12.06.2014

Suomalainen turvattu vanhuus

OECD:n työryhmä Working Party on Private Pension on tärkeä kansainvälinen yhteistyö- ja informaatiofoorumi Suomen työeläkealalle. Työryhmän painopiste on yksityisiä eläkkeitä varten rahastoiduissa varoissa ja näiden varojen sijoittamiseen liittyvissä aiheissa. Reilun kahden vuoden ja viiden kokouksen ajan olen saanut osallistua työryhmän työhön tarkkailijan roolissa. Huomaan kokous toisensa jälkeen päätyväni ajatuksissani samaan lopputulokseen: Suomessa vanhuudenturva on hoidettu mallikkaasti.

Kaikkia maita koskettaa yksi yhteinen haaste: elinajan pidentyminen ja eläkkeellä vietettyjen vuosien lisääntyminen. On mietittävä miten nämä rahoitetaan. Valtaosa OECD:n jäsenmaista, puhumattakaan OECD:hen kuulumattomista maista, ei ole varautunut riittävän ajoissa eikä riittävän kattavasti vanhuuteen. Suomi sen sijaan on.

Suomen työeläkejärjestelmä on kuin kantakaupungin vanha vakaa kivitalo, jonka perustus ja rakenteet on luotu jo yli viisikymmentä vuotta sitten. Taloa on pitkin matkaa ahkerasti ja monipuolisesti remontoimalla paranneltu vastaamaan muuttuvan maailman tarpeita.

Perustus on ”Suomi –talon” ehdoton valttikortti, jonka vahvuus kiteytyy sen seuraaviin pääperiaatteisiin:

  • lakisääteinen
  • ansiotuloihin perustuva etuus
  • osittain rahastoiva

Nämä kolme periaatetta ovat yhdessä paljon.

Eläke kertyy työstä

Lakisääteinen eläke on pakollinen. Kun me kaikki, työntekijät ja –antajat, maksamme lakisääteiset eläkemaksumme tehdystä työstä, kertyy meille kaikille tuleville eläkeläisille eläkeoikeutta.

Suomessa on varauduttu kattavasti vanhuuteen.

Kertyvän eläkeoikeuden suuruus on sidottu ansaittuihin tuloihin. Eläkeaikana saamme nauttia ansioidemme mukaisesta eläkkeestä. Eläke maksetaan yhtä suurena kuukaudesta toiseen ja sen ostovoiman säilymisestä huolehditaan säännönmukaisilla indeksikorotuksilla.

Suomen kaltainen etuusperusteinen eläkejärjestelmä alkaa olla maailmalla harvinaista herkkua. Trendinä on siirtyä järjestelmiin, joissa tulevan eläkkeen määrä joustaa. Näissä maksuperusteisissa järjestelmissä eläkemaksu on sen sijaan jähmeämpi ja tulevan eläkkeen tasoon vaikuttaa sijoitustoiminnan tuotot. Tämä tarkoittaa sitä, että työelämän aikana voi tuudittautua aika muuttumattomiin eläkemaksuihin.

Eläkemaksuista kertyvää rahakasaa sijoitetaan ja sijoitustoiminnan lopputulos näkyy suoraan tämän kasan kehittymisessä. Sitten eläkeajan lähestyessä katsotaan kuinka suureen eläkkeeseen tämä kasa riittää.

Rahastoinnilla varaudutaan tulevaan

Myös Suomen työeläkejärjestelmässä on rahastoituja varoja. Olemme varautuneet hyvin. Rahastojen koko suhteessa maamme bruttokansantuotteeseen on suuri, 84 prosenttia vuoden 2013 lopussa. OECD:n keräämien tilastojen ja luokittelujen mukaan olemme vuoden 2012 lopussa varat/ BKT –vertailussa sijalla kuusi OECD –maiden joukossa.

Eläkevarat OECD 2012

Suomessa rahastojen tuotot eivät vaikuta samalla tavalla suoraan eläkkeen suuruuteen kuten maksuperusteisissa järjestelmissä. Suomessa rahastojen tuoton roolina on alentaa eläkemaksuja. Kun sijoitustoiminnasta saadaan tuottoja, niin pärjätään alhaisemmilla eläkemaksuilla kuin tilanteessa, jossa sijoitustoimintaa ei harjoitettaisi lainkaan.

Sijoitustoiminnalla hillitään eläkemaksuja

Pitkällä aikavälillä on olemassa seuraava yhteys sijoitustoiminnan tuottojen ja eläkemaksujen tason välillä: kun tuotto kasvaa yhden prosenttiyksikön, niin eläkemaksu alenee kaksi prosenttiyksikköä.

Kun viimeisten 17 vuoden aikana järjestelmässämme on saavutettu keskimäärin neljän prosentin vuosittaiset reaalituotot, niin ilman tätä sijoitustoimintaa, yllä olevan perussäännön mukaan nykyiset eläkemaksumme olisivat noin kahdeksan prosenttiyksikköä korkeammat.

Yksityisen sektorin TyEL-vakuutusmaksu on vuonna 2014 keskimäärin 23,6 prosenttia – ilman rahastoituja varoja ja niiden tuottoja se voisi olla näin yksinkertaistettuna lähes 32 prosenttia! Rahastoiduilla eläkevaroilla ja niiden sijoitustoiminnalla on merkittävä rooli eläkejärjestelmämme rahoittamisessa.

Huomista varten täytyy olla varautunut – vanhuuden osalta perusturvasta huolehtii Suomessa työeläkejärjestelmä. Vaikka järjestelmä onkin hyvä, niin jokaisen siihen kuuluvan on myös kannettava kortensa kekoon, ilmaista lounasta ei ole. Työeläkkeiden osalta päästään pitkälle, kun teemme työmme sekä huolehdimme työelämästämme ja sen riittävästä pituudesta.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yhdeksän plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.