04.12.2015

Suurimmat meistä

Tein erään selvitystyön hahmottelun yhteydessä mielenkiintoisen havainnon Tilastokeskuksen noin kuukauden vanhan väestöennusteen perusteella. Pohdinnan oheisinformaationa tulin listanneeksi suurimmat syntymävuosiluokat tämän vuoden lopussa ennusteen mukaan.

Seuraavassa asetelmassa ovat suuruusjärjestyksessä ne ikäluokat, joissa on enemmän kuin 75 000 jäsentä jäljellä.

Syntymävuosi Suomessa asuvia
1948 77 935
1949 77 019
1947 76 934
1963 75 910
1952 75 798
1956 75 723
1964 75 270
1950 75 232

He eivät koskaan palaa…

"Vuonna 1963 syntyneet ovat ohittamassa suuret ikäluokat."

Suuret ikäluokat ovat siis putoamassa kärjestä. Ennusteen mukaan "kuuskolmoset" ohittavat "neljäseiskat" ja "neljäysit" vuonna 2017 sekä "neljäkasit" vuonna 2018. Kuitenkin jo vuonna 2021 tulevat "kasikolmoset" ja "kuuskolmoset" alkavat seurata suurten ikäluokkien jälkiä sinne jonnekin.

Suomen väestöhistoriassa kärkisijat hyppäävät siis kokonaan 1950- ja 1970-luvulla syntyneiden yli.

…mutta maalliset rajat ylitetään

Kaikki vuoden 1969 jälkeen syntyneet ikäluokat kasvavat aikansa vielä tästä eteenkin päin. Selityksenä ei kuitenkaan ole niin sanottu myöhäsyntyisyys, vaan nettomaahanmuutto.

Näihin kehityskulkuihin liittyen olen pohdiskellut sitä, saavatko keski- ja myöhäistyöikäiset sukupolvet julkiseen talouteen tähän mennessä nettona maksamansa rahat tulevaisuudessa takaisin. Eläketurvakeskuksen Ismo Risku on äskettäin julkaissut erinomaisen tutkimuksen tästä aiheesta lakisääteisen eläkejärjestelmän osalta.

Muuttuuko kuva sukupolvien asemasta, jos otetaan huomioon kaikki lakisääteiset etuudet ja julkiset palvelut sekä kaikki verot ja pakolliset maksut? Nykyiset työikäisethän ovat elinkaartensa alkupuolella jo saaneet muun muassa maksuttoman tai lähes maksuttoman koulutuksen.

Entä voidaanko maahanmuuttajien maksamat verot ja maksut tulkita kantasuomalaisten ikäluokkakumppanien aiemmin saaman maksuttoman koulutuksen kuittauksiksi? Voidaanko maahanmuuttajien saamat tulonsiirrot ja julkiset palvelut tulkita saman vuosiluokan kantasuomalaisten verojen vastineeksi, kun lasketaan eri vuosiluokkien elinkaarisaldoja?

Suunnanmuutokset vaikuttavat sukupolvien talouteen

Palataan vielä suuriin ikäluokkiin. Toisin kuin nykyiset alle viisikymppiset ikäluokat, suuret ikäluokat olivat suurimmillaan syntyessään. Lasten kuolevuus oli 1940-luvulla paljon korkeampi kuin nykyään. Myöhemmin myös Ruotsin rajaa ylitettiin ahkerasti, mutta toiseen suuntaan kuin nykymuuttajat.

Kokonaisen syntymävuosiluokan elinkaarellaan keräämä ”saldo” – saadut etuudet ja palvelut vähennettyinä veroilla ja maksuilla – riippuu muun muassa siitä, miten suuri ikäluokka on syntyessään ja mikä sen koko on myöhemmin. Suurella vuosiluokalla summat ovat siis ”luonnostaan” suurempia kuin pienellä, joten sukupolvien vertailu pitäisi tehdä henkeä kohti lasketuilla luvuilla.

Keitä sitten pitäisi laskea suurten ikäluokkien ”henkiin”? Pitäisikö Ruotsiin muuttaneiden saama koulutus laskea eduksi tänne jääneitä kohti vai pitäisikö kaikki laskelmat henkeä kohti tehdäkin alkuperäisillä suurilla ikäluokilla?

Jos käytettäisiin alkuperäisiä lukumääriä, 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden kokonaissaldoa olisi jakamassa pienempi joukko kuin saldoa on tosiasiassa ollut keräämässä. Suurilla ikäluokilla saldoa taas jakaisi paljon suurempi joukko kuin sitä on kerännyt.

Edellä oleva on siis pohdintaa siitä, miten sukupolvien asemaa pitäisi vertailla. Lopuksi valoisa yhteenveto: näin yksinkertaisiin ongelmiin on ratkaisu, ehkä jopa useita.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kolme miinus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.