22.02.2018

Tiedon lähteillä eli kuinka tilastot työeläkevaroista syntyvät

Keräämme jäseniltämme eli työeläkevakuuttajilta monenlaisia tietoja. Näitä päivitetään joko kvartaaleittain, puolivuosittain tai kerran vuodessa. Tiedoista jalostetaan kuvia ja analyysejä esimerkiksi verkkosivuillemme. Yksi tehtävistämme on tarjota työeläkealalta ajantasaista ja luotettavaa tietoa päättäjille päätöksenteon tueksi, medialle sekä muille kiinnostuneille.

Jäseniemme sijoituksiin liittyvät tilastoinnit ovat aikoinaan alkaneet työeläkealan omasta tarpeesta saada tietoa sijoitustoiminnasta ja sen kehittymisestä. Työeläkealan toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys ovat nykyään entistä tärkeämpiä. Kaikki lakisääteiset eläkevakuuttajat ovat mukana tilastoinnissa. Tarkastelen muutamaa keskeisempää sijoituksiin liittyvää tilastointiamme.

Miten sijoitusvaroja seurataan?

Nykyisen muotoinen sijoitusvarojen tilastointi alkoi 1990-luvulla. Aluksi tilastointia tehtiin viranomaisten tietotarpeisiin ja me toimimme tietojen välittäjänä. Myöhemmin työeläkevakuuttajat raportoivat tietoja suoraan Vakuutusvalvontavarastolle, joka nykyisin on Finanssivalvonta. Me saimme tiedot samalla yhdessä sopimallamme tavalla käyttömme.

Nykyisen muotoinen sijoitusvarojen tilastointi alkoi 1990-luvulla.

Raportointia on uudistettu aika ajoin. Viimeisin uudistus tehtiin vuonna 2016, kun tietojen raportointi siirtyi Finanssivalvonnalta Tilastokeskukselle. Uudistettuun raporttiin yhdistettiin Tilastokeskuksen ylläpitämän maksutaseen tietoja. Maksutaseella kuvataan kansantalouden tasapainoa. Sen avulla kuvataan tavaroiden, palveluiden ja rahoituksen siirtymistä maiden välillä.

Sivuillamme olevia sijoitusvaroihin liittyviä tilastotietoja päivitetään kvartaaleittain. Sijoitusvaroista on myös kerätty aikasarjaa, joka alkaa vuodesta 2004.

Sijoitusvaroja on jaoteltu sivuillamme olevissa tilastokuvissa eri tavoin eri käyttötarkoituksia varten. Sijoitusvaroista on saatavilla tietoa esimerkiksi eri sijoituslajeihin, sijoitusalueisiin tai eläkeyhteisöryhmiin jaettuna. Näistä tilastotiedoista voi katsoa esimerkiksi sen, kuinka paljon yksityisalojen työeläkevakuuttajat sijoittavat eläkevaroja Suomeen.

Lisäksi päivitämme kerran vuodessa sijoitusvarojen pitkiä aikasarjoja. Pitkissä aikasarjoissa tiedot alkavat vuodesta 1997, 1999 tai 2000 riippuen aihealueesta ja raportoijaryhmästä.

Sijoitusvaroista ja -tuotoista tehtyjen analyysien tekeminen aloitettiin vuonna 2008. Aluksi analyysi käsitteli koko vuoden tietoja. Vuodesta 2012 alkaen tilastoanalyysi on tehty kvartaaleittain. Analyysin rakenne ja sisältö on kehittynyt vuosien mittaan, mutta analyysissä on aina pyritty kuvaamaan viimeisimpien tietojen mukainen tilanne, mutta myös sijoitusvarojen ja -tuottojen tilanne pidemmällä aikavälillä.

