12.06.2020

Tikulla silmään sitä, joka vanhoja kaivelee

Kaivelen kuitenkin. Kun 2017 eläkeuudistuksen alkupamaus – vuonna 2009 Rukan hangilta tuliaisena tuotu ajatus eläkeiän nostamisesta – oli laantunut, oltiin Suomen maassa laajasti samaa mieltä siitä, että työuria pitää pidentää, alusta, keskeltä ja lopusta. Alku tarkoittaa muun muassa nuorten opiskelupaikkoja ja työllistymistä, keskeltä esimerkiksi perhevapaita ja työssä jaksamista ja lopusta eläkeiän nostoa.

Paljon tehtiin, jahka vauhtiin päästiin. Eläketurvan osalta saatiin aikaan laaja uudistus, jossa vanhuuseläkeikää nostettiin ja se määräytyy tulevaisuudessa eliniän odotteen perusteella. Tätä tärkeää nyanssia ei ehkä moni tiedä, kun seuraa eläkeiästä käytyä ajankohtaista keskustelua. Ja vaikka eläkejärjestelmän vakiokriitikoiden mielestä eläkeratkaisun neuvottelivat myös väärät tahot (työmarkkinaosapuolet), niin suhteellisen kivuttomasti se parlamentaarisen mankelin läpi sujahti. Hyvin valmisteltu, sanoisin. Ratkaisuun sisältyi siis eläkeiän nosto, työuran loppupäästä. Mutta mitä tapahtuu työuran keskellä?

Jos halutaan vaikuttaa työurien pidentymiseen, tarvitaan kahta asiaa: työtä ja työkykyisiä työntekijöitä.

Vuonna 2019 siirtyi vanhuuseläkkeelle noin 44 000 ihmistä. Melkein syntymäkaupunkini Hyvinkään (46 000 asukasta) asukkaiden määrän verran ihmisiä. Valkeakoskella asuu vajaat 21 000 ihmistä. Saman verran ihmisiä vuonna 2019 joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Käsittämättömän suuri määrä. Jos halutaan vaikuttaa työurien pidentymiseen, tarvitaan kahta asiaa: työtä ja työkykyisiä työntekijöitä. Työpaikkojen määrään voidaan vaikuttaa jonkin verran omilla kansallisilla ratkaisuilla (ja tässä asiassa tietäjiä on maassamme runsaasti, vaikka ihan samaa mieltä keskenään eivät olekaan), mutta globaaleihin suhdanteisiin – tai vaikkapa pandemiaan - aika huonosti. Nämäkin vaikuttavat keskeisesti työpaikkojen määrään.

Paljon enemmän ihan omissa käsissämme on ihmisten työkyky. Valitettavasti tässä on käynyt kuin Olof Palmen murhatutkimusten. Uhri on selvillä, mutta syyllistä ei tunnu millään löytyvän. Työkyvyn säilymistä ei kuitenkaan ratkaista eläkejärjestelmällä, vaikka työeläkejärjestelmä yrittää omalta osaltaan huolehtia esimerkiksi työkyvyttömyysriskin hallinnasta ja työkyvyn palauttamisesta (kuntoutus). Samoin se huolehtii toimeentulosta työkyvyttömyyden ajalta.

Työuria on syytä pyrkiä edelleen pidentämään. Eläkeiän nostamisen sijaan pitää keskittyä työkyvyn säilymiseen. Nyt olisi hyvä hetki aloittaa mittavat kansalliset työkykytalkoot, työkyvyn säilymisen puolesta. Tähän tarvitaan vain yhteinen tahto, vaikka asia toki ei ole helppo. Niissä talkoissa olisi maan hallitukselle varattu se merkittävin rooli.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on viisi plus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.