26.04.2021

Uudistuva perhe-eläke huomioi nykyajan perherakenteita

Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle esityksen perhe-eläketurvan uudistamisesta. Perhe-eläkkeen tarkoituksena on alun perin ollut korvata perheenhuoltajan kuolemasta johtuvaa tulon menetystä. Perhe-eläkelakien säätämisen aikoihin 1960-luvulla perheen elatus oli useimmiten miesten vastuulla naisten vastatessa lapsista ja kodista. Sittemmin naisten työssäkäynti on lisääntynyt, ja perheen elatustaakka on yleisesti ottaen jakautunut tasaisemmin molemmille puolisoille.

Perhe-eläkettä uudistettiin viimeksi vuonna 1990 muun muassa myöntämällä perhe-eläkeoikeus myös miesleskille ja parantamalla lasten eläketurvaa. Perhe-eläkkeen saajista suurin osa on edelleen naisia: Uusia leskeneläkkeitä alkaa vuosittain noin 13 000, joiden saajista noin 80 prosenttia on naisia.

Yhteiskunta on 30 vuodessa kuitenkin muuttunut paljon. Nyt käsittelyssä olevan perhe-eläkeuudistuksen tarkoituksena on ollut ajanmukaistaa lakisääteinen perhe-eläketurva nykyajan perheiden tarpeita vastaavaksi. Perherakenteet ovat ajansaatossa muuttuneet. Avioliittojen osuus on vähentynyt ja avoliittojen määrä lisääntynyt. Avoliitossa elävien pariskuntien määrä on kasvanut lähes 70 prosenttia 1990-luvun alkupuolelta. Vuonna 2018 lapsiperheistä 58 prosenttia oli avioparien perheitä. Avoparien perheitä oli 20 prosenttia ja yhden huoltajan perheitä 22 prosenttia.

Naisten kouluttautumisen lisääntyminen ja työllisyysasteen nousu päivähoitojärjestelmän kehittymisen myötä sekä naisten ja miesten tasa-arvon lisääntyminen ovat vaikuttaneet siihen, miten sekä naisten että miesten on mahdollista kartuttaa omaa eläketurvaansa. Perhe-eläkkeellä ei ole niin suurta merkitystä silloin kun omaa työeläkettä on kertynyt. Oma työeläke vaikuttaa nykyisinkin leskeneläkkeen määrään vähentävästi. Iäkkäämmillä naisilla asiat ovat toisin, jos työura on jäänyt lyhyeksi tai sitä ei ole ollenkaan. Lakimuutos ei koske jo eläkkeellä olevia, vaan vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä.

Mikä muuttuu?

Työeläkelakien mukainen leskeneläke myönnetään nykyisin toistaiseksi. Uuden lakiehdotuksen mukaan leskeneläke muutetaan määräaikaiseksi ja sitä maksetaan jatkossa kymmenen vuotta puolison kuoleman jälkeen. Leskeneläkettä ehdotetaan maksettavan tietyin edellytyksin myös edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa avioliittoa solmimatta asuneelle puolisolle. Tämä perherakenteet huomioiva muutos on moderni ja nykyajassa hyvin tervetullut. Leskeneläkettä maksetaan nykyisin vain avioliitossa eläneelle leskelle. Tällä on väistämättä ollut vaikutus perheen talouteen, ellei avopuolison kuolemaan ole varauduttu esimerkiksi yksityisellä vakuutuksella. Lakiuudistus parantaa avolesken asemaa turvaten toimeentuloa kymmeneksi vuodeksi.

Lapseneläkkeen päättymisikää nostetaan kahdella vuodella eli kunnes lapsi täyttää 20 vuotta. Tämä on oleellinen muutos nuoren itsenäistyessä. Sillä voi olla vaikutus myös opiskeluihin. Yhdessä oppivelvollisuusiän pidentämisiän ja toisen asteen opiskelujen maksuttomuuden kanssa tämä on suuri kädenojennus työelämään valmistautuville nuorille.

