoitu osuus ja sen tulevat tuotot ovat puolestaan osatekijöitä siinä, kuinka suuri osa eläkkeistä voidaan tulevina vuosikymmeninä rahoittaa sijoitustoiminnalla. Jos nykyiset eläkkeitä ja niiden rahoitusta koskevat säännökset olisivat voimassa, Eläketurvakeskuksen tekemien laskelmien mukaan esimerkiksi vuosina 2040–2050 neljäsosa yksityisalojen palkansaajien eläkkeistä rahoitettaisiin sijoituksista.

Jos yksityisalojen palkansaajien eläkkeitä varten ei olisi menneinä vuosikymmeninä rahastoitu ollenkaan, palkoista maksettava TyEL-maksu olisi viime vuonna ollut 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin se oli tai eläkkeitä olisi pitänyt leikata noin 5 prosenttia. Siitä huolimatta maksusta ei olisi jäänyt mitään säästettäväksi.

Vuonna 2020 eläkemaksu olisi noin 2 ja vuonna 2030 noin 3 prosenttiyksikköä nykynäkymää korkeampi, jos ei rahastoitaisi ollenkaan.

Julkisilla aloilla pyritty pysyvään eläkemaksutasoon

Toisin kuin yksityisaloilla, julkisilla aloilla ei pidetä kirjaa siitä, paljonko kunkin vakuutetun palkasta maksettavaan eläkemaksuun tai kullekin eläkkeensaajalle maksettavaan eläkkeeseen sisältyy rahastoitua osaa.

Vakuutusmaksuprosentti on pyritty kunta-alan eläkkeissä mitoittamaan niin, että sitä ei tarvitse tulevaisuudessa muuttaa. Niin kauan kuin eläkemeno on tämän niin sanotun kestävän maksutason alapuolella, erotus rahastoidaan. Kun eläkemeno ylittää kestävän maksutason, erotus otetaan sijoituksista.

Valtion eläkkeissä noudatetaan samanmuotoista sääntöä, mutta niin, että sijoituksista otetaan rahoitusta eläkkeisiin siten, että se ja vakuutusmaksutulo yhdessä kattavat 40 prosenttia eläkemenoista. Valtion eläkkeissä 60 prosenttia rahoituksesta tulee ”budjettivaltiolta” eli valtion verotuloista. Äskeisten kehyspäätösten mukaan sijoituksista rahoitettavaa osuutta nostetaan väliaikaisesti yli 40 prosentin.

Sijoitusten käyttö julkisilla aloilla muuttumassa dramaattisesti

Vuonna 2013 julkisten alojen eläkkeitä varten kerättiin vakuutusmaksutuloja noin 7 miljardia euroa. Valtion eläkkeiden budjettirahoitus ei ole luvussa mukana. Tästä rahastoitiin noin 1,1 miljardia eli kuudesosa kuten yksityisalojen palkansaajienkin järjestelmässä. Eläkkeitä maksettiin noin 8,6 miljardia, josta vain 0,2 miljardia eli noin 2,4 prosenttia rahoitettiin sijoituksista.

Kunta-alalla osa vakuutusmaksuista rahastoidaan edelleen, mutta Valtion Eläkerahaston varoista tarvittiin rahoitusta vakuutusmaksujen lisäksi, jotta 40 prosenttia eläkemenoista saatiin niillä katettua.

Sijoitusten käyttö julkisten alojen eläkkeissä muuttuu dramaattisesti. Kevan laskelmien mukaan kunta-alan eläkkeissä ei vakuutusmaksusta rahastoida mitään enää vuonna 2017. Siihen mennessä siis nykyinen kuudesosan rahastointi on julkisaloilla pudonnut nollaan.

Sijoitusten osuus eläkkeiden rahoituksessa sen sijaan kasvaa koko ajan noin vuoteen 2030 saakka, jolloin se on noin neljäsosa, jonka jälkeen osuus alenee. Ilman rahastointia julkisten alojen eläkerahoitukseen tarvittaisiin huippuvuonna 2030 lähes 10 prosenttia enemmän muista rahoituslähteistä sektorin palkkasumman suhteutettuna.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kaksi miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.