21.12.2016

Työ tekijäänsä kiittää

Työnteon on katsottu jo vanhastaan olevan ihmiselle hyväksi: työ pelastaa köyhyydeltä, yksinäisyydeltä, alakulolta. Se pitää ihmisen vireänä ja päivärytmissä. Vanha sananlasku ohjeistaa, että se joka ei töitä tee, ei hänen pidä leipääkään syömän. Työeläkejärjestelmässä ”tuleva leipä” hoituu yksinkertaisuudessaan niin, että kaikesta tehdystä työstä kertyy eläkettä. Työstä kasvaa turvaa niin työikäiselle kuin myöhemmin eläkeläisellekin.

Joillekin työ on elämäntapa ilman sen kummempia rasitteita. Yrittäjät ja maanviljelijät saattavat jatkaa samoja päivittäisiä hommiaan vielä senkin jälkeen, kun ovat siirtäneet yrityksensä jo toiselle omistajalle tai tehneet sukupolvenvaihdoksen. Päivärytmi ei näin ollen muutu ja koko ikänsä työtä tekemään tottuneen ihmisen on ymmärrettävästi vaikea heittäytyä oloneuvokseksi. Joillekin ammattikunnille ja ihmisille työnteko voi olla niin suuri osa elämää, ettei eläkkeelle siirtyminen tule edes mieleen.

Eläkkeellä ja töissä

Työelämästä poisjääminen voikin olla suuri elämänmuutos. Eläkeaikaa kannattaa suunnitella paitsi tulojen, myös ajankäytön kannalta. Miten olisi vaikkapa osa-aikaisesti työskentely, joka voi tuoda lisää vapaa-aikaa, mutta myös taloudellista turvaa? Ensi vuoden alusta voimaan tuleva eläkeuudistus tuo mukanaan osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, joka mahdollistaa sen, että ei tarvitse repäistä itseään kerralla irti työelämästä.

Eläkeaikaa kannattaa suunnitella paitsi tulojen, myös ajankäytön kannalta.

Vanhuuseläkkeelle siirtyvät ovat varsin hyväkuntoisia entisaikaan verrattuna. Moni on nähnyt vanhempiensa kiireiden alkaneen eläkkeelle siirtymisestä, kun puuhaa ja harrastepiiriä tuntuu riittävän. Joillekin eläkkeelle siirtyminen taas voi olla hyppy yksinäisyyteen ja toimettomuuteen. Työssä jatkaminen ei välttämättä kasvata enää taloudellista turvaa, mutta työnteolla on muitakin merkityksiä. Talouselämä (30/2016) kertoi taannoin syksyllä, että Japanista on tullut edelläkävijä seniorikansalaisten työllistämisessä: osa yhtiöistä on ryhtynyt palkkaamaan jopa 80–90-vuotiaita. Terveen ja työkykyisen eläkeläisen elämään voi vielä hyvin mahtua työntekoa ja pitkän työuran tuoman tietotaidon edelleen hyödyntämistä, vaikka osa-aikaisesti. Monille työelämä mahdollistaa myös rikkaamman sosiaalisen elämän.

Vuosina 2007-2014 työssä käyvien eläkkeensaajien määrä on kasvanut lähes 30 prosenttia ja kasvu on keskittynyt nimenomaan vanhuuseläkeikäisiin. N. 600 000 eläkkeensaajasta noin 80 000 käy töissä. Valtaosaltaan työssäkäyvien eläkeläisten eläkkeet ovat muita eläkkeensaajia korkeampi eli työssäkäyntiä motivoi joku muu asia kuin raha.

Kohtuus myös työnteossa

Liikaa ei pidä silti rehkimän missään työuran vaiheessa. Muuten voi tulla eteen pakkopysähtyminen, jopa burnout. Kaikissa asioissa, myös työelämässä tulee eteen probleemoja ja niihin pitää vain tarttua. Apua on saatavissa ja asiat ovat ratkaistavissa.

Jokaisen on hyvä pitää itsensä työkykyisenä ja työkuntoisena sekä huolehtia myös tietotaitojensa ajantasaisuudesta ja kehittämisestä. Työnantaja huolehtii niin ikään työntekijöidensä työhyvinvoinnista omalta osaltaan, sillä hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava työntekijä. Työhyvinvointiasioista huolehtiminen on työnantajalle tärkeää myös sen vuoksi, että mahdolliset työkyvyttömyyseläkkeet voivat vaikuttaa työnantajan maksamiin työeläkemaksuihin: Mitä suurempi työnantaja sen tärkeämpää työhyvinvointi on, sillä työkyvyttömyyseläkkeet merkitsevät kuluja nimenomaan maksuluokkien piiriin kuuluville työnantajille.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta kokonaiseen työelämään ja pitkään uraan, jos esimerkiksi työkyky heikkenee merkittävästi. Työeläkejärjestelmän piirissä hänenkin toimeentulostaan huolehditaan ja edistetään kuntoutumista takaisin työelämään.

Arvostus työtä kohtaan on usein kodin perintöä: lapselle annetaan vastuuta voimiensa ja taitojensa mukaan. Näin luodaan pohja työelämälle. Nuorena se on vitsa väännettävä, sillä ”joka ei nuorena töitä tee, se vanhana kerjää”, sanoo vanha sananlasku. Samalla opitaan, että ”ei raha puussa kasva”. Tämän kasvatusmetodin soisi jatkuvan edelleen. Aika voi tulla liian pitkäksi lottovoittoa odottamalla.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.