21.09.2015

Työeläkekuntoutuksen kasvava rooli

On olemassa ainakin yksi maamme talouteen positiivisesti vaikuttava haaste, josta kaikki tahot ovat osapuilleen samaa mieltä. Se on tavoite parantaa ihmisten työssä jaksamista. Hyvä työssä viihtyminen ja jaksaminen kasvattaa työuran pituutta ja kartuttaa toimeentuloa myös työuran jälkeisille vuosille. Siinä asiassa kaikki voittavat, niin yksilö kuin yhteiskuntakin.

Työssä jaksamiseen voidaan vaikuttaa monin toimenpitein. Avaimet löytyvät työpaikoilta, töiden järjestelystä, työolosuhteista ja hyvästä johtamisesta, esimiestyöstä. Työpaikan kumppaneina asiassa ovat työterveyshuolto ja työeläkevakuuttaja. Tässä kolmiossa voidaan ennakoida työkykyä varjostavat riskit, ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työssä jatkamisen varmistamiseksi.

Avainsanana kuntoutus

"Orastaviin jaksamisongelmiin on herättävä ajoissa."

Kuntoutus on avainsana heikentyneen työkunnon palauttamiseksi. Kuntoutuksen kenttä on moninainen, vastuu siitä hajautuu eri tahoille. Kelalla on ollut ja on keskeinen rooli, työhallinnon rooli on supistunut.

Työeläkevakuuttajien tontti on kuntoutuksen kentässä kasvava. Kun hallitusneuvottelijat päättivät lakkauttaa Kelan uuden tuotteen Aura-kuntoutuksen ennen kuin se ehti käynnistyäkään, kohdistuvat katseet työeläkevakuuttajiin entistä enemmän työssä käyvien ihmisten kuntouttajina.

Työeläkevakuuttajat vastaavat työsuhteen omaavien työntekijöiden ja yrittäjien ammatillisesta kuntoutuksesta. Pienillä työpaikoilla kuntoutus toimii heikommin kun suurissa yrityksissä, joissa on enemmän resursseja asian hyvään hoitamiseen. Myös työterveyshuollon järjestämisessä on huomattavia eroja pienten työpaikkojen tappioksi. Oma lukunsa ovat yrittäjät, joiden kokemat ongelmat jäävät usein liian pitkään vaille huomiota.

Työterveyshuollon asema turvattava

Nämä ovat työeläkekuntoutuksen suurimpia haasteita tuleville vuosille. Onnistuakseen haasteen voittamisessa tarvitaan hyvää yhteistyötä työpaikan, työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajan kesken. Orastaviin jaksamisongelmiin on herättävä ajoissa ja ryhdyttävä nopeisiin kuntouttaviin toimenpiteisiin, jotta töihin paluu – entisiin tai muokattuihin tehtäviin – voisi tapahtua onnistuneesti.

Työeläkekuntoutuksen volyymi on kasvanut nopeasti. Siihen on sijoitettu viime vuosina jo yli 100 miljoonaa euroa vuosittain. Sijoitus on ollut kannattava, se on maksanut itsensä takaisin jo vajaan parin vuoden mittaisella työuran pidentymisellä. Kuntoutettava ihminen on saanut säilyttää paikkansa työelämässä ja turvatumman toimeentulon myös työuransa jälkeen.

Tasavallassa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ja rahoitusta. Tavoitteena on tiivistää hoitoketjua ja muuttaa sen painopistettä perusterveydenhuollon suuntaan. Tavoite on oikea: nopea ongelmiin puuttuminen ja paluu työelämään. Tähän samaan tähdätään myös työeläkekuntoutuksessa. Se edellyttää, että soten rahoitusuudistuksessa ennakoivan työterveyshuollon rahoitus varmistetaan.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kolme miinus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.