18.12.2019

Terveiset lakkoilevasta Ranskasta ja OECD:n eläketyöryhmästä

Vuonna 2019 on vietetty Suomen OECD-jäsenyyden 50-vuotisjuhlaa. Näiden vuosikymmenien aikana Suomi on kehittynyt maatalousvaltaisesta maasta digitalisaation edelläkävijäksi, ja OECD:n avulla Suomi on pystynyt vertailemaan itseään muihin jäsenmaihin. OECD antaa myös maakohtaisia suosituksia. Tänä vuonna Suomi on saanut esimerkiksi suosituksen nuorisopolitiikasta, jotta erityisesti heikoimmassa asemassa olevat nuoret pääsisivät koulutukseen ja työelämään nykyistä nopeammin ja helpommin.

Tela on osallistunut OECD:n eläketyöryhmään (Working Party on Private Pensions) tarkkailijana (Observer) vuodesta 2001 lähtien. Osallistumme tähän työryhmään, koska OECD luokittelee Suomen yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän (TyEL) yksityisiksi ammatillisiksi eläkkeiksi. Olen saanut olla Telan edustajana nyt noin vuoden ajan ja käynyt tässä ajassa kolme kertaa Pariisissa OECD:n päämajassa.

OECD:lla on laajaa ja tasokasta eläkkeisiin liittyvää tutkimus- ja selvitystoimintaa, josta olemme edunvalvonnan ja eläkejärjestelmän vahvistamisen tueksi saaneet kattavasti kansainvälistä vertailutietoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on työryhmän varsinainen jäsen ja olemme tehneet myös ministeriön kanssa näissä asioissa tiivistä yhteistyötä. Lisäksi Eläketurvakeskus toimittaa säännöllisesti tilastotietoa OECD:lle.

Sukupuolten väliset eläke-erot tapetilla

Uusin eläkevaroja analysoiva The Pension Markets in Focus -raportti julkaistiin lokakuussa. Se on katsaus rahastoituihin ja yksityisiin eläkejärjestelmän osiin lähes 90 eri maassa ja niissä tapahtuneisiin viimeisimpiin muutoksiin. Julkaisu sisältää kattavasti tiedot eri maiden sijoitustoiminnan kehityksestä ja eläkevarojen allokaatiosta eli hajautuksesta.

Tänä vuonna OECD:n raportin erikoisteemana on sukupuolten väliset eläke-erot. Aihe on ollut esillä Suomessakin ja tuoreen selvityksen (Naisten ja miesten eläke-erot - Katsaus tutkimukseen ja tilastoihin) mukaan naisten eläkkeet ovat meillä 21 prosenttia miesten eläkkeitä pienemmät. Kaikissa OECD-maissa on eroja miesten ja naisten eläkkeissä (gender pension gap), ja 32 OECD-maan vertailussa keskimääräinen ero on lähemmäs 30 prosenttia. Suurimmat erot Euroopan maista ovat Itävallassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa (noin 40 %). Erot näissä maissa johtuvat muun muassa työmarkkinaeläkkeistä, jotka usein ovat naisvaltaisilla aloilla heikompia.

Huomio myös työnteon eri muodoissa ja eläkkeissä

Tuorein eläkkeitä koskeva OECD:n laaja selvitys julkaistiin marraskuun lopulla. Pension at a Glance 2019 keskittyy aina johonkin ajankohtaiseen teemaan. Tänä vuonna selvityksessä tutkittiin sitä, miten eläkejärjestelmät sopeutuvat työnteon eri muotoihin, etenkin määrä- ja osa-aikaisiin työsuhteisiin, vuokratyösuhteisiin (niin sanotut epätyypilliset työsuhteet) sekä yrittäjänä tehtyyn työhön.

Monissa OECD-maissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevillä on rajallinen pääsy eläkejärjestelmään ja näin ollen myös odotettavissa oleva eläke jää matalaksi. Rajoitteita voi olla muun muassa ammatillisissa eläkejärjestelmissä siten, että osa-aikaisten työntekijöiden ansiotasot ja tuntimäärät eivät oikeuta liittymään eläkejärjestelyyn. Vaihtoehtoisesti mukaan pääsemiseen voidaan vaatia tietynpituinen työsopimuksen kesto tai työskentelyjakso. OECD:n pääviesti onkin, että hallitusten tulisi tällaisten rajoitteiden osalta kiireesti uudistaa eläkejärjestelmiään, jotta kasvavalle määrälle osa- ja määräaikaisia työntekijöitä voidaan taata riittävä eläketurva.

Suomessa kaikki työntekijät pääsevät eläkevakuutuksen piiriin samanlaisin ehdoin.

Suomi näyttäytyy vertailussa positiivisena poikkeuksena; Suomessa kaikki työntekijät pääsevät eläkevakuutuksen piiriin samanlaisin ehdoin, sillä työeläkevakuutus on lakisääteinen ja pakollinen. Työnantajan on otettava vakuutus 17-68 vuotiaalle työntekijälle, kun työntekijän ansiot ylittävät kuukaudessa vakuuttamisvelvollisuuden alarajan (59,36 euroa vuonna 2019).

Myös yrittäjän eläkevakuutus on pakollinen: YEL- vakuutus on otettava, kun toimii yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. Yrittäjien eläketurva jää kuitenkin Suomessakin heikommaksi kuin työntekijöiden matalampien työtulojen ja alivakuuttamisen johdosta.

Lakkoja vai yhteistä sopimista?

Eläkeaiheet ovat kuplineet tänä syksynä Suomessa, mutta Ranskassa on ollut suoranaista kuohuntaa: syyskuussa Pariisissa oli suurin lakko yli kymmeneen vuoteen. Metroliikenne seisoi, kun lakkoilijat vastustivat Ranskaan kaavailtua suurta eläkeuudistusta, joka yhtenäistäsi 42 eri alan eläkejärjestelmät. Suurlakko on laittanut Pariisin eläkeasioiden vuoksi sekaisin myös joulukuussa. Syynä ranskalaisten lakkoilulle on erityisesti eläkeiän nosto. Ranskassa eläkkeelle on päässyt 62-vuotiaana, mutta nyt eläkeikää on tarkoitus nostaa 64 vuoteen.

Myös meillä on yksityisen ja kunnallisen eläkejärjestelmän yhdistämishanke meneillään ja laajemminkin keskustelut työeläkejärjestelmän sosiaalipoliittisista tulonsiirroista käynnissä. Eläkeasioissa on Suomessa kuitenkin säilynyt aina maltti, ja työeläkejärjestelmää on onnistuttu kehittämään yhteistyössä työntekijöiden, työnantajien ja valtion kesken pitkäjänteisesti sekä harkiten. Malttia ja yhteistyötä tarvitaan jatkossakin, jotta voimme turvata eläkejärjestelmämme kestävyyden ja sopeutumisen työelämän sekä yhteiskunnan kulloisiinkin muutoksiin.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yksi miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.