Lakiuudistus parantaa erityisesti lasten toimeentuloa sekä lapseneläkkeen että leskeneläkkeen ehtojen paranemisen myötä. Yhden aikuisen perheeseen kuuluvien lasten taloudellinen hyvinvointi on helposti niukempaa kuin kahden aikuisen perheeseen kuuluvilla lapsilla. Tutkimuksen mukaan lapsuudessa koetulla köyhyydellä ja huono-osaisuudella on monenlaisia vaikutuksia elämään paitsi lapsuudessa myös myöhemmin. (Aiheesta lisää Johanna Kallion ja Mia Hakovirran teoksessa (toim.) Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus.)

Huoliakin on

Perhe-eläkkeen merkitys on vähentynyt, mutta ei missään nimessä poistunut. Valtaosa leskeneläkettä saavista on yli 75-vuotiaita naisia. Vuonna 2018 leskeksi jääneitä alle 50-vuotiaita oli kolme prosenttia. Leskeneläkkeen kymmenen vuoden määräaikaisuus voi tuntua rajulta, ja vaatii sopeutumista myös terveiltä nuorilta leskiltä. Miten käy nuoren lesken, joka hoitaa pientä erityislasta, eikä voi osallistua työelämään, vielä kymmenen vuoden jälkeenkään?

Muutosehdotus voi koskettaa nuoria leskiä aikanaan ja omaishoitajan avustus ei elätä perhettä. Sopimuksen tehneiden omaishoitajien joukko on pieni, mutta jokaisen kohdalla on kyse valinnasta läheisen hyväksi omasta toimeentulosta välittämättä. Suurin osa omaishoitajista on naisia. Uudistuksella voi olla vaikutuksia eläkeläisköyhyyteen pitkällä aikavälillä ja tätä on syytä seurata kaikenikäisten leskien näkökulmasta. Tätä tulisi pohtia esimerkiksi meneillään olevassa sosiaaliturvauudistuksessa.

Rahoitus ja työeläkkeen perusperiaate vahvistuvat

Lakiuudistus vahvistaa omaan ansaintaan perustuvan työeläkkeen perusperiaatetta, jossa eläkeajan toimeentulon perusta on jokaisen oma työeläke, eikä riippuvuus toisesta ihmisestä.

Lakisääteisiä eläkejärjestelmiä kehitettäessä ja myös esityksen tavoitteena on myös turvata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Leskeneläkkeen saajien määrä kasvaa avopuolisoiden leskeneläkeoikeuden myötä. Muutosten arvioidaan kasvattavan työeläkemenoa vuoteen 2048 asti ja merkittäviin säästöihin päästäneen 2060-luvulla. Näin esityksellä on myös tulevaisuudessa työeläkejärjestelmän rahoituksellisen aseman vahvistamiseen liittyviä vaikutuksia. Kysymys on myös julkisesta taloudesta, sillä työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys tukee myös julkisen talouden kestävyyttä, missä ihmisten laaja työssäkäynti ja työurien pidentäminen vaikuttavat suuresti.

Perhe-eläkkeet ja uudistus pähkinänkuoressa

  • Perhe-eläketurvan uudistaminen on jatkoa vuoden 2017 eläkeuudistuksen toimeenpanolle yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa
  • Perhe-eläkkeen tarkoitus on auttaa perhettä sopeutumaan taloudellisesti puolison ja/tai toisen huoltajan kuollessa. Keskeinen tavoite on alaikäisten lasten toimeentulon turvaaminen.
  • Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Muutokset koskevat vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä, jos edunjättäjä kuolee lakien tultua voimaan. Muutokset eivät siis koske maksussa olevia leskeneläkkeitä, eikä ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä.
  • Kansaneläkejärjestelmän perhe-eläke täydentää työeläkelakien perhe-eläketurvaa ja turvaa perheiden vähimmäistoimeentuloa. Kansaneläkelain mukaisen perhe-eläkkeen on leskeneläkkeen osalta tarkoitus muuttua vastaavasti kuin työeläkejärjestelmän leskeneläkkeen, kansaneläkelain mukaista lapseneläkettä ei ole ehdotettu muutettavaksi.

Lue lisää

Lausuntomme lakiehdotuksesta

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Hanna Tossavaisen blogi: Perhe-eläketurva muuttuu maailman mukana

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemen blogi: Perhe-eläkkeiden uudelleentarkastelun aika

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on neljä miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.