20.08.2015

Tyhy-toiminta ehkäisee työkyvyttömyysriskejä ennalta

Lupasin edellisessä blogissani kirjoittaa työeläkevakuuttajien työhyvinvointitoiminnasta. Lupausta antaessani ajattelin lunastavani sen hyvissä ajoin ennen lomia. Väliin tuli kuitenkin suuri joukko muita hoidettavia asioita. Siksi lupauksen lunastamiseen meni yli kaksi kuukautta.

Tällainen hyvän aikomuksen ja lopullisen aikaansaannoksen välinen ristiriita on varsin yleinen suomalaisilla työpaikoilla. Helposti ollaan optimistisia sen suhteen, mihin oma aika ja voimat riittävät.


Kiinnostava työ vie mukanaan, jolloin oman työn kurinalainen johtaminen ja omasta itsestä huolehtiminen jäävät usein toiselle sijalle. Kun niin jatkuu riittävän pitkään, on luotu vahva pohja myöhempien työkykyongelmien synnylle.

***

Ihmisen työkyky ei ole ON-OFF-asia. Työkyvyn heikkeneminen voi tapahtua salakavalasti. Hyvinvoivalle ja aikaansaavalle työntekijälle voi ilmaantua epämääräisiä kremppoja. Jos niihin ei tartuta ajoissa, ne voivat pahimmillaan aiheuttaa jopa osittaista työkyvyn menettämistä. Pohjan rakentaminen työhyvinvoinnille edellyttääkin aktiivisia tekoja paitsi oman työpöydän kulmalla, myös koko työpaikan ja työyhteisön tasolla.

"Ennenaikainen työkyvyttömyys on työeläkejärjestelmälle todella kallista."

Työhyvinvoinnissa ei siis ole kyse joutavanpäiväisestä ”höpö-höpöstä” vaan erittäin vakavasta ja taloudellisestikin merkittävästä asiasta, jonka hoitamisessa tulee olla ajoissa liikkeellä. Työpaikkojen työhyvinvointitoiminta kiinnostaa siksi myös työeläkevakuuttajia. Niillä on siihen myös vahva taloudellinen intressi siksi, että ihmisten ennenaikainen työkyvyttömyys on työeläkejärjestelmälle todella kallista.

***

Oikein viritetyssä työhyvinvointitoiminnassa on kyse työkykyongelmien ennaltaehkäisystä.

Välttämättä ei ole kyse suurista asioista. Työkykyä vahvistavat erilaiset työpaikalla yhdessä tehtävät "kivat jutut" ja virkistystoiminta, joissa ihmiset tutustuvat toisiinsa. Jo taukojumppa tai yhdessä tehty pieni happihyppelykin virkistävät mieltä.

Suuremmilla ja perinteisemmillä työpaikoilla tyhy-toiminnan rakentaminen alusta voi kuitenkin olla työlästä ja vaivalloista. Esimerkiksi esimiesten ja johtajien kouluttaminen ja alaistaitojen tietoinen vahvistaminen vaativat merkittävämpiä resursseja. Resursseja tarvitaan myös silloin, jos halutaan tietoisesti lähteä vähentämään esimerkiksi sairauspoissaoloja.

***

Hyvätkään tyhy-toimet eivät tietenkään pure kaikkein vaikeimpiin työkykyongelmiin. Niiden hoitoon on siksi aivan omat prosessinsa työnantajien rahoittamassa työterveyshuollossa ja eläkevakuuttajien rahoittamassa työeläkekuntoutuksessa.

Tyhy-toiminnan idea on vaikuttaa asioihin jo paljon ennen kuin työpaikalla kärsitään vakavammista ongelmista. Kyse on siis työkyvyttömyysriskin hallinnasta ja siihen liittyvistä menoista.

Työeläkevakuuttajien tyhy-varojen käyttöä voikin verrata palovakuutusta harjoittavaan yritykseen, joka tarjoaa asiakkailleen paloturvallisuuskoulutusta, -ohjeita ja sammutuspeitteitä. Niitä ei kannata viedä tulessa olevaan taloon. Mutta uuteen kotiin tai toimistoon muuttaneille niistä on hyötyä palojen ennaltaehkäisyssä.

Tällaisen toiminnan hyödyt palautuvat palovakuuttajille ja niiden kaikille asiakkaille ajan myötä vähentyvien palovahinkojen ja pienempien palovakuutuskorvausten muodossa. Näin on myös työhyvinvointitoiminnan tapauksessa.

Koska ilmaisia lounaita ei ole, koko lystin maksavat ensi vaiheessa vakuutusyhtiön muut asiakkaat. Silloin kun tyhy-rahoilla katettavat toimet kohdistuvat oikein, myös työkyvyttömyystapauksia tulee ajan myötä vähemmän ja kaikki hyötyvät.

Päävastuu työhyvinvointitoiminnasta ja sen rahoittamisesta on aina yksittäisellä työnantajalla. Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan ole yhtä aikaansaavia ja ajattelevaisia. Siksi tyhy-rahojen "tasajako" kaikille asiakkaille tuskin olisi työkyvyttömyysriskin mahdollisimman hyvän hallinnan kannalta tarkoituksenmukaista.

Työeläkevakuuttajien kannattaa pikemminkin suunnata tyhy-rahansa mahdollisimman paljon sinne, missä niistä on tulevan työkyvyttömyysriskin pienentämisen kannalta eniten hyötyä.

***

Finanssivalvonta pyysi työeläkeyhtiöiltä viime keväänä selvitystä työhyvinvointitoimintaan myönnetyistä varoista ja niiden käyttökohteista viimeisen viiden vuodan ajalta. Selvitys valmistuu alkusyksystä ja yhteenveto tuloksista julkaistaneen syksyn aikana. Sen myötä saamme yhden näkökulman siihen, miten työeläkeyhtiöt ovat onnistuneet tässä toiminnassa.

Selvitys antaa yhdessä muun olemassa olevan materiaalin kanssa hyvän pohjan myös asiaan liittyvän lainsäädännön kehittämiselle.

Sosiaali- ja terveysministeriön arviomuistio työeläkejärjestelmän kilpailun toimivuudestapdf, 253 kB

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kuusi plus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.