31.10.2014

Työeläkemaksun alentaminen tekisi mittavan loven työeläkevaroihin

Raimo Sailas on esittänyt työeläkemaksun alentamista 3-5 prosentilla Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi, kuten 70-luvulla tehtiin. Tämä tekisi monen miljardin loven työeläkevaroihin jo vuodessa.

Ajat olivat toiset 70-luvulla, kun suuret ikäluokat olivat työelämässä ja taloudellinen tilanne nähtiin hyvänä. Nykyajan rahoitusongelmat johtuvatkin osin 70-luvun liian alhaisista työeläkemaksuista. 80-luvun työttömyyttä puolestaan hoidettiin järjestelyillä, joilla työelämästä jäätiin pois jo 53-vuotiaana.

Nyt olemme tilanteessa, jossa eläkemenot kasvavat vauhdikkaasti väestön ikärakenteen muutoksen takia samalla, kun työikäisiä on vähemmän rahoittamassa eläkkeitä.

Työeläkemaksun alentaminen 3 – 5 prosenttiyksiköllä tekisi miljardien vajeen työeläkevaroihin jo vuodessa. Eläkemaksujen pitää yhdessä rahastoitujen eläkevarojen tuottojen kanssa kattaa tulevaisuuden eläkkeet. Työeläkevarojen rahastointi ei siis ole yhdentekevää eläketurvan kannalta.

Sijoitustuottojen rooli kasvaa eläkkeiden rahoituksessa

Työeläkevarojen sijoitustuotoilla on jatkossa yhä tärkeämpi rooli suomalaisten eläkkeiden rahoituksessa. Viime vuodesta alkaen yksityisellä puolella varoja on otettu eläkkeiden rahoitukseen enemmän kuin on säästetty työssä olevien eläkkeitä varten. Julkisten alojen eläkkeissä sama tilanne on edessä parin vuoden päästä. Eläkemenojen ja -tulojen erotus rahoitetaan sijoituksilla. Työeläkemaksun alentaminen vähentäisi sijoitustuottojen lähteenä olevia varoja.

Työeläkemaksun alentaminen vähentäisi sijoitustuottojen lähteenä olevia varoja.

Rahastoinnin ansiosta työeläkemaksuprosentteja, saati eläkkeitä, ei ole ollut tarpeen säädellä suhdanteiden mukaan esimerkiksi vuonna 2009, jolloin työllisyys väheni finanssikriisin seurauksena. Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet tuoreessa eläkeratkaisussa niistä säännöistä, joiden mukaan työeläkevaroihin sisältyvää tasausvastuupuskuria käsitellään jatkossa suhdannevaihteluissa.

Millä vaje korjattaisiin?

Entä miten työeläkemaksun alentamisesta seurannut vaje korjattaisiin? Nostettaisiinko työeläkemaksuja jossakin kohtaa vastaavasti 3-5 prosenttiyksikköä nykytason yläpuolelle? Tälläkään ei päästäisi nykytilanteeseen, sillä sijoitustuottoja olisi välillä menetetty pienemmän pääoman vuoksi.

Alennuksen tavoitteena olisivat luonnollisesti ”dynaamiset vaikutukset” eikä vain se, että yrityksillä ja kansalaisilla olisi hetken aikaa odotettua enemmän rahaa tileillään tai taskuissaan. Jos vaikutukset toteutuvat ja työllisyys kasvaa, työeläkkeiden rahoitukseen tulee enemmän maksutuloa. Pitkän aikavälin tasapaino ei kuitenkaan parane, vaan heikkenee. Myös tulevaisuudessa maksuun lankeavat eläkevastuut kasvavat työtulojen myötä, mutta kerättävä maksu on vastuisiin nähden liian matala. Vastuu siirtyy eteenpäin tuleville sukupolville.

Eläkejärjestelmän tulevaisuutta on katsottava pitkällä aikajänteellä, jotta eläkevarojen riittävyydestä pystytään huolehtimaan ja kattamaan tulevien sukupolvienkin eläkkeet.

Kommentit(1)

04.11.2014  pekka auvinen  
Miksi on vaikea kirjoittaa ja puhua eläkeyhtiöiden kohtuuttomista hallintokuluista, jotka aiheutuvat kolmentoista yhtiön tarpeettomasta päällekkäisestä hallinnosta ja johtajien kohtuuttomista palkkioista.
Lainopillista asiantuntemusta omaavat sekä eläkeyhtiöiden hallintoon tutustuneet Sampsa Kataja ja Jukka Ahtela ovat todenneet, että selvittäisiin yhdellä yhtiöllä ja puolta pienemmillä hallintokuluilla tuotoista tinkimättä. Nykyiset kulut yli 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yhdeksän plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.