10.06.2019

Työeläkejärjestelmä pysyy ajassa kiinni yhteisellä kehittämistyöllä

Hallitusohjelmaa on laadittu ja neuvotteluja käyty tiiviisti viime viikkoina. Kuten aina ennenkin, valmista syntyi. Yhteisen näkemyksen löytäminen vie aikaa, vaatii paljon yhteisiä keskusteluja ja lopulta joustamista omista tavoitteista. Kompromissin löytäminen on aina hienoa, vaikka lopputulos ei kaikkia miellyttäisikään.

Työeläkejärjestelmän arjessa pysyminen vaatii myös aika ajoin neuvottelujen kautta tehtyjä uudistuksia. Eläkeuudistusten sisällöstä neuvotellaan perinteisesti kolmikantaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen ja valtion kesken. Eläkeuudistukset ovat työeläkejärjestelmän näkyvimpiä kehittämistöitä. Uudistukset eivät yleensä ole vain järjestelmän hienosäätöä, vaan niissä tehdään eläkejärjestelmään merkittäviä muutoksia, joiden avulla eläkejärjestelmä kestäisi aikaa myös muuttuvissa olosuhteissa. Tämän takia uudistuksia tehdään harvakseltaan.

Uudistukset koostuvat useiden eri asioiden muutoksista eläkejärjestelmässä: edellisessä vuonna 2017 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa muutettiin muun muassa eläke-etuuksia ja eläkkeiden rahoitukseen liittyviä elementtejä.

Eläkeuudistusten välissäkään ei seisota tumput suorina odottamassa: eläkeala pyrkii osaltaan päivittämään eläkejärjestelmän elementtejä niin, että pärjättäisiin uudistusten välissäkin.

Eläkeuudistusten välissäkään ei seisota tumput suorina odottamassa: eläkeala pyrkii osaltaan päivittämään eläkejärjestelmän elementtejä niin, että pärjättäisiin uudistusten välissäkin.

Toisaalta työeläkeala osallistuu osaltaan myös isompien muutosten asiantuntijatiedon tuottamiseen.

Eläkeala mukana kehittämisessä

Työeläkealan osalta voisi listata pitkän listan asioita, joita ala kehittää oma-aloitteisesti. Oma kokemukseni ja näkymäni on erityisesti työeläkejärjestelmän rahoitusasioiden kehittämisen puolella. Yksi näkyvin ja lähes vakioaikataululla tehtävä työ eläkejärjestelmän kehittämisessä on Eläketurvakeskuksen tuottama pitkän aikavälin laskelma eli PTS-laskelma. Tuorein laskelma ilmestyi maaliskuussa ja sen pohjalta saadaan näkymää eläkejärjestelmän kestävyyteen.

Telan piirissä kehittämistyötä tehdään rahoitusasioiden parissa esimerkiksi aktuaarien työryhmissä. Laskuperustejaos ja laskuperusteasiain neuvottelukunta seuraavat ja kehittävät muun muassa vakuutusmaksun ja vastuuvelan laskemiseksi tarvittavia perusteita, joiden avulla eläkkeiden rahoitusta turvataan. Tätä varten esimerkiksi muutoksia eliniässä, työllisyydessä tai eläkkeiden alkamisessa seurataan tiiviisti ja tehdään tarvittavia muutoksia laskentaperusteisiin.

Aika ajoin edellä mainitut työryhmät saavat selvitystehtäviä työmarkkinakeskusjärjestöiltä jonkun tietyn rahoitusasian kehittämiseksi. Tällainen kehittämistyö vaatii sekä valtavan määrän faktoja ja taustamateriaalia että myös yhteistyötä ja neuvotteluja, jotta saadaan aikaan hyvä ja järkevä lopputulos.

Mukana lakimuutoksissa

Oma-aloitteisen selvitystyön ja isompien eläkeuudistusten lisäksi eläkeala on mukana erilaisten lakimuutosten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tuoreimpina esimerkkeinä voi mainita tulorekisterin suunnittelun ja käyttöönoton sekä selvitystyön, joka koski eläkejärjestelmien erillisyydestä luopumista.

Tulorekisterin käyttöönotto tarkoitti suurta valmistelutyötä sekä alan sisällä että muiden hankkeessa mukana olleiden toimijoiden kanssa. Alan sisällä valmistelutyöhön osallistui eri alojen asiantuntijoita, kuten tietojärjestelmien osaajia ja juristeja sekä oman osansa valmistelutyöhön toivat myös aktuaarit.

Eläkejärjestelmien erillisyys -selvitys on puolestaan esimerkki kehittämistyöstä, jossa lainsäätäjä haluaa selvittää jotain tiettyä asiaa. Tässä tapauksessa kyse oli siitä, että STM ja VM käynnistivät selvityksen, jossa tutkittiin mahdollisuutta luopua kunnallisen ja yksityisen alan eläkejärjestelmien erillisyydestä. Tämän kaltaisissa hankkeissa työeläkeala pystyy tarjoamaan asiantuntijatietoa ja -näkemystä hankkeen käyttöön ja on siten mukana kehittämis- ja suunnittelutyössä.

Työeläkejärjestelmän kestävyys eri näkökulmista katsottuna on yhteinen asiamme. Työeläkeala pyrkii hoitamaan oman osuutensa tämän tavoitteen varmistamisessa. Oli sitten kyse Suomen tulevaisuudesta hallitusohjelman ja -neuvottelujen kautta tai eläkejärjestelmän tulevaisuudesta, suunnan luomiseksi tarvitaan faktojen lisäksi myös yhteistyötä ja keskusteluja. Vain näin yhteinen näkemys voi löytyä.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yhdeksän plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.