13.11.2017

Tulevaisuuden sosiaaliturvaa

Työ on parasta sosiaaliturvaa, sanotaan. Miten käy sosiaaliturvalle ja eläkkeelle, jos ennusteet työelämän jakautumisesta matalapalkkaisiin ja korkean toimeentulon töihin toteutuvat?

Ensinnäkin, tulisi ymmärtää – ei siis vain oppia – mitä automaation ja robotiikan hyödyntäminen todella tarkoittaa työelämälle. Hyvä arvaus on McKinseyn tutkimus, jonka mukaan ainakin 60 prosenttia työtehtävistä kohtaa merkittävää muutosta teknologian myötä. Roboteille ei kuitenkaan makseta työeläkkeitä eikä niiden työstä makseta työeläkemaksuja.

Iloinen uutinen on se, että robotiikka voi nostaa tuottavuutta, mikä tietää hyvää hyvinvointivaltion rahoitukselle – jos tilalle syntyy uusia, työvoimaa tarvitsevia työpaikkoja. Ja miksei syntyisi, kun ihmisten osaamistasosta pidetään huolta.

Robotiikka voi nostaa tuottavuutta, mikä tietää hyvää hyvinvointivaltion rahoitukselle

Toiseksi, viime vuosien suuri muutos työelämän rakenteissa on tapahtunut itsensä työllistäjien määrässä. Vaikka lukumääräisesti alustatalouden ja silpputyön ammattilaisia on vasta joitakin kymmeniä tuhansia, on muutoksen kulmakerroin ollut jyrkkä. Työn tekeminen löytää uomansa. Haaste on paitsi riittävän toimeentulon hankkiminen, myös työntekoa oikealla ja kustannustehokkaalla tavalla tukevan sosiaaliturvajärjestelmän luominen.

Eazy Oy selvitti yhteistyössä Sitran kanssa palvelun käyttäjiensä toimeentuloa ja vaikuttaa siltä, että yhden laskutuspalvelualustan kautta toimeentulo ei nouse kovin korkeaksi, vaikka varsinaisen työn toimeksiantajia olisi useita.

Työelämään on siis tulossa tuottavuutta nostava teknologia sekä monesta purosta muodostuva toimeentulo.

Kolmanneksi tarvitaan sosiaaliturvaa, joka turvaa riittävän toimeentuloa, kannustaa työhön ja on mahdollista julkisen talouden kannalta. Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja työtulon yhteensovittamisen lineaarisen mallin avulla pyritään lisäämään työn teon kannustavuutta siten, että jokainen työllä ansaittu euroa tuottaa tosiasiallista toimeentulon kasvua. Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa todetaan, että vaikka nämä kaksi tuloa saataisiin sovitettua yhteen kannustavasti, saattavat muut sosiaaliturvan elementit heittää efektiivisen veroasteen pilviin. Efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan sitä osuutta palkkatulojen lisäyksestä, joka kuluu verojen kasvuun sekä sosiaaliturvaetuuksien pienenemiseen. Muistamme varmasti VATT:n tutkimuksen (2015), joka paljasti pienituloisen yksinhuoltajan työnteon kannustinloukut, joissa efektiivinen veroaste oli yli 110 prosenttia ansaitusta eurosta.

Ratkaisumalleja on esitetty ja otettu käyttöön. TEM tilasi selvityksen niin sanotun yhdistelmävakuutuksen mallista, jossa niin yrittäjä- kuin palkansaajatulo kartuttaisi työttömyysturvaa. Lisäksi työttömyysturvassa voi jo nyt saada soviteltua päivärahaa, jossa ansaittu satunnainen tai matala työtulo vähentäisi vain osin työttömyystukea ja kannustaisi siten hankkimaan toimeentuloa työn tekemisen kautta. Lineaarisen mallin käyttöönotto toisi työnteon kannustavuutta myös osatyökykyisille.

Neljänneksi, eläkeajan toimeentulon ja työeläkkeiden kannalta olennaista on paitsi toimeentulon taso, mutta myös tulojen vakuuttaminen. Tärkeää on ratkaista, miten monia, kansainvälisiä toimeentulon virtoja voisi tarkastella kokonaistulona ilman, että työnteon kannustimet heikkenisivät. Työeläkettä saa aikanaan työuransa ansioiden perusteella, mitä on periaatteessa pidetty reiluna ja selkeänä.

Työuran aikana matalat tulot vievät ihmisen aikanaan veroilla kustannetun kansaneläkkeen piiriin. Tämä sopii hyvin pohjoismaiseen hyvinvointiajatteluun, jossa jokaisesta pidetään huolta. Esimerkiksi alustatalous-yrittäjän vanhuuden toimeentulo perustuu huomattavaan vaurastumiseen yrittäjyyden aikana, omiin työtulon työeläkemaksuihin tai jos yrittäjyys ei ole taannut toimeentuloa, saa veroilla valtion budjetista rahoitetun takuueläkkeen. Pitkäaikaisen vaurastumissuunnitelman rinnalla on siis joka tapauksessa viisasta varautua myös yllättävään työkyvyttömyyteen vakuuttamalla työtulonsa.

Entä, jos valtiosihteeri Martti Hetemäen bloggauksen siivittämänä tulevaisuudessa tietoisesti tuetaan pienipalkkaisten töiden syntymistä? Samalla tulevaisuuteen syntyy pienituloisten eläkeläisten ryhmä, sillä asumistuki eikä työmarkkinatuki kartuta työeläkkeitä ja vanhuuden toimeentuloa. Ellei matalan palkkatason työt ole ponnahduslauta korkeamman osaamisen tehtäviin ja siten korkeampaan vanhuuden toimeentuloon. Silloin aiheellista olisi päivittää vanha sanonta uusiksi: oman osaamisen kartuttaminen on parasta sosiaaliturvaa.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kolme miinus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.