25.09.2015

Suhdanteiden hoito eläkemaksuilla ei pelastaisi Suomea

Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva eläkeuudistus on historiallinen, sillä sen arvioidaan pienentävän Suomen julkisen talouden kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä arvio lukee myös parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevan lakiesityksen perusteluissa.

Uudistus tekee historiaa myös toisessa ulottuvuudessa, sillä se vakauttaa eläkemaksun tason 24,4 prosentin tasolle pitkälle tulevaisuuteen.

Tasainen maksutaso tarkoittaa turvattuja eläkkeitä tuleville sukupolville ja kestävyyttä työeläkejärjestelmän rahoitukselle. Nämä molemmat olivat eläkeuudistuksen keskeisiä tavoitteita työurien pidentämisen ohella.

***

SAK esitti eilen maan hallitukselle työeläkemaksun väliaikaista alentamista. Se merkitsisi toteutuessaan eläkeuudistuksen avaamista rahoituksen osalta.

Suomen talouden ja kilpailukyvyn nostamiseksi upottavasta suosta on syytä käyttää kaikki pitkospuut ja pelastusrenkaat. Suhdanteiden hoito eläkemaksuilla ei kuitenkaan pelastaisi ikääntyvää Suomea. Sen avulla saattaa toki päästä suolla pienen matkaa ylös- ja eteenpäin, mutta lopulta jalat uppoavat helposti vain aiempaa syvemmälle.

Niin kävisi ainakin julkisen talouden kestävyysvajeelle, sillä ehdotettu eläkemaksujen alennus vähentäisi julkisyhteisöjen nettotuloja noin 0,2 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta, verovaikutukset huomioon ottaen. Työeläkevakuuttajat luetaan kansantalouden tilinpidossa mukaan julkisyhteisöihin.

***

Suomea seuraavien luottoluokittajien ja finanssipolitiikkamme perään katsovan EU:n komission usko nyt ehdotetun maksualennuksen myöhempään korvaamiseen olisi varmasti vähäistä. Heidän silmissään tämä 0,2 prosenttiyksikön suuruinen lasku olisi helposti pysyvä, vaikka sopimustekstissä olisikin kirjaus eläkemaksujen korottamisesta myöhemmin.

SAK:n ehdotuksen toteutuminen nielaisisi viidesosan eläkeuudistuksen kestävyysvajetta pienentävästä vaikutuksesta yhtenä suupalana.

Äkkiväärempi voisi kutsua sitä hölmöläisten hommaksi ainakin valtion kannalta.

***

Ehdotettuun eläkemaksualennukseen on ajateltu käytettävän työeläkejärjestelmän niin sanottua EMU-puskuria. Yksityisalojen työeläkemaksua alennettaisiin sen turvin 0,8 prosenttia vuosina 2017 ja 2018.

"Julkisen talouden kestävyysvaje kasvaisi"

EMU-puskuri on kuitenkin jo käytössä, sillä sen vaikutus on laskettu sisään eläkeuudistuksen rahoituslaskelmiin. Eläkemaksun historiallinen vakauttaminen onnistuu osaksi juuri sen avulla.

Jos maksua nyt alennettaisiin, yksityisalojen palkansaajien eläkkeiden (TyEL) rahoitukseen syntyisi lähes miljardin euron vaje kahdessa vuodessa. Jos samansuuruinen alennus ulotettaisiin kaikkien työeläkelakien maksutasoon, maksutuloja kertyisi kahdessa vuodessa noin 1,5 miljardia vähemmän kuin esitetyn eläkeuudistuksen taustalaskelmissa.

***

Työeläkemaksun määräaikainen alentaminen vähentäisi siis työeläkevaroja. Varojen väheneminen pienentäisi puolestaan varojen euromääräisiä tuottoja.

Yksityisalojen työeläkkeissä sijoitustuottoa menetettäisiin vuosien kuluessa yhteensä arviolta noin 200 miljoonaa euroa ja julkisilla aloilla arviolta noin 100 miljoonaa euroa.*

Esitys työeläkemaksualesta sisältää toki ajatuksen siitä, että maksua korotettaisiin tulevina vuosina (2020 - 2023) normaalia maksutasoa korkeammalle eli 24,8 prosenttiin alennuksesta syntyvän aukon umpeen kuromiseksi. Saamatta jääneiden sijoitustuottojen takia tämä korotus ei kuitenkaan täysin kompensoisi alennuksen vaikutuksia.