Sijoitusten tuotoista tiedot vuodesta 1998 lähtien

Nykyisen muotoinen sijoitusten tuottojen tilastointi alkoi 1990-luvulla. Sivuillamme olevien sijoitusten tuotot -tilastokuvien tiedot alkavat vuodesta 1998. 2000-luvulla sijoitusten tuottoja tilastoitiin Vakuutusvalvontaviraston (nykyisin Finanssivalvonnan) tarpeisiin. Vaikka julkisen puolen toimijoilla ei ollut samaa raportointivelvoitetta, sovittiin yhteisesti, että saamme käyttöömme tuottotietoja sekä yksityisen että julkisen puolen toimijoilta.

Sijoitusten tuotoista on saatavilla tietoja jaoteltuna eläkeyhteisöryhmiin ja sijoituslajeihin. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien tuottotiedoista on lisäksi saatavilla joitakin yksityiskohtaisempia tietoja. Tarkastelujaksot ovat vuodesta 1998 lähtien, viisi vuotta ja viimeisin tarkastelujakso.

Mitä ovat tuotto-riskitaulukot?

Sijoitusjakaumien ja tuottojen tilastointi alkoi vuonna 2005. Jäsenistämme koostuva asiantuntijaryhmä nimeltään tuotonlaskentaryhmä, nykyisin sijoitusten raportointiryhmä, suunnitteli taulukot sijoitusten perusjakauman ja riskikorjatun jakauman sekä sijoitusten tuottojen esittämiseen. Perusjakauma kertoo sen, miten sijoitettu käteinen jakautuu eri sijoituskohteisiin. Riskijakauma kertoo tilanteesta, johon on päädytty, kun perusjakaumaa on muutettu johdannaisilla.

Raportointiin tulivat mukaan suurimmat eläkeyhtiöt sekä Keva ja Valtion Eläkerahasto. Tämä raportointi on ainoa, jossa on työeläkevakuuttajakohtaista tietoja, muuten tilastomme ovat eläkeyhteisöryhmätasolla.

Sijoitusjakaumassa sijoitukset on jaoteltu korkosijoituksiin, osakesijoituksiin, kiinteistösijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Sijoitusluokat jakaantuvat lisäksi joihinkin alaluokkiin. Eläkevakuutusyhtiöt sekä Keva ja Valtion Eläkerahasto julkistavat osavuosikatsauksissaan edellä mainittuja tietoja. Me kokoamme nämä tiedot yhteen verkkosivuillemme.

Sijoitusjakauma ja tuotot -tiedot ovat nähtävissä sivullamme siten, että vuodelta 2005 tiedot ovat kokovuositietoja ja vuosien 2006-2008 tiedot puolivuositietoja. Vuodesta 2009 lähtien sijoitusjakauma ja tuotot -tiedot ovat kvartaaleittain.

Sijoitusjakauma ja tuotot -taulukoiden tietosisältöä on kehitetty sijoitusten raportointiryhmässämme. Vuodesta 2010 alkaen joukkovelkakirjat on jaettu julkisyhteisöjen ja muiden yhteisöjen joukkovelkakirjoihin. Vuoden 2013 lopun tiedoista alkaen riskikorjatuissa tiedoissa ilmoitetaan erikseen johdannaisten vaikutus. Vuonna 2016 päätettiin julkistaa joukkovelkakirjalainojen duraatiot. Duraatio -tiedot ovat vuodesta 2012 alkaen. Vuodesta 2017 alkaen raportoidaan myös valuuttapositiot sijoitusten markkina-arvosta.

Tilastoinnin jatkuvuudesta ja kehittymisestä

Kun jäsentemme sijoitusvarojen ja tuottojen raportoinnit siirtyivät aikanaan suoraan Finanssivalvontaan, velvoitetta meidän raportointiimme ei enää ollut. Työeläkevakuuttajat halusivat kuitenkin jo vuosia tehdyille tilastoille jatkuvuutta. Jäsenemme sopivat, että samat tiedot toimitetaan myös meille. Tietojen keruujärjestelmät on pyritty rakentamaan siten, että hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa raportointia. Sijoitusvarojen raportoinnin siirtyessä Tilastokeskukselle vuonna 2016 sovittiin Tilastokeskuksen kanssa yhteistiedonkeruusta, jossa jäsenemme raportoivat tiedot Tilastokeskukselle ja me saamme tiedot Tilastokeskukselta.

Tilastokeskukselle toimitettavat tiedot sisältävät myös maksutaseen tietoja. Tilastokeskus raportoi tietoja myös Euroopan keskuspankille. Uusien tietojen myötä olemme voineet monipuolistaa tilastotuotantoa sijoituslainauksen osalta. Esimerkiksi edellä mainitulla tavalla pyrimme yhdessä jäsentemme kanssa kehittämään esitettäviä tilastoja.

Kommentit(2)

24.02.2018  Elise  
Kysymys Telalle

Näissä Telan kannanotoissa toistuu usein tuo "sukupolvien välisen oikeidenmukaisuuden" hieman epämääräinen ajatus.

Monissa teksteissä todistellaan että nuoret ikäluokat eivät suinkaan ole tämän eläkeruletin häviäjiä, vaan jopa voittajia.

Missä määrin näissä laskelmissa on sitten otettu huomioon se että nykytilanne ei ole mikään pysyvä olotila? Eläkejärjestelmähän on jatkuvien muutosten ja paineiden alla. Tänäpäivänä annetut lupaukset ovat hyvin löyhiä tulevaisuudessa. Ehtoja voidaan muuttaa poliitikkojen toimesta milloin vain. Vain jo eläkkeelle jääneet ikäluokat ovat jokseenkin "suojassa" tulevilta muutoksilta/leikkauksilta.

Jos otetaan esimerkiksi n. 30-vuotias henkilö joka sattuu vilkaisemaan eläkelaskuria. Hänelle tuo laskuri lupailee pääsyä eläkkeelle n. 67-vuotiaana. Kuitenkin on selvää että tuo eläkeikä tulee tuosta vielä huomattavasti nousemaan, sitä mukaa kuin keskimääräinen elinikä ihmisillä nousee. On toki ymmärettävääkin ettei nuoremmilla ikäluokilla eläkeikää voida "naulata" vielä kiinni mihinkään. Maailma muuttuu niin nopeaa tahtia, eikä kukaan näe 30-40 vuoden päähän.

Laskelmia voittajista ja häviäjistä on tuon perusteella hyvin vaikea tehdä. Kuitenkin monet asiantuntijat todistelevat suu vaahdossa kuinka nimenomaan nuoret tästä kaikesta hyötyvät. Vaikuttaa melkein huijaamiselta. Laskelmiahan kuka vain saa väänneltyä mieleisekseen. Tarkoitus lieneekin lähinnä yrittää rauhoitella. Ettei usko aivan lopullisesti menisi.

Nuorten huoli eläkkeistä ei siis suinkaan ole turha. Ajatus että ei tässä koskaan tulla mihinkään eläkkeelle pääsemään, ei ole niin hullu kuin voisi ajatella.

Tästä aiheesta toivoisi tarkempaa analyysia. Joku Telan asiantuntijoista voisi ottaa kantaa tähän seuraavissa pikku kirjoituksissaan.
27.02.2018  Telan viestintä  
Kiitos kommentista.

Tulemme julkaisemaan artikkeleita sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta jatkossakin.

Viime vuonna julkaisimme aiheesta mm. erityisasiantuntijamme Janne Pelkosen haastattelun: https://www.tela.fi/uutiskirje/artikkeli/1/0/tyoelaketta_saa_enemman_kuin_on_maksanut_maksuja

Ekonomistimme Mauri Kotamäki kirjoitti aiheesta Taloustaidon blogiin:
https://www.taloustaito.fi/Blogi/blogit-2017/onko-sukupolvien-valisia-eroja-elakkeissa-syyta-tasata/

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen miinus kahdeksan?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.