Lisäksi on todennäköistä, että eläkemaksua jouduttaisiin korottamaan 24,4 prosentista laarien pohjan pilkottamisen takia myös vuoden 2025 tienoilla.

Siksi nyt tehty esitys olisi erityisen epäedullinen nuorempien ikäluokkien kannalta.

***

Suomalaisten ikääntyminen ei valitettavasti riipu suhdanteista. Se ei myöskään katoa kuvasta mahdollisen talouden tulevan piristymisen myötä, sillä Suomen ikärakenne on vahvassa murroksessa vielä seuraavat 15 - 20 vuotta.

Työeläkemenot ovat palkkoihin suhteutettuina suurimmillaan vuosina 2020 – 2025 eli juuri silloin, kun nyt ehdotettu TyEL:in rahoitusvaje pitäisi kuroa umpeen.

Tuo hetki on edessä hyvin pian, jo kahden seuraavan vaalikauden aikana. Siksi katse olisi hyvä pitää hiukan nykyistä ojaa pidemmällä. Suomalaiset tarvitsevat työllä ansaitut eläkkeensä myös tulevina vuosina.

*Tuotto-oletuksena on käytetty 5 prosentin nimellistä vuosituottoa.

Kysymyksiä ja vastauksia työeläkejärjestelmän EMU-puskurista

Kommentit(1)

27.09.2015  Eero Pere  
On ymmärrettävää, että Siimes on kauhistunut. Työeläkeyhtiöiden purku olisi parasta aloittaa juuri nyt, paljon varoja ja turhia palkka- ja IT-kustannuksia olisi säästettävissä. Seuraavassa perusteluni, jo Uudessa Suomessa olleet:
Häivytetään työeläkeyhtiöt!

6.5.2015 21:36 Eero Pere Osakeomistamisen lisääminen
Työeläkemaksut
Valtiontalous
1 kommentti .


Häivytetään työeläkeyhtiöt!

Suomen työeläkejärjestelmä on vuosikymmenien kuluessa asettunut vakiotilaan. Vuosittain maksettavaksi tulevien eläkkeiden määrä ja siis niiden peittämiseen tarvittava vuosimaksukin on varsin tarkasti arvioitavissa. Eläkkeiden maksatus ei siten tarvitse taakseen rahastointia, vaan vuosittain voitaisiin kerätä se rahamäärä, joka maksatukseen tarvitaan. Eivät niitä rahoja kuitenkaan eläkkeinä saa samat henkilöt, jotka niitä maksoivat.

Julkisuuteen annettujen tietojen mukaan yhteiskunnassamme tavoitellaan toiminnan tehostamista, läpinäkyvyyden parantamista, tuottavuuden nostoa ja kilpailukyvyn parantamista. Niiden suhteen päästäisiin huomattava askel eteenpäin lopettamalla työeläkeyhtiöt, luomalla yksi yhteinen eläkkeiden maksujärjestelmä (Kelalla sellainen taitaa jo ollakin.), hävittämällä suuri joukko kallispalkkaisia johtajien ja analyytikoiden toimia sekä myymällä yhtiöiden omistukset sijoittajille ja tavallisille Suomen kansalaisille.

Työeläkeyhtiöiden vapautuvat varat voidaan sitten vähitellen purkaa kiertoon laskemalla eläkemaksuja. Se parantaisi kilpailukykyämme ja mahdollistaisi kuitenkin paremmat palkat, parantaisi kansalaisten ostokykyä sekä lisäisi valtion verotuloja. Samalla saataisiin ”hyvinvointivajetta” täytetyksi ja suurten ikäluokkien ajankohtainen suuri eläketarve tyydytetyksi työikäisiä rasittamatta.

Eero Pere
dipl.ins.
seniorikonsultti

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yksi plus neljä?